Kirjoitukset avainsanalla Äitiys

Olen jo useammin kertonut, kuinka meille on saapunut tahtoikä oikein ryminällä. Voit kuunnella uhmaikää koskevan podcastini alta:

mutta...

..Ajattele, jos rakastaisit itseäsi samoin kuin lapsesi rakastaa sinua:

  • Kukaan ei olisi hauskempi kuin sinä! Sun läpät olisi timanttisimpia ikinä eikä kukaan olisi parempi hömpöttämään ja hassuttelemaan kanssasi!
  • Katsoessasi peiliin, näkisit lempeyttä, lämpöä ja aina avoimen sylin.
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

  • Siitä samasta peilistä näkisit turvan. Sellaisen paikan, jossa tietäisit sinua suojeltavan kaikilla mahdollisilla voimilla.
  • Eikä peilistä koskaan arvosteltaisi tai vielä vähemmän haukuttaisiin sinua!
  • Tuota peilistä katsovaa ihmistä uskaltaisit uhmata, koska juuri hänen rakkaudestaan olet varma. Hän rakastaa sinua rajojen testaamisesta huolimatta. 

  • Peilistä katsovan edessä uskaltaisit olla heikoimmillasi, punaiset kasvot kyynelistä märkänä ja tunnemyrskyssä. Tiedät, että sinua autetaan niiden tunteiden, joita et vielä ymmärrä itsekään, käsittelyssä.
  • Et koskaan pelkäisi pettyä tai tehdä virheitä, koska sinua ei tuomittaisi niiden perusteella. Tsemppaisit itsesi nopeasti takaisin jaloillesi, koska vakuuttaisit, että virheet ovat ok. Kaikilta.
  • Et odottaisi itseltäsi täydellisyyttä. Pyyteettömällä rakkaudella, läheisyydellä ja ruualla selvittäisiin jo pitkälle!
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

Rakastaisit itseäsi juuri sellaisena kuin sinä olet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Satu K.
1/2 | 

Voi miten kaunis kirjoitus. <3 Miten sä osaatkin kirjoittaa niin hyvin, että kyyneleet nousee silmiin heti ensimmäisten lauseiden kohdalla? Tämän laitan kirjanmerkkeihin talteen ja luen aina, kun usko omaan vanhemmuteen horjuu ja huojuu. <3<3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä täytyy sanoa, että ei se oo puolisollakaan vaan helppoa ja kivaa raskauden aikana. En todellakaan lähde väittää samaa kuin luin joku aika sitten jonkun blogista, että "raskausaika voi olla raskaampaa puolisolle", mutta ei se helppoakaan oo!

Kuuntele podcast aiheesta alta!

 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Joskus rv34 aikaan mun mies muuttui maailman ärsyttävimmäksi. En tiedä mikä siihen (lue: todennäköisesti muhun) meni, mutta jotain tapahtui. Kaikki mitä se teki, v*tutti. Joka sana, mikä sieltä rasittavasta suusta tuli pihalle, sai raivon valtaan. Sanat, äänet, äänenpaino, sanamuodot, liikkeet, eleet, ajatukset, keskustelunaiheet, niiden puute, kotityöt, niiden tekemisen puute, niiden väärin tekeminen, hajut enkä ollu koskaan aiemmin tajunnu sitäkään, kuinka se mässyttää superkovaa syödessään!? Ihan vakio juttu: täytän tiskikonetta miehen pitkin pöytiä jättämistä astioista ja kiroilen mielessäni. Vakkarilauseet mielessäni ovat esimerkiksi: Oonko mä tän torpan joku taloudenhoitaja? Eikö näitä tiskejä tosiaan voi laittaa 20cm alaspäin, jolloin ne olis jo koneessa? Miks nää sukat ei löydä pyykkikoriin, yrittääkö toi kylvää niistä uusia sukkia? ja lista jatkuu. 

