Kuten moni lukija varmasti tietääkin, meidän vauveli syntyi keskosena. Hän syntyi viikoilla 33+5 painaen reilu 1800 grammaa ja pituutta pikkupakkauksella oli 40cm ja risat. Jokainen lisägramma oli aluksi suuri juhlan aihe ja edelleen stressaan Kipsun painoa melko paljon. Se ja moni muu keskosuuteen liittyvä asia saa (törkeästi yleistäen) keskosäitien silmään elohiiren. Listasin alle muutamia lausahduksia, jotka särähtävät keskosäitiä korvaan. Niitä ei kuitenkaan kannata lukea kuin piru raamattua vaan tietäen, että suurin osa keskosäideistä tiedostaa varsin hyvin kommenttien olevan vain vilpittömiä ihasteluja, ihmettelyjä tai tsemppauksia.

 

Onpa se pieni!!!

Tää on mun inhokki 😉 Onhan se pieni, mutta jokaisen gramman eteen on pieni ihmisen alku (ja vanhemmat) tehnyt älyttömän kovan työn. Itse alan aina puolustella ja olisitpa nähnyt hänet syntyessään alkaa olla jo refleksinomainen lause.

 

"No mut onneks sun ei tarvinnut olla niin pitkään raskaana!"

Voi, kuinka olisinkaan halunnut olla pidempään raskaana.

Kuinka olisin halunnut kokea sen kaiken, mikä raskauteen liittyy. Olisin niin halunnut tuntea potkut pidempään. Tarjota tutun ja turvallisen kodin useamman viikon. Totutella ajatukseen lapsenhoidosta kauemmin.

 

"Sehän on silti ihan kuin oikea vauva."

Hän on oikea vauva. Hänellä oli kymmenen varvasta ja kymmenen sormea. Kaikki kynnet ja korvien poimut. Pieni suu ja napa.

Hänellä oli myös suhteettoman iso pää, hieman läpikuultava iho ja valkoinen karvapeite ympärillään.

Oikea vauva kaiken tuon kanssa ja olisi oikea ilmankin niitä.

 

Iän ihmettely yleisesti.

Jatkoin aina paniikinomaisesti, että "...mutta hän on keskonen eli vastaa x ikäistä".

Onneksi nyt yhdeksän kuukauden kohdalla kasvu (vrt. muihin ikätovereihin) alkaa tasaantua, mutta kuukaudet ennen tätä en voinut koskaan vastata vain kalenteri-ikää. Jatkoin aina paniikinomaisesti, että "mutta hän on keskonen eli vastaa x ikäistä". Yritin epätoivoisesti välttää seuraavan lauseen.

 

"Hahaha, saako teidän vauva ruokaa ollenkaan?"

Voi kyllä hän saa. Tarkasti mitattua, kovalla työllä pumpattua ja rakkaudella syötettyä maitoa. Hän saa ruokaa tunteja ja taas tunteja putkeen, kun imuteho ei riitä vartin ruokailuihin ja äiti ei halua antaa periksi imetyksen kanssa. Ensimmäiset neljä kuukautta vauva tankkasi joka ilta vähintään kaksi tuntia putkeen.

 

"Mulla on vähä flunssaa, voinko tulla kylään? Älä nyt oo noin bakteerikammoinen! Se mikä ei tapa - vahvistaa."

Vauvallani ei vain kertakaikkiaan ole lainkaan vastustuskykyä ja flunssakin voi vaarantaa hänen henkensä.

Me vanhemmat kylvemme desinfiointiaineissa, pesemme käsiämme vähintään puolen tunnin välein ja välttelemme kaikkia väkijoukkoja junista kauppoihin. Joten ei - et voi tulla kylään jos edes epäilet olevasi flunssassa ja se ei tee minusta draamailijaa. Vauvallani ei vain kertakaikkiaan ole lainkaan vastustuskykyä ja flunssakin voi vaarantaa hänen henkensä.

 

"Ai eikö teillä vieläkään käännytä/kontata/kävellä/jne.?"

