Teksti sisältää katkeran, yllättäen synnyttäneen, akan mussutusta, joten jos huumorintaju ei riitä sairaalakassin sisällön ihmettelyyn: skippaa tämä postaus <3 Saat anteeksi skippauksen ja tykkään susta silti.

Oon törmännyt nyt useampaan postaukseen aiheesta sairaalalaukku. Siis se laukku, joka pakataan ja otetaan mukaan, kun lähdetään sairaalaan synnyttämään. Ja mua naurattaa jo nyt tässä tätä kirjoittaessa :D Siis ihan oikeesti koko laukku kuulostaa musta ihan humpuukille, vaikka tuskin se nyt ihan sitä on!

Kuva: Tiia Kurula
Kuva: Tiia Kurula

Viimeksi, kun itse synnytin, sairaalalaukkuni sisälsi nämä:

  • Kännykkä
  • Rillit, jotka päässä
  • Kengät, jotka jalassa
  • Vaatteet, jotka päällä

Kaiken kukkuraksi, kun isi lähti aamuyöstä kotiin nukkumaan, hän vei näistä ajatuksissaan kaiken muun paitsi rillini ja sammuneen luurini.

Ihan oikeesti, mihin jengi on lähdössä? Synnyttämään vai viikonloppulomalle Prahaan?

Mua huvittaa, kun jengi pakkaa laukkuunsa IHAN KAIKEN. Siis kaikkea kolmesta eri asukerrastosta meikkiarsenaaliin ja täydestä suihkuvarastosta (höylä mukaan luettuna) miehen hajusteisiin. SIIS MITÄ!? Ihan oikeesti, mihin jengi on lähdössä? Synnyttämään vai viikonloppulomalle Prahaan? Tuleeko kaikki äidit sairaalaan rullattavan matkalaukun kera vai onko he laittaneet puolison kantamaan 75 litran rinkkaa, jonne kaikki nuo tuotteet mahtuu? Ja missä vaiheessa kukaan ehtii höylätä tai meikata? Ymmärrän, että olis kiva näyttää Beyoncelle ponnistusvaiheessakin, mutta hällä on todennäköisesti meikkaaja sutimassa joka supparin välissä lilaa luomiin. Mä en oo nähnyt edes mun sääriä – saatikaan sitä ylempää värkkiä – alaspäin katsoessa enää viikkokausiin. Miten ihmeessä saisin synnytyksen käynnistyttyä mitään paikkaa ajaltua?!

Viime synnytyksen sairaalakassit
Viime synnytyksen sairaalakassit

Aion silti pakata tällä kertaa itselleni sairaalakassin. Mitä pikemmin, sen parempi. Ja ihan piruuttani mäkin otan kaiken viherkasveista ja miehen ultimate reflex ballista mukaan. Ehkä vielä joku kiva taulu, jolla voin sisustaa hotel…sairaalahuoneeni.

Mikä oli tärkein asia, joka sulla oli pakattuna sairaalalaukkuun?

Jos jäi kiinnostamaan tuo ultimate reflex ball, niin meidän instagramista löytyy vastaus 😂

Kuuntele podcast samaisesta aiheesta alta!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (18)

Syyskuinen2019
1/18 | 

Omat sukat, kuulokkeet ja kännykänlaturi. Ponnari jos on pitkät hiukset. Kännykkä ja neuvolakortti.

Vilma
2/18 | 

Kuumavesipullo ja tens-laite oli tärkeimmät samoin kuin terveyssiteet, vauvalle vaatteet ja vaipat. Sen lisäksi olin erityisen kiitollinen hiuspinneistä, roll-on dödö (ärsyttää ihmiset jotka suihkii ties mitä sairaaloissa ja varsinkin vauvojen ympärillä), vaihtovaatteet oli kivat kans, kun vedet meni... urheilujuoma oli hyvä, varsinkin koska joku lääke pisti oksentaan ja pringelsit synnytyksen jälkeen, kun leuat sattu nii paljon ettei edes paahtoleipää pystynyt pureskelee. Huomaa ehkä, että synnytin englannissa ja kaikki pitää tosiaan olla mukana. Sairaalaan on tunnin matka niin mitää järkee laittaa miestä ajaa sitä edes takas, varsinkin jos kotiutuu pari tuntia synnytyksestä. Tällä kertaa pakkaan tollasen päiväreissun laukun ja sit toisen autoon siltä varalta, että pitääkin jäädä pidemmäksi aikaa.