Kuin tilauksesta luin Vauva-lehden artikkelin, jossa kerrottiin henkilökohtaisen tilan tarpeen lisääntyvän raskausviikolla 34. Ihme, en ookaan huomannut!

Jossain vaiheessa tuli yhtäkkiä täyskäännös näihin fiiliksiin. Mun mieshän on ihaninta maailmassa. Koskaan hän ei oo ollu komeampi tai hauskempi! No, yhdeksän vuoden kokemuksella tiedän, että tää todella on jonkin sortin hormonaalinen reaktio, haha! Onhan se ihana, mutta ei tää elämä nyt näin vaaleanpunaista oo, miltä vaikutti mun rakkauslasien läpi! Nyt on silti sellainen vaihe, jossa öisinkin laitan käteni hänen päälleen vain siksi, että ukko ei vaan karkaa! 

Miten puolison sitten pitäisi olla, kun joka viikko äiti on eri fiiliksellä?

Miten puolison sitten pitäisi olla, kun joka viikko äiti on eri fiiliksellä? Usein raskaana haluaa huomiota mutta sitten ei haluakaan? Jos sitä huomiota ei anna, niin tulee(ko) äidille olo ettei tota paskaa kiinnosta yhtään (tulee!). Ei puolison varmaan auta muu kuin tunnustella tilannetta säännöllisesti ja jos vaikuttaa siltä, että raskaana oleva ei halua paloitella kuulumisten kysyjää, jatkaa vaikka ihan kosketuksella? 

Aika venäläistä rulettiahan toi taitaa olla. Onneksi mä oon se, joka on raskaana.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Oon ollu nyt viikon äitiyslomalla ja tää on ollut niin monella tavalla mahtavaa, että ei oo tosikaan! Esikoisemme syntyessä viikko ennen äitiyslomani alkua, jäi tämä vaihe viimeksi välistä. Nyt vapaiden ja armottoman pesänrakennusvietin myötä, näen kristallin kirkkaasti tämän vapaan tarkoituksen.

Pian sinä olet meidän kanssamme, osa meitä. Pian teet meidän perheestä valmiin.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Se, että laitan kotia valmiiksi vauvaa varten, on äärettömän terapeuttista. Luon mielikuvia, miltä lapsi kuulostaa nukkuessaan äitiyspakkauksessa tai miltä hän näyttää maatessaan olohuoneessamme viltillä. Tänään asettelin unilelun vauvan sänkyyn ja jäin vain katselemaan sitä näkyä. Pieni pupunen toisen pienen sängyssä. Pian sinä olet meidän kanssamme, osa meitä. Pian teet meidän perheestä valmiin.

En oo varmaan koskaan saanut näin paljon aikaan pienessä ajassa tai ollut jotenkin näin kuplivan onnellinen. Saan luvan kanssa tehdä kodistamme sopivan juuri meidän vauvallemme. Hipelöidä pieniä vaatteita, ihailla ultrakuvia ja pitää huolta itsestäni (ja näin myös vauvasta😊). On ollut ihana päivisin lounastella kavereiden kanssa, käydä uimassa selän helpotukseksi, nukkua päikkäreitä ja siivota. Minä, joka vihaan siivoamista, olen järjestänyt talon jokaisen nurkan, laatikon ja komeron!

Kaikella tällä vauvanvaatteiden pesulla on niin paljon isompi merkitys todellisuudessa kuin vain se, että asut ovat puhtaita.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Nyt huomaan, mistä jäin viimeksi paitsi. Ymmärrän synnytyksen jälkeisiä tunteitani paljon paremmin. Ymmärrän itseäni. Äidiksi tuleminen hämmentää jo itsessään paljon – puhumattakaan, jos ei ole ehtinyt hankkia edes turvakaukaloa. Kaikella tällä vauvanvaatteiden pesulla on niin paljon isompi merkitys todellisuudessa kuin vain se, että asut ovat puhtaita. Se on osa mielikuvaharjoittelua äitiydestä ja symbolisoi sitä huolenpitoa, jota pian pieni elävä olento sinulta toivoo ja tarvitsee.