Ei, mutta hän on hengissä, vaikka syntyi 6,5 viikkoa etuajassa. Se riittää.

 

"Meidän ellaeemeli oli ton kokoinen syntyessään!"

Kiva. Meillä oltiin syntyessä x grammaa tästä painosta.

 

"Meidänkin pirkkokustaa syntyi kolme viikkoa etukäteen."

Keskonen on ennen 37 viikkoa syntynyt tai alle 2500 grammaa painava vauva. Olisin varovainen vastaavan lauseen kanssa ihan keskosäitienkin keskuudessa. Viikolla 36 syntynyt keskonen on hyvin eri asia kun viikolla 30 syntynyt. Tai 1800 grammaa painavan vauvan äiti ei välttämättä osaa ihan samaistua 2400 grammaa painavan äidin tilanteeseen. Vauvan paino yleisestikin on hyvin arka asia ainakin omalla kohdalla. Voitte varmaan kuvitella kuinka meen pitkin seiniä täällä, kun punnituksiin tulee neljän kuukauden tauko!!

Ite oon mestari sanomaan vääriä asioita, joten tiedän ettei yllämainittuja lauseita tahallaan sanota.

Tiedän myös olevani yliherkkä varsinkin kaikissa Kipsun keskosuuteen liittyvissä asioissa. Ennenaikaisesti synnyttäminen on kuitenkin sen verran iso asia, että hienotunteisuus keskosäidin kanssa keskustellessa ei välttämättä ole lainkaan huono idea. Tiedän äidin, jonka synnytyksestä on yli kaksi vuotta ja edelleen tämän kaltaiset lauseet särähtävät häntä korvaan. Tiedän myös alle kuusi kuukautta sitten synnyttäneen keskosäidin, joka ei olisi tällaisista lauseista moksiskaan. Jokainen kokee asian niin erilailla.

Keskoset ovat aivan yhtä ainutlaatuisia kuin täysiaikaisetkin vauvat, mutta Kipsun kohtalotoverit vain tulevat - syystä tai toisesta - pienempinä ja/tai aiemmin pois kohdun turvasta.

Kuvat: Sarianna Salo
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (24)

Suru asuu tässä talossa

Hei!

Samaistun moneen kirjoittamaasi kohtaan! Varsinkin tuo, että onpa hän pieni ja et on kun oikea vauva. En usko, että kukaan pahalla niitä sanoo, mutta joskus ne kääntyvät itseään vastaan. Meillä esikoinen syntyi siis 25+2, meillä kuitenkaan ei ollut onnellinen loppu vaan hän menehtyi 1,5kk ikäisenä keskosuuden komplikaatioihin. Ja olen myös lapseni menettämisen jälkeen saanut kuulla lisää näitä sammakoita....

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Oon niin pahoillani 😖 siitä että sun pieni menehtyi ja että oot joutunut kuulla näitä vielä sen jälkeenkin. Oon sanaton. Voimia 💜 meenpä heti lukemaan blogiasi!

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Joo ja kun en tiedä oonko sinisilmäinen vai tyhmä vai mitä, kun vilpittömästi uskon, että 99,9%:ia sanovat noita ihan tsemppimielessä. Toki aina koriin mahtuu niitä mätiäkin omenia..

Annika79

Mä kommentoin just ton että onpa pieni. Ja varmaan myös sen että meidän keskimmäinen oli melkein ton kokoinen syntyessään. :D Mutta en tietenkään pahalla tarkoittanut. Kokoasiat ylipäätään on sellaisia joita ihmiset puhuu. Eilen näin kirppiksellä miehen, joka oli päätä pidempi kuin ylähyllyt. Itse en ylettynyt pääni kanssa edes hyllyn yläreunaan. Olisi tehnyt mieli kysyä kuinka pitkä hän on. Varmasti lukemattomia kertoja on kysytty.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Mut seki on niin eri että miten asian esittää ja kuka kysyy! En muista ees että kysyit niin eli en ottanut selkeästi pahalla :P varmaan vaikuttaa kun sulla oli oma pieni vauva sylissä joka oli isompi kun mun kuukausia vanhempi Kipsuni 😀

Vierailija

Sinun lapsesi on elossa. Ole onnellinen siitä ja lopeta toisten sanomisien syynääminen.