Niina
3/18 | 

Ponnari tärkein! Sit oli kiva pestä hiukset omalla, hyvän tuoksuisella shamppoolla! Ja tuli kyllä kaikki vissyt, limpparit ja urheilujuomat (:D) juotua mitä oli mukana!

Vierailija
4/18 | 

Meillä tärkein oli miehen eväät :D. Jotka minä tietenkin kävin ostamassa ja pakkasin! Sillä iskee helposti kiukkunälkä, kun verensokeri laskee, mutta silti oli itse sitä mieltä, että hän ei mitään tarvi, ja kyllähän se nyt yhden synnytyksen on syömättä. Ja joo, tuli eväät tarpeeseen, ja sain kiitosta :D

jjennim
5/18 | 

Puhelimen laturi oli tärkein ja neuvolakortti. Itse kyllä tyydyin oikein hyvin sairaalan ruokiin, sieltä sai mahan kylläiseksi kyllä. Sekä en tarvinnut omia vaatteita kun hilluin sairaalavaatteet päällä ja kävin suihkussa aina kun huvitti. :D Otin ilon irti täyden huollon palvelusta kun kerta siitä joutuu maksamaankin. :D Vauvammekin käytti sairaalan vaatteita kunnes kotiin lähdettiin niin omat vaatteet puin sentään meille silloin :D

Vierailija
6/18 | 

Asun Saksassa, ja täällä sairaalakassiin kyllä tarvitsee vaikka mitä. Täällä esimerkiksi synnytetään yleensä omissa vaatteissa, joten piti etukäteen miettiä, missä vaatteissa haluaa synnyttää (nyt minulla on sitten yöpaita, joka on minulle aina ja ikuisesti synnytysmekko). Samoin pyyhe piti itse ottaa mukaan sairaalaan. Täällä myös vauvan rekisteröinnin pystyi tekemään jo sairaalasta käsin, joten sitä varten piti olla mukana mm. kopio henkkareista, vihkitodistus ja miehen syntymätodistus, sekä käteisenä tasaraha maksuna lasten syntymätodistuksista. Kaikki nämä laitettiin sairaalassa kirjekuoreen, joka toimitettiin maistraattiin. Ah, Saksa! :D

Noin muuten tärkeintä sairaalakassissani oli jälkikäteen ajateltuna eväät (varsinkin miehelle, joka ei saanut sairaalassa ruokaa) ja tarpeeksi viihdykettä. Synnytykseni käynnistettiin ja vasta kolmantena päivänä alkoi tapahtua, joten siinä ehti kyllä kaivata viihdykettä ja naposteltavaa. Miehen piti hakea välillä kotoa lisää raskausvaatteita, kun en ollut varautunut olemaan sairaalassa niin pitkään raskaana. :D Minulla oli vain imetysvaatteita mukana. Mutta minun synnytykseni oli aika lailla sinun synnytyksesi vastakohta, kun tosiaan tiesin etukäteen, milloin menen sairaalaan, ja menin sinne ilman mitään supistuksia tai muitakaan oireita. Olisin hyvin voinut pakata sairaalakassin vasta lähtöpäivänä, mutta olin toki varautunut myös siihen, että synnytys sittenkin käynnistyy itsestään ennen käynnistystä. En halunnut supistusten välissä joutua miettimään, että missähän hitossa se meidän vihkitodistus oikein on.

Iitamariia
7/18 | 

Tärkeimmäksi osoittautui  mukaan aamusella napattu neuletakki, oli tarpeeksi ohut jotta sen kanssa saattoi nukkua osastolla,  tarpeeksi väljä ja sopivat pitkä heitettäväksi sairaalayöpaidan päälle myös kun tein käytävällä sektion jälkeen ensimmäisiä varovaisia kävelykierroksiani. Ei ollut näyttäytymisvaate vaan minua paleli kokoajan, myös villasukat tuli tarpeeseen. Mies toi vielä osastolle lyhyen villashaalin johon minä ja pikkuinen kääriydyttiin. Samaa shaalia käytetään vieläkin yhdessä.

