Kirjoitukset avainsanalla Äitiys

Aluksi ei ollut tarkoitus tehdä postausta 2019 vuoden äitiyspakkauksen sisällöstä, mutta sitten tajusin, että tätähän jaetaan todennäköisesti vielä heillekin, jotka eivät edes tiedä vielä olevansa raskaana! Samoin mua itseä on aina kiinnostanut oman, vuoden vuoden -88 pakkauksen, sisältö. Lisäksi voi olla hauska vaikka vuoden päästä kurkata, mitä kaikkea sisällöstä on tullut käytettyä ja mitkä jäi turhiksi.

Tää viltti pääsi heti käyttöön!
Tää viltti pääsi heti käyttöön!

Kuvattiin taaperon kanssa sisällöstä ig-tv-video ja sen voit katsoa alta! Taapero oli vallan....tehokas apuri ;)

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Ensimmäisenä ulkovaatteita! Näistä haalari mahtuisi vieläkin meidän taaperolle, joten en odota, että vauva tarvitsisi tuota vielä ehkä tulevana talvena? Villahaalari oli esikoisen kanssa todella aktiivisessa käytössä. Se oli oikeastaan aina päällä, kun oltiin ulkona!

Viltti on uusi juttu, sellaista ei ollut vuoden 2017 pakkauksessa. 

Makuupussi on ollut 2017 vuoden pakkauksesta jatkuvassa käytössä ja olisin halunnut vuoden 2018 pakkauksen siksi, että mielestäni sen makuupussi oli nätimpi. Nyt, kun näki livenä 2019 pakkauksen pussin, ei se ollutkaan "niin paha" vaan itseasiassa tosi nätti! Viltti on uusi juttu, sellaista ei ollut vuoden 2017 pakkauksessa. 

Tässä kuvassa pakkauksen tärkein tuote: MAMILAN!

Alla pakkauksen hygieniatuotteet. En muista 2017 vuoden pakkauksessa olleen tuollaisia lapasen pidikkeitä. Tässä kuvassa pakkauksen tärkein tuote: MAMILAN! Se pääsee ehdottomasti jo sairaalakassiin. Samoin kuin liivisuojat. Tuo ruokalappu on ihana!!

Luulin, että vaaatteiden laatuparannukset olisivat tulleet vasta 2020 pakkaukseen?

Täytyy ihan rehellisesti sanoa, että en tiedä mitä oikein ajattelin, kun vähän nyrpistelin nenääni näille 2019 vuoden pakkauksen sisävaatteiden kuoseille. Livenä nämäkin näyttää aivan ihanilta! Vaatteet ovat ihanan värisiä, sopivan hillittyjä ja sitten muutama värikkäämpi. Laadullisesti tuntuu muutama body tosi hyviltä. Luulin, että vaaatteiden laatuparannukset olisivat tulleet vasta 2020 pakkaukseen?

Nämä ovat lempparit kuoseiltaan! :)
Nämä ovat lempparit kuoseiltaan! :)

Housuissa sama "teema" kuoseissa jatkuu: suht neutraalia väritystä ja pari villiä korttia. Ihania! Näistä lempparit ovat nuo lintupöksyt sekä kahdet väripläjäykset!

Nää lintupöksyt on i h a n a t !
Nää lintupöksyt on i h a n a t !

Sitten oli vielä collegehaalari, potkupuku ja sukkia, tumput sekä ruokalappu. Tuo collegehaalarin kuosi oli myös yhdessä bodyssä. Jotenkin näyttää olevan aika tällaista metsäistä teemaa – Onkohan tarkoituksella? :)

Taaperon lemppareiksi valikoitui unipupu ja pipo!

Mitä sä tykkäät? Onko lemppareita? :)

psst! Shitty is the new black -podcasteihin löydät alta!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (8)

Niina S
1/8 | 

Meillä toppahaalari oli jo nyt talvella käytössä joulukuussa syntyneellä tytöllä. Tein siitä pussin ja pidin vaunuissa makuupussin sisällä . Sinne oli helppo sujauttaa vauva villahaalarissa, eikä tarvinnut taistella kireiden hihojen kanssa.