Vierailija

Vauvojen kehittyminen ja koko tuntuu joskus olevan jokin kilpailu. Ainakin joidenkin mielestä. Mulla oli päinvastoin eli mulla oli kaksi yliaikaista vauvaa, jotka syntyivät +42 raskausviikolla. Molemmat painoivat syntyessään 3,5kg ja siitä sitten todettiin, että onpas viikoihin nähden pieniä, että "mun vauva jo rv 38 syntyessään painoi enemmän" yms. Lisäksi vauvani oppivat motorisia taitoja melko myöhään yliaikaisuudesta huomimatta ja siitäkin sai kuulla, että vaikka mun vauva syntyi niin aikaisin niin osasi kuitenkin niin aikaisin sitä ja sitä. Tuota vertailua ei vain pysty välttämään, oli vauva syntynyt milloin tahansa. Mutta tsemppiä keskosen kanssa. Siitä mulla ei ole kokemusta, mun huolet olivat erilaisia yluaikaisuuden vuoksi, mutta onneksi sain kuitenkin kaksi tervettä lasta, vaikka lapsivesi oli jo tosi vähissä ja istukka kalkkeutunut. Toki syntymän jälkeen yliaikaisuuteen harvoin liittyy mitään erityistä kuten keskosuuteen, mutta pitkä raskausaika voi olla riski sikiölle.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Ymmärrät selkeästi mun pointtini, vaikka keskosuudesta teidän tilanteessa ei ollutkaan kysymys 💜 ja jos tosiaan joku asia tässä äitiydessä on yllättänyt niin vertailu! Uskomatonta, en olis koskaan uskonut että se oikeasti on näin voimakasta! Luulin, että on vaan urbaani legenda, mutta eipä ollutkaan...

Kiitos kommentista, avasi hieman yliaikaiseksi kantamisen tuskaakin! 💙 Ja tosiaan lapsen terveys on varmasti jokaisen äidin toive ja unelma 😊

Kajo

Listan jatkoksi "Syntyisi jo, en jaksa enää olla raskaana" jonkun raskaana ~ rv30 suusta. Voi luoja kuinka mulle tulee siitä aina kylmät väreet.

Tinna

Mun poika ei syntyny keskosena, mutta paino silti vaan 2680g ❤️ Paino 2,5kg kun sairaalasta lähettiin. Viimeset raskauskuukaudet kävin tiuhaan tahtiin ultrassa, koska oltiin huolissaan siitä kun vauva ei tuntunu kasvavan tarpeeksi. Tosi moni kommentoi mun vatsaa et heh heh taitaa tulla kaksoset ja tosi iso vauva kun on noin valtava maha. Ei paljoo naurattanu kun ei kukaan tienny miks vauva ei kasvanu kunnolla :(

Synnytyksen jälkeen sanottiin vaan et istukka ei toiminu kunnolla jostain syystä. Ja siis toki poika synty täysaikaisena, mutta silti jotenkin samaistuin tähän kirjotukseen ❤️ En osaa edes kuvitella miten hurjaa on keskosen kanssa 💕

Jotenkin ihmiset vaan möläyttelee kaikenlaista ja jotkut (useimmat varmasti)tietysti ihan hyvää tahtoaan. Mut sit kun niitä kommentteja satelee kaikkialta niin alkaa vähän kyllästymään.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Varmasti osaat samaistua ja istukan ongelmistahan meidänkin keskosuus johtui. Tais olla onni onnettomuudessa, että repesi kerralla kunnolla, että tajuttiin lähteä sairaalaan. Pienen tiputtelun takia tuskin olisi tullut lähdettyä.