Oma jyväpussi, jota puoliso (ja harjoittelussa ollut mieslääkärikin, jos oikein muistan) käytti mikrossa vähän väliä,  kännykänlaturi, piirrustuslehtiö ja tussit. 

Ja upouusi hammasharja!! Sitä ehdin jo kaivata kun lopulta päästiin voiton puolelle ja ymmärsin taas  jostain jotain.

Turhaa: Suihkutossut, olin ottanut mukaan, mutta pelkäsin kaatuvani niillä ja jätin käyttämättä. Sitä "reisssuun" ostamaani pokkaria en ole koskaan avannut, missähän lienee.  "Pienet naposteltavat asiat, kuten suklaa ja pähkinät", töissä tytöt väitti että näitä tekisi mieli.. ei, ei tehnyt.  Omat alusvaatteet?! Joku töissä varmaan oli sanonut että tahdot niistä sairaalan verkkohousuista eroon heti kun vaan voit, -ja pyh! Pihistin niitä verkkoja kotiinkin vaappuessani sektioarpi vatsassa varovasti kotiin.

Bonus:  puolison/saattajan pitää käydä syömässä, tuttu lääkäri sanoi että on raivostuttavaa virvoitella niitä pökränneitä isukkeja salin lattialta kun kaikki on muuten saatettu valmiiksi. "Siellä on vieressä hese 24h auki ihan syystä, sinne meet!" oli terveiset jotka lähetti puolisolleni kun ilmoiteltiin että nyt lähdettiin tyksiin.

Nipsu/perheunelmia
8/18 | 

Omat pesuaineet + hygieniatarvikkeet. Kotiinlähtövaatteet itelle ja vauvalle. Sairaalassa tykkäsin olla ihan sairaalakledjuissa, kuten myös lapsi.. Tai hän ei kyllä haluaan kertonut :D Mulla ei ollu ruokahalua synnytyksen jälkeen eikä kyllä koko sairaalassa oloaikana, ei maistunut mikään! Joten aikalailla herkut jäi syömättä, joita olin ajatellut popsivani.. Mutta tämä.. Mä unohdin huulirasvan kotiin ja sitä kaipasin kokoajan, mut en älynny pyytää sitä kenenkään tuomaan mulle :D sitä en oo kyl koskaa älynny ku jengi ottaa jotain ristikoita mukaan.. Ei mulla ollu aikaa sellaseen :D eikä mitään mielenkiintoa. Esikoista ihmetellessä meni kokoaika tai kun yritin imettää tai olla sielä semmosessa "lypsy" huoneessa :D

Satu K.
9/18 | 

Nauran täällä vedet silmissä. :''D Mut siis pitkähiuksisena ponnari oli ehdoton. Tosin mulla taisi olla ponnari päässä jo synnärille lähtiessä. :D Dödöä taisin laittaa jossain vaiheessa ja hiukset pesin omalla shampoolla sekä vauvalle ja mulle oli kotiutumisvaatteet. Siinäpä summattuna mun mielestä tärkeimmät.

Innis
10/18 | 

Tärkein (neuvolakortin jälkeen) oli varmaan oma huulirasva. Aika vähällä sitä pärjäs sen 1-2vrk, mitä kahden synnytyksen yhteydessä on osastoilla ollut.
Mut noin kaikkinensa käyttöön on tullut:
Kännykkä ja laturi
Kamera
Oma vesipullo
Omat hygieniatarvikkeet
Aamutossut
Kotiinlähtövaatteet

Lakua ja salmiakkia on ollut kassissa molemmilla kerroilla, ekalla kerralla ei maistunut, tokalla kertaa söin kaiken mitä oli mukana.

Rouva H
11/18 | 

Mulla oli omat imetysliivit ja kestoliivinsuojia, koska en kertakäyttöisistä tykkää. Laturi, juomapullo ja omat hygieniakamat (dödö hampaidenpesuvälineet, hiusharja, pompula). Ja hyvän tuoksuiset pesuaineet, tuntui luksukselta synnytyksen jälkeen haista jollekin muulle kuin hielle ja muille eritteille.