ÄM
2/8 | 

Kun tää julkaistiin, olin ihan pettynyt, että äh, ei tätä meille! Mutta sitten palasin joskus uudelleen katsomaan ja tykästyinkin aika paljon. Etenkin tuossa makuupussissa kävi sama kuin sullekin, joskaan en ole vielä nähnyt sitä livenä. :D Noi lintupöksyt ja makuupussi on nyt mun lempparit! Sen sijaan vihannesbody, vihreät sekä oranssit housut ja collegehaalari tuskin tulevat käyttöön.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Miten kuvissa näyttikin niin erille?! 😂 Ehkä jotenki ku ne oli vaa samassa läjässä nii ei jotenki sopineet muka yhteen? Joka tapauksessa, oikeesti kyllä tosi kivoja 😍

Epe90
3/8 | 

Voi minä olen onnettoman eläinrakas ja suurimman osan vapaa-ajastani metsässä viettävä esikoiseni odottaja niin olin ihan onneni kukkuloilla tästä pakkauksesta! Etenkin makuupussiin ihastuin heti ensisilmäyksellä 😍 olenkin tässä koittanut keksiä että mitä askartelisin siitä sitten kun sitä ei enään meillä tarvitse kun minulla ei ole tapana säästää käyttämätöntä roinaa vaikka olisi miten ihana. Ehkä sohvatyynyn päällinen tai pyllyn alunen meysäretkille? 🤔

Vierailija
4/8 | 

Pojalle aivan ihania vaatteita, niin kuin aikaisempinakin vuosina. Kivat kuosit myös pussissa ja peitossa.
Tytölle en ottaisi tätäkään pakettia niinkuin en aikaisempien vuosienkaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oon aina miettiny, että millaset ihmiset kuuntelee podcasteja?

Oon aina miettiny, että millaset ihmiset kuuntelee podcasteja? Eikö mieluummin kuuntelisi musiikkia kuin jonkun ventovieraan lässytyksiä milloin mistäkin? Vastaus tähän asiaan selkeni minulle, kun päiväkodista kotiutui kiukkuinen, nälkäinen ja väsynyt lapsi. Ruokaa ei tietenkään ollut valmiina kaapissa, joten tein sen, mitä jokainen huonoa omaatuntoa turhista asioista poteva äiti tekisi: annoin naksupussin käteen, laitoin muumit pyörimään ja tyynyyn huutamisen sijasta annoin podcasteille mahdollisuuden.

Juuri minunlaiset kuuntelee podeja: Vanhemmat, jotka haluavat aikuista seuraa lapsen kiukutessa ja ”pakopaikan” arjen kiukuista, että pysyy paketti kasassa.

Keksin vastauksen postauksen ensimmäiseen kysymykseen noin viiden sekunnin sisällä Antti Holman höpötyksen aloituksesta. Juuri minunlaiset kuuntelee podeja: Vanhemmat, jotka haluavat aikuista seuraa lapsen kiukutessa ja ”pakopaikan” arjen kiukuista, että pysyy paketti kasassa. Jonkun saman ikäisen keskustelukumppanin siihen viereen, kun valmistat ruokaa tai siivoat. Tuon ensimmäisen kuuntelemani podin aikana olin tehnyt ruuan ja siivonnut keskikerroksen – oikeastaan ihan huomaamattani! 20 minuutin ”omien juttujen” jälkeen sekä äiti että lapsi olivat täysin rauhoittuneita ja loppuilta meni varsin rauhallisten leikkien merkeissä.

Tästä syystä pistin pystyyn oman Shitty is the new black -podcastin!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

En ole yhtä hauska tai hyvännäköinen kuin Antti, mutta voin olla sellanen b-luokan höpöttäjä. Semmonen köyhän naisen/miehen/muusukupuolisen vertaistuellinen Holma. Jaksoissa aion puhua niistä aiheista, mistä blogissakin: äitiyden kasvukivuista, lapsiperhearjesta ja parisuhteesta (miehen luvalla :D) vahvasti huumorilla höystettynä. Joten tervetuloa hakemaan ja antamaan vertaistukea, koska sitä varmasti jokainen tarvitsee aika ajoin! Minä ainakin.

Podcastit löydät spotifystä Shitty is the new black -nimellä tai tästä.