Jo'Hanna

En usko, että ihmiset (ainakaan suurin osa) pahaa tarkoittavat. Ennemmin herättää ihmetystä juuri se vauvan koko. Vaikka kyllä muaki harmotti kun odotin esikoista, joka oli kokoajan vastannut pari viikkoa isompaa viikkoihin nähden ja jatkuvasti mulle sanottiin, että ei mene laskettuun aikaan saakka. No kyllä vaan meni ja laskettuna päivänä olo ultra ja koko arvio 4000g. Sanoin anopille, että on nyt 4kg niin vastas mulle, että eihän niin isoja ole olemassakaan. Mulla tuli itku. Tuntui, ettei se vauva kelpaa kun on "liian iso". Hän syntyi rv 41+0 ja painoi 4300g. Silti hän oli ja on edelleen mun pieni poika <3

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

voih :( inhottava tunne ja tietenkin (niinkun tiedät:) ) kelpaa ja on sun pieni poika <3 on sitä varmaan ikuisesti, niinkun munkin tyttö ;) 

Enkä mäkään usko, että kukaan haluaa tarkoituksella pahoittaa mieltä. En mä tiedä itekään mitä sanoisin keskosäidille, jos ei olis itellä kokemusta :)

Annika79

Tuntuu että pientä kokoa ihannoidaan. Mieheni on ollut syntyessään reilusti alle 3-kiloinen. Toki anoppikin oli alle 50-kiloinen. Sitten kun meidän keskimmäinen poika oli syntyessään 4,5 kg, niin anoppi varsinkin kauhisteli. Aivan kuin hän olisi ollut jotenkin "huonompi", kuin joku pikkuinen vauva. Ja esikoinen oli syntyessään 3,6 kg ja 100 % rintamaidolla kasvoi hurjaa tahtia. Aina anoppilassa päiviteltiin kasvutahtia. Neuvolassa monta kertaa varmistin, että vauva saa varmasti syödä niin paljon kuin haluaa ja aina oli vastaus että vauva osaa syödä oikean määrän.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

äh! tuntuu kyllä, että varsinkin hieman iäkkäämmällä väellä tietyt uskomukset ja luulot istuu niin tiukassa, että eivät lähde kulumallakaan!

Vierailija

Mä oon taasen täsä vuoden aikana kuullut, kuinka 4 eri perhettä on menettänyt vauvansa, kun raskaus annettu edetä yli rv42. Osalla menehtynyt vauva kohtuun ja osalla heti synnyttyä :( Ja täälä länsi-Suomessa kaikki.

Itselläni alkoi synnytys rv40+4, ja vauva oli reippaat 4,5kg sekä 54cm, py 39cm. Iso vauva. Kyllä mä aika kauan olin ”shokissa” vauvan ison koon takia, ja kuinka lyhyt 20cm napanuora oli vain. Ja niinkuin tuossa joku kommentoi, niin ei se kehitys kuitenkaan ole ollut sen suurempaa/nopeampaa kuin muillakaan. Koko on tasaantunut kuukausien varrella.
En toki tiedä miltä tuntuu keskosen äitinä, mutta voin vain yrittää kuvitella.
Pointtini tässä taisi olla se, että aika harva ihminen ajattelee ensin, ennenkuin puhuu. Musta oli hirveetä kuulla, kun kaikki kauhisteli kuinka iso tyttö tuli ja miettivät kuinka pahasti repesin tms. (En yhtään)

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Joo ja iteki valitettavasti sanon usein ennen kun ajattelen, joka on tosi typerää ja kehitettävä piirre itessä! KAMALAA, neljä?! ihan hirveetä :( ja kyllä varmasti toimii noi lausahdukset myös noinkin päin, ei varmasti oo kivaa kun toiset luulee, että sun mahdolliset repeämät on kaikkien oikeutta tietää. hmp.

Vierailija

4 vauvaa kuollut yliaikaisuuden vuoksi? Onneksi en kuullut tätä raskausaikoinani. Olisin ollut vielä huolestuneempi. Näköjään ei ole ihan riskitöntä odotella niin pitkään. Mulla siis molemmat lapset syntyneet rv 42.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Instagram