Vierailija
12/18 | 

Ymmärrän sinua hyvin. Minulla on ollut kaksi sen verran kiireistä lähtöä, että mukaan on lähtenyt käsilaukussa olleet tavarat. Mies on sitten tuonut sairaalaan tavaraa mitä olen pyytänyt, kuten suklaata ja hammasharjan. Minun ja vauvan kotiutumisvaatteet hän on tuonnut vasta kotiutumispäivänä, koska turha siellä ylimääräistä säilytellä.

Vähällä pärjää
13/18 | 

Känny ja laturi, rasva kuivuvalle kropalle, neuvolakortti, kirja ja suklaata, harja,dödö. Vaatteet mies toi meille tullessaan hakemaan kotiin, turha niitä ois ollu tunkea muutenkin ahtaaseen kaappiin. Olipa sitten helppo lähteä kotiin kun minä en haavan kanssa edes saanut kantaa kummoisia.

Vierailija
14/18 | 

Minä olen synnyttänyt kaksi lasta pitkään ja hartaasti. Toisessa synnytys kesti 48 tuntia ja toinen onneksi vain 28 tuntia. Niiden pitkien tuntien aikana todellakin kiittelin tuhtia sairaalakassia, jossa oli oma juomapullo, kauratyyny, vähän paremmat pesuaineet, laturi ja kuulokkeet, omat villasukat, vauvalle ja itselle omia vaatteita osastoajalle ja paljon, todellakin paljon herkkuja. Herkkuja en tosin syönyt synnytyksen ollessa käynnissä, mutta inskahoitoisen radin ja yli vuorokauden pakertamisen jälkeen en ole ikinä ollut niin iloinen Fazerin olemassaolosta kuin silloin. Turhaa tavaraa matkassa taisi olla parit vaatteet, joita en ehtinyt lopulta käyttää.

Vierailija
15/18 | 

Silloin kun sairaalassa on 2viikkoa pääsemättä ulos vastasyntyneen vauvan kanssa kyllä on ollut molemmilla kerroilla kassi jossa omat hygieniavälineet ja vaihtoliivit ja liivinsuojat sekä hieman pyykinpesujauhetta mukana korvaamatonta. Muista oheistuotteista joihin turvaudut kun itku kurkussa kateellisena katsot lennosta vaihtuvia perheitä jotka lähtee parin päivän jälkeen kotiin. Viikossakin osastolla ehtii monenlaista hyödykettä tarvita.

Suvicarina
16/18 | 

Mullakaan ei tosiaan mitään ollu mukana, mitä ei omassa laukussa ollut sairaalaan mennessä.. (laturin ja ehkä dödön mies toi myöhemmin kun oli käynyt kotona). Poika syntyi 36+4.
Mies toi kotiinmeno vaatteet sekä itselle että lapselle lähtöpäivänä 😅 sairaalakuteilla mentiin siihen asti (6 päivää).
En ymmärrä miksi sinne pitäisi puoli omaisuutta kuskata, mutta ehkä vähän paremminkin olisin voinut valmistautua (tosin yllättäen sinne "jouduttiin" lääkärikäynniltä.)

Vierailija
17/18 | 

Kuopusta odottaessa olin varannut jääkaappiin 2 smoothieta, jotka ambulanssia odottaessa nappasin sairaalakassiini. Onneksi ehdin tämän jälkeen vielä tarkistaa kassin sisällön, koska huomasin, että toinen juomapakkaus olikin oluttölkki. Olin vahingossa napannut väärän purkin. En sit ottanut sitä mukaan, vaan vaihdoin oikeaan juomaan :). Omia vaatteita lukuunottamatta kassissa ei tainnut olla mitään muuta ihmeellistä.

Vierailija
18/18 | 

Esikoisen sairaalareissulla en tarvinnut mitään... kolmannella oli tärkeimmät omat hygieniatarvikkeet, vaatteet sekä tietenkin tietokone (työskentelyä varten, harvoin on yhtä paljon luppoaikaa kuin synnytystä odotellessa). Synnytyksen jälkeen uupunut äiti-ihminen saa nukkua rauhassa - että teki hyvää! En napostellen, lukenut tai mitään, vaan nukuin ja imetin 😊👍🏻

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

Sarianna Salo: sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018