Tämän tekstin julkaistuani, kyselin instagramissa teidän lukijoiden ja ig-seuraajien kikkoja tilanteisiin, joissa meinaa itselläkin keittää yli lapsen perseilyn takia. Nää neuvot oli niin timanttisia, että olisin itsekäs sika, jos en jakaisi niitä teidän kaikkien kanssa! Muistakaa humoristinen pilke silmäkulmassa lukiessanne 😉 Olkaa hyvät:

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

En tiiä miten hillitsen, mut mietin vaan päässä että voi stna

Vedän suklaata kaksin käsin.. pakko olla siis kaapissa aina siltä varalta, koska täällä 3 uhmaajaa

Tein toisen lapsen nii aikaa räjähdyksiin on paljon vähemmän

Huonosti… hiton huonosti… mut sit vaan pyydetään anteeks hermostumista ja sit halitaan

Päivällä onnistuu, yöllä muutumme ilmeisesti molemmat demoneiksi

Mietin aina, että me ollaan tiimi, me ollaan samalla puolella

Haluaisin sanoa, et lasken kolmeen. Mutta todellisuudessa pidättelen itkua ja puren hammasta. Välillä sit kyl onnistuu se Zen-mamakin.

Jaa’a.. yritän hengitellä ja asiakaspalveluammatissa oon oppinu sen ”voiv*ttu”-hymyn

Mietin lapsille mun oman naaman. Naurattaa, kun tajuut, että hän on miniärsyttäjä-sä.

I have to go with en aina ihan hallitse

Joskus harvoin muistan sanoa lapselle rakastavani häntä, kun hän kiukuttelee --> hämmennys!

Huomio muualle, hengitän ja lasken sataan

Meen toiseen huoneeseen ja avaudun viestillä kavereille, joilla myös perseillään kotona.

Meen ite jäähylle!

Hoen itelleni, että ”tämä on tärkeä kehitysvaihe, tämä on tärkeä..” jne. Joskus toimii, joskus ei!

Harvemmin hillitsen. Näytän suuttumusta ja tunteita aina avoimesti.

Suk-laa-ta!

Suljen mun silmät ja mietin, onko jossain joku lapsikeräyspiste

Pompin tasajalkaa ni lapsiki unohtaa kiukun

En mitenkään. Perseilen takaisin. #naislapsi

Koitan muistuttaa itteäni, miks taapero tekee mitä tekee

En osaa hillitä! Ääni käheenä taas tämän päivän jälkeen.

Yritän mietti, mitä haluaisin kuulla, kun mulla itellä on paha olla. Aiheuttaja voi olla eri, mutta tunne on silti sama. Itellä ongelma ku alkaa naurattaa ja sitä en tod haluais, et joku tekis ku on suru puserossa.

Otan rennosti!

Öööö.. välillä tosi huonosti, sit taas huonommin.

Löytyykö sulla vielä jokin hyvä kikka näiden lisäksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

Sarianna Salo: sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018