Kaiken tämän myötä tuntuu, että olen vihdoin valmis antamaan keholleni anteeksi.

psst! Kuuntele podcastini pesänrakennusvietistäni alta!

 

Kommentit (6)

Satu K.
1/6 | 

Niin ihanaa, että oot saanut kokea kaiken kuvailemasi tällä kerralla. Sä niin ansaitset sen! <3

Patricia s
2/6 | 

Meidän tyttö tuli v. 35+0 hätäsektiolla, 3 vuotta sitten. Nyt olen pari viikkoa sitten synnyttäny meidän täys aikainen poika ja en voi muuta sanoa kun että ymmärrän miksi kaikki oli niin raskasta viimeks.. Tällä kerta kun oli ns. Normali alku, kaikki on ihana. Onnea teille ja toivottavasti kaikki menee hyvin teillä kans :)

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Voi kiitos niin paljon kun jaoit tämän <3 mä myös ymmärrän itteäni nyt niin paljon paremmin, ja se kyllä tuo suurta helpotusta <3

Seuraaja
3/6 | 

Aivan loistava kirjoitus. Juuri tuo esikoisen synnytyksessä ilmenevä kakkoshädän tunne oli jotenkin outo, häkeellyttävä. 😂😂 Sanoin silloin miehelle, tuskaisten minuuttien jälkeen: pitikö soittaa kelloa kun paskahätä iskee. Piti. Kuopus syntyi 2 tunnissa, ois varmaan kotiin syntynyt jos ei olis ollut kätinlönvaihto. Edeltävä ehdotti kotiinlähtöä. Nostan hattua luomusynnytykselle!! Minä otin molemmista puudutuksen, esikon 12 tunnin synnytyksen sijaan kuopus syntyi heti epiduraalin jälkeen. Kyllä, epiduraali, vedet ja vesien mukana pää. Hihkasin jotta tää syntyy nyt, olivat sitä mieltä ettei vielä. Mutta kätilö hihkas, juu niin syntyy. Pää on jo ulkona. Tiesin. 👌Kaikkea hyvää teille.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Voi ihana, kiitos kommentista! Ja kyllä se äiti vaan tietää 😂😂 erittäin hyvin valittu tuo paskahädän voimaa kuvaava sana: häkellyttävä 😂😂

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kyselin teiltä apua instagramissa jo pitkään minulla/meillä mietintämyssyssä olleeseen kysymykseen, nimittäin ostaako tuplarattaat vai ei! Eihän teistä mitään apua ollut; äänet jakautui 55% sisarusrattaiden puolesta ja 45% niitä "vastaan"! :D Vaikka selkeää päätöstä ei ollut tarjolla kyselyn perusteella, teillä oli älyttömän hyviä perusteluja, jotka nyt jaan kaikille (meidän perheen kulmasta):

Englannista vaunulenkiltä!
Englannista vaunulenkiltä!

Sisarusrattaiden puolesta:

Meidän reilu kaksivuotias taapero ei jaksa vielä kävellä päiväkotimatkoja tai sitten kilometrin matkaan pitää varata kaksi tuntia. Sitä sitten en tiedä, kestääkö äidin kaali!

Taaperon uhm... oma tahto pahen... paranee päivä päivältä, joten on varmasti helpottavaa saada hänet "sidottua" vaunuihin ottamaan happea. Kantovälinettä en saa päälleni yhtä nopeasti.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Päikkärit onnistuu molemmilla vaunuissa. Toki ne onnistuu myös toinen vaunuissa ja toinen repussa, mutta sitten minä olen jonon jatkona köytettyä nukkuvaan jengiin.