Laita tsemppejä, aihe-ehdotuksia ja/tai kritiikkiä esimerkiksi instagramiin tai maililla osoitteeseen salosariannaa@gmail.com. Kuunteluiloa!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tsiisus. En edes muistanu näitä kaikkia ihme unia viime raskaudesta, mutta nyt kun joka yö on kunnon show käynnissä, niin muistui edellisetkin mieleen! Unet tuntuvat jotenkin paljon voimakkaammilta, todellisemmalta ja vaan – no siis oudoilta! :D Jotenkin tälläkin kertaa tuntuu olevan neljä pääteemaa unissa. Alla kerron lisää näistä sekopäisistä uniteemoista:

Painajaiset kielletyistä ruoka-aineista tai päihteistä

Esikoistakin odottaessa näin jatkuvasti unia, että olin vetänyt hirveet soosit, polttanu askitolkulla röökiä ja käyttänyt huulet pullolla nuuskaa!

Tää tuntuu olevan mulla yleisin. Esikoistakin odottaessa näin jatkuvasti unia, että olin vetänyt hirveet soosit, polttanu askitolkulla röökiä ja käyttänyt huulet pullolla nuuskaa! Alkoholia oon juonu viimeisen kolmen vuoden aikana ehkä seitsemän kertaa ja toista noista nikotiinituotteista en ole koskaan oksentamatta edes maistanut! Näen myös usein unta, jossa syön esimerkiksi graavilohta (yök, en tykkää ei-raskaanakaan!) tai jotain auringossa tunteja seissyttä, PASTÖROIMATONTA juustoa!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

Läheisenmenettämisunet

Tällaisia muistan nähneeni joskus 10-vuotiaana useinkin. Näen siis unta, että joku läheiseni kuolee ja suren häntä vuolaasti. Uni tuntui nuorempana erittäin todelliselta, mutta aikuisiällä opin jopa kyseenalaistamaan sen aitoutta jo unen aikana… siis raskauksiin asti. Nyt menettäminen unessa tuntuu ihan yhtä todelliselta kuin 20 vuotta sittenkin ja herään usein ahdistuneena ja kyyneleet poskillani. Huhtikuun alussa tosin tämä menetys tapahtui ihan oikeastikin.

Ruokahimotusunet

Muistan, kun joskus junnuna näin aina bailuillan päätteeksi unia, joissa uin Jaffassa. Aamulla, kun heräsin, en voinut ajatella mitään muuta kuin sitä appelsiinijaffaa. Nyt olen nähnyt unia, joissa lappaan ihanan makuisia karkkeja kouratolkulla kurkusta alas… ja aamulla kun herään, tilaan laatikollisen mässyä karkkinikkiksissäni. Karkkien lisäksi näen himotusunia pitsoista! Ai että, oikein kilotolkulla juustoa päällä ja rasva vaan valuu reunojen yli!

Seksiunet

On hämmentävää herätä tuosta sensuellista Moulin Rouge -tunnelmasta lapsen itkuun tai etovaan oloon, koska unessa näkyi avokado!

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, on seksiunet! Jostain syystä molemmissa alkuraskauksissani, olen nähnyt kamalasti eroottisia unia. Niissä ei varsinaisesti näy koskaan ketään (tuttuja eikä tuntemattomia), mutta tunnelma on jotenkin todella erotiikalla kyllästetty. On hämmentävää herätä tuosta sensuellista Moulin Rouge -tunnelmasta lapsen itkuun tai etovaan oloon, koska unessa näkyi avokado (joka siis tässä raskaudessa on ällöttänyt mua niskavilloja myöten!).

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

Onko muiden unet muuttuneet todentuntuisemmiksi raskauden myötä?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö

Kaupallinen yhteistyö Meidän Perhe-lehden kanssa.

Luin vasta uudistuneesta Meidän Perhe -lehdestä jutun "Jos vielä yksi". Se sai miettimään omaa taivalta tähän tilanteeseen, jossa todella odotan toista lastani. Ei hyvää päivää, tuntuu uskomattomalta voida kirjoittaa noin! Toista lasta!!

