Äitiys on ollut kyllä yhtä oppimista koko tän yhdeksän kuukauden ajan. Yksi mun isoimmista "peloista" ennen äitiysvapaata oli, että riittääkö mulla tekemistä päiviksi, kun kahdeksan tuntia siitä ei kulukaan työkoneen edessä. HAHAHAHAHAH, joo tiedän - mikä vitsi!

Nykyään joudun tinkimään usein vähintään yhdestä osasta pyhää kolminaisuutta. Eli siis ruuasta, hygieniasta tai unesta.

Omalla kohdalla prioriteettilistan kärjessä on uni.

Se on ollut mulle aina tärkeää ja on sitä edelleen. Jo nuorena osasin arvostaa unta. En oo koskaan ollut se teini, joka valvoo "huvikseen" puoleen yöhön vaan siksi, koska se on coolia. (Coolia ei muuten ole käyttää tuota sanaa.) Yläasteella huijasin valvoneeni, vaikka todellisuudessa olin jo kello 21 ihan valmista kauraa sänkyyn.

Tukin silti pöperöt moottoriin, että imetys ei vaan ainakaan ravinnonpuutteeseen tyssää.

Valitettavasti ajan loppuessa kesken osuman ottaa ruokailu, josta en koskaan ole ollut kovin innoissani. Sairaala-aikana, kun ruokaa tuotiin se normaali 4 kertaa päivässä naaman eteen, tuntui että räjähdän. Tukin silti pöperöt moottoriin, että imetys ei vaan ainakaan ravinnonpuutteeseen tyssää. Täällä Englannissa myös suihkussa käyminen on toisinaan aika haasteellista, kun vauva ei nuku läheskään niin pitkiä päikkäreitä sisällä kuin Suomessa vaunuissa ulkona. 

Kysyin instagramissa muiden prioriteettijärjestyksestä ja 270 ääneen perustuen mitalijako menee seuraavasti:

  1. kultaa unille,
  2. hopeaa ruualle ja
  3. pronssia suihkussa käynnille.

Eli jos vieressä oleva kotiäiti tai -isä haisee hielle - hän on todennäköisesti sinä päivänä valinnut päikkärit suihkun sijaan.

Anna armoa.

Kuvat: Tiia Kurula
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (8)

Nipsu/perheunelmia

Täälläkin nyt pian 3viikkoa oltu äiti. Samoilla palkintopalleilla seisoo minunkin prioriteetit :D

Annika79

Joku ilta mies oli taas pitkään töissä ja mulla ois ollu tarve päästä suihkuun. En ollut kahteen päivään käynyt suihkussa. Sain vauvan unille ja tiesin että mulla on max puoli tuntia aikaa. Nälkäkin oli. Aloin tehdä iltapalaa ja kun sain syötyä niin neiti jo kaipailikin. Ajattelin että on se päivä huomennakin ja menin neidin kanssa nukkumaan. Kieltämättä kyllä hyvin epämiellyttävä fiilis. :D Meidän neiti on edelleen 5 kk iässä sellainen sylitakiainen ja läheisriippuvainen ettei mitään rajaa. En myöskään mielelläni huudata häntä sen aikaa kun käyn pesulla. Enkö varsinkaan silloin kun isoveljet on menneet nukkumaan. :(

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Meillä on kans ollu nyt sellasta sylimeininkiä jo useampi viikko, että huhhu! Haa, sä siis valitsit ruuan - ei hätää, joskus sekin valinta on tehtävä!

Tammikuinen18

Haha joo! Ja hiustenpesu on itellä varsinki semmonen että ne pestään Kun vaan pääsee suihkuun.. ei siis enää puhettakaa mistään ns. hiustenpesupäivistä, koska niitä ei tule :D eli aina vaan kun mahis :D tämäki piti tietty oppia kantapään kautta. Ei ollu illalla "pesupäivä" vaan vasta seuraavana aamuna. Niinhän siinä kävi et ponnarille likatukka ja nippanappa kerettiin tapaamiseen :D 👍

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Joo ikinä ei sais olettaa, että "pesen sitten aikana x". Huomaa vaan ettei sitä aikaa koskaan tullutkaan ja tukka valuu pitkin päätä 😂

kauhulla kesää odottava

Näinhän se mene! 😂 Talvivauva on kyllä ollut siitä ihana, että pipon alle on helppo piilottaa likaiset hiukset...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Instagram