Oon ollut aina aikamoinen tasa-arvon puolesta puhuja. En tiedä, onko syy ollut siinä, että en ole koskaan sopinut sellaiseen tyttömäiseen tyttö -muottiin, vaikka siihen yhteiskunta on toisinaan olettanut minun mahtuvan? Vai onko tasa-arvo muodostunut tärkeäksi sen kautta, että olen itse saanut aina olla perheeni kanssa juuri sitä, mitä haluan. Helpollahan minä olen sen osalta päässyt: olenhan valkoinen, Suomessa syntynyt, heteronainen. Miksi siis koko pride edes kiinnostaa minua?

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

Muistan, kun jo pienenä kysyin, että miksi mummolaa kutsutaan mummolaksi, vaikka yhtä paljon asunto on paapan. Eikö se voisi olla paappala?

Muistan, kun jo pienenä kysyin, että miksi mummolaa kutsutaan mummolaksi, vaikka yhtä paljon asunto on paapan. Eikö se voisi olla paappala? Se oli ja on edelleen mielestäni aika hyvä kysymys. Lainaan tähän kollegani eli etä-äidin huikeaa toteamusta: Tasa-arvokin voi olla fundamentaalista, jolloin se muuttuukin epätasa-arvoksi. Jos ajaa liian tiukasti jotain suuntausta, voi oma käyttäytyminen muuttua liialliseksi kiihkoksi, jolloin perimmäinen hyvä idea häviää. Minusta tämä lause kiteyttää oman ajatukseni tasa-arvosta. Mieheni sanoo aina, että parasta tasa-arvoa on se, kun siitä ei tarvitse erikseen huomioida. Esimerkkinä se, että ei ole tasa-arvoa sopia osakeyhtiöiden johtoryhmiin lukua "kiintiönaisista". Olen samoilla linjoilla, mutta toisaalta - hänen asetelmansa on vielä parempi: valkoinen, suomalainen, heteroMIES. 

Minun ei tarvitse itse kuulua vähemmistöihin tukeakseni heitä 100%:sti.

Miten prideviikko ja siinä myötäeläminen sitten sopii kuvioon? Ehkä juuri siten, että tiedän, kuinka onnekas olen ollut monesta eri kulmasta katsottuna. Minun ei tarvitse itse kuulua vähemmistöihin tukeakseni heitä 100%:sti. Olen saanut aina olla juuri sitä, mitä haluan, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita. Toiset joutuvat piilottamaan sisintään, joutuvat jopa läheistensä hylkäämäksi ja/tai tuntevat itsensä joukkoonkuulumattomaksi. Minä en halua, että kukaan kokee noita tunteita. Vielä vähemmän nyt, kun minulla on oma lapsi, joka on vasta alkutaipaleella itsensä etsimisessä. Haluan, että hän on aina yhtä onnekas ja hyväksytty kuin minä, vaikka hän ei olisikaan kuten minä.

Ihanaa pridea kaikille! Miten pride koskettaa sua vai koskettaako?

Kommentit (10)

Satu K.
1/10 | 

Koen, että pride koskettaa minua erittäin paljon, vaikka olen kuten sinä: valkoinen, suomalainen heteronainen. Minulla on kuitenkin esimerkiksi ystäviä, jotka ovat homoseksuaaleja ja joka kerta kun luen ilkeitä vihakommentteja, voin pahoin ystävieni puolesta. Joten haluan olla mukana omalla esimerkilläni rakentamassa avoimempaa ja hyväksyvämpää kulttuuria. Ja kuten sinäkin, toivon sydämeni pohjasta, että kasvaessaan oma poikani uskaltaa ja saa olla juuri sellainen kuin hän on. <3

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Niin aivan ❤️ hetken vaan mietin, että onko mulla oikeutta kirjoittaa aiheesta, jonka arvoa en todellisuudessa ite oo joutunut kokemaan? Mutta tukeni haluan silti antaa 💛

hanttavee
2/10 | 

Huisin hyvin kirjoitettu ja samaistuin tekstiisi kyllä täysin, aivan kuin olisit sanoittanut ajatukseni. Normalisoinnin asialla olet, hienoa. Sitä maailma tuntuu tarvitsevan.

Annika79
3/10 | 

En muista miksi töissä kahvipöydässä tuli puhetta jokunen vuosi sitten tasa-arvoisesta avioliittolaista, mutta yksi noin 60-vuotias mieshenkilö sanoi tyyliin "kaksi homoa naimisiin vai, hyi v****" ja hänen kasvonsa vääntyivät yökötykseen. Kysyin välittömästi onko se jotenkin häneltä pois mikäli kaksi toistaan rakastavaa ihmistä saa mennä naimisiin keskenään. Hän ei vastannut mitään, tuijotti vain ällistyneenä. En käsitä miksi pitää vastustaa ja arvostella sellaista mikä ei millään tavalla haittaa omaa elämää ja ole itseltä pois.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

toi on kyllä oksettavaa ja vielä, että kehtaa siis julkisesti kaikkien kuullen sanoa tollee! Onneks uskon, että esim. meidän lapset sanois tossa tilanteessa useampi, että mitä sä kuule oikein höpötät! 

SiruH
4/10 | 

Niin, tavallaan pride ei kosketa mua millään tavalla, valkoihoinen suomalainen heteronainen minäkin. Aattelen niin, että jokaisen jonka ei tarvi vääntää omista ihmisoikeuksistaan, on velvollisuus tehdä parhaansa sen eteen, että samat oikeudet olisivat kaikilla muillakin. Ihan vaan, koska me ollaan ihmisiä. Ei siinä sen kummempaa.

Vierailija
5/10 | 

Ymmärrän vähemmistöjä, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku elää tai rakastaa samaa sukupuolta olevaa. En kuitenkaan ymmärrä, miksi asiasta pitää myöskään tehdä mitään numeroa, kuten tämä Pride. Jos työssäni kohtaan ihmisiä, jotka tulevat näistä vähemmistöistä. Meille muille esim heidän homoseksuaalisuus on rehellisesti sanottuna ”aivan sama” tai ei herätä tunteita/kiinnostusta. Mutta toisinaan nämä ihmiset alkavat alleviivata omaa erilaisuuttaaan aivan itse, tämä herättää itsessäni joskus hämmennystä.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Ymmärrän kyllä sun pointin ja ihanaa, että se on "aivan sama" hyvällä tavalla ☺️ se ei kuitenkaan oo se totuus joka paikassa, ei ainakaan täällä Vaasassa eikä varsinkaan varmasti pienemmissä kylissä. Uskon myös, että nuo alleviivaajat ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Tai voihan olla, että toiset haluaa alleviivata tarkoituksella ja tehdä näin muille "tilaa"?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

Sarianna Salo: sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018