Isi, Kipinä ja Vipinä masussa <3
Isi, Kipinä ja Vipinä masussa

Oon pienestä pitäen nähnyt itselläni kaksi lasta. En tiedä miksi. Ehkä koska lähelläni on ollut aina eniten kaksilapsisia perheitä? Kun yhdenkin lapsen saaminen alkoi käydä liian hankalaksi päätin, että en halua yhtäkään. Enkä ole muuten koskaan halunnutkaan. Tämän kerroin myös miehelleni. Syksyllä 2016 saimme kuitenkin tietää, että Kipinämme on tarrannut kiinni. Hänen syntymänsä silti sai minut dramaattisuudellaan jättämään haaveeni toisesta lapsesta taka-alalle. En ihan oikeasti nähnyt mitään mahdollisuutta sille, että yrittäisimme koskaan toista lasta ja mieheni kunnioitti ääneen sanomatonta päätöstäni.

Meidän Perheen jutussa äiti, Raisa Mattila, kertoo, kuinka hänen toiveen toisesta lapsesta herätti valokuva iloisista veljeksistä. Minulla tuon toiveen herätti viime kesän lomareissumme. Muistelin, kuinka mahtava minun lapsuuteni oli – isolta osalta veljeni ansiosta. Kaikki nuo kesäiset päivät, uudet ja vanhat leikit, yhteiset metkut ja joku, johon aina (edelleen) turvautua. Saisipa Kipinäkin kokea samanlaista onnea sisaruksesta. Kerroin haaveestani miehelleni ja hän oli heti samoilla linjoilla. Haave toisesta lapsesta peitti alleen pelot uudesta lapsettomuustiestä, lapsen ennenaikaisuudesta ja hätäsektiosta. 

Jutussa kerrottiin, kuinka yhä enemmän toista lasta aletaan yrittää perustellen asia järkisyillä. Halutaan lapsille mahdollisimman pieni ikäero ja hoitaa vaippasirkus kerralla päiväjärjestyksestä, että päästään seuraavaan perhe-elämän vaiheeseen. Meillä päätös pohjautui täysin tunteeseen ja nyt, kun oikeasti olemme raskaana, keksin järkisyitä. Meidän järjestys oli siis päinvastainen, mutta molemmat perusteet toivottavasti päätyvät raskauteen ja sitä kautta uudenlaiseen perhe-elämään!

Lopuksi vielä viimeinen päiväkirjamerkintäni alkuraskaudestani:

11+5. Tänään sain päähäni ajatuksen, että haluan kuunnella vauvan sydänäänet dopplerilla. Oon jo aiemmin kyselly sellasen perään meidän mammajengiltä, mutta nyt sellainen melkein hyppäs mun syliin! Silti kelailin, että mitä jos ääniä ei kuulukaa? Osaanko hillitä itteni vai meenkö paniikkiin? Mieskin on työreissussa. Kipinän sydänäänet löysin jo varmaan tätäkin ennen. Uteliaisuus vei voiton ja pian jo rasvasin mahaani. Etin ääniä 15-20 minuuttia, mutta en löytänyt niitä. Ihme kyllä, en mennyt paniikkiin. Mietin vain, että on liian aikaista. Illalla kuitenki halusin kokeilla vielä uudelleen. Jälleen ehdin etsiä ääniä ehkä noin 5 minuuttia, kunnes kuulin selvästi sykkeen. Hento, mutta selkeä. Huomattavasti nopeampi tahti kuin omani. Tuli voimakas tunne, että mahassa asuu poika. Kipinästä tiesin heti hänen olevan tyttö. Nyt luulen tietäväni, että Vipinä on poika. Hänestä tuli kovin todellinen sykkeen myötä. Vielä pari viikkoa, että näen hänet ultrassa. En malta odottaa 💜

Osaatko sanoa, kummalla tavalla te perustelitte ensimmäisen, toisen tai viidennen lapsen yrittämisen itsellenne ja/tai toisillenne?

psst! Suosittelen tutustumaan uudistuneeseen Meidän Perhe -lehteen! Omasta mielestäni se on nyt ulkoasultaan selkeämpi ja väreiltään miellyttävän neutraali. Käy osallistumassa myös instagramini puolella kolmen Meidän Perhe-lehden arvontaan!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

Sarianna Salo: sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Blogiarkisto

2019
2018