En usko, että raskauden aikana kipeytynyt selkäni jaksaisi kantamista pitkä matkoja. Ainakaan siis alkuun.

Vaunuttelu molempien kanssa on about ainut liikuntamuoto alkuun ja lumesta tulee ihanaa lisävastusta...

Muiden vaihtoehtojen puolesta/Sisarusrattaita "vastaan":

...Toisaalta kantaminen voisi olla hyvää treeniä juurikin sille keskivartalolle!

Kantaessa on ihana olla niin lähellä vauvaa ja pitää häntä turvassa.

Vaunuissa tarvitsemme käytännön syistä pitkulaiset mallit (ei siis sellaiset, joissa lapset istuvat vierekkäin), mutta niissä usein toinen ei sitten näe mitään. Vauvan ei mitään tarvikaan nähdä, mutta taapero ei jaksa sekuntia kauempaa kuomuja katsella!

Opin uutta: kantotakkeja todella on olemassa eli kantoreppu toimisi myös talvella.

Eräs laittoi myös kommentin, että minunhan pitäis kulkea päiväkotiin ratasosan kanssa joka tapauksessa eli vauva repussa, koska vauvahan tarvii alkuun kopan! Ratas ei kelpaa vielä hetkeen.

Seisomalautaa toiset kehui ja toiset sanoi, että on ihan hyödytön talvella, jota kohti tässä mennään. Aion luottaa tässä enemmistöön ja tämä vaihtoehto tuskin meillä toimisi. Varsinkaan, kun en näe taaperon jaksavan seistä/istua siinä, kun pääsee juoksemaan äitiä karkuunkin....

Vaunut maksaa eikä niille ole kauheasti ollut käyttöä viime aikoina. En tosin tiedä, onko syynä lähinnä kesä.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Meillä on jo manduca ja aion ostaa silti vielä kirpparilta liinan. Myös tula on harkinnassa ja kantotakki, vaikkakin hinnat onkin aika kovia.

Johtopäätökset:

Tästä nyt ei kukaan saa selvää, että mihin tulokseen olen päätynyt, joten kerron! Aion ostaa, mahdollisesti vasta vauvan syntymän jälkeen, myös sisarusrattaat. Uudempi ongelma onkin nyt se, että minkälaiset. Oikeastaan olen löytänyt (vain) kolme potentiaalista vaihtoehtoa, joista nyt pitäisi sitten päättää:

Help! Kokemuksia?

Muista "pikkuhankinnoistani" (hehe) voit kuunnella alla olevasta podistani!

 

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 | 

Heippa! Meillä lapsilla on ikäeroa 2v10kk ja pojat on nyt 2v ja 5v ja tuplarattaat on edelleen käytössä. Ostettiin käytettynä Britax B-Readyt kun kuopus syntyi ja ollaan oltu niihin todella tyytyväisiä! Olen ollut poikien kanssa kotona, joten arjen liikkumiset on hoidettu rattailla&bussilla. Isompi nukkui lähes neljä vuotiaaksi päiväunet ja sain pojat nukkumaan rattaisiin samaan aikaan.

Miinuksia on kennorenkaat, mutta niihinkin on tottunut. Sekä se, että ratasosan istuin ei mene täysin makuuasentoon. Se on siis kuppi-istuin ja jää hieman pystyyn. Meillä olikin pitkään lainassa rattaisiin sopiva britaxin normaali ratasosa, jossa selkänojaa saa säädettyä ja päikkärit sai nukuttua vähän paremmassa/suoremmassa asennossa.

Lapset viihtyy omissa paikoissaan hyvin ja uskon, että alhaaltakin näkee aika hyvin. Pienempi "joutui" aluksi alas, mutta nyt kun isompi painaa (n. 17kg) jo sen verran, että rattaiden työntäminen on raskasta, niin hän istuu alhaalla.

Tällä hetkellä sisaruskäytössä rattaat on oikeastaan vain pidemmillä matkoilla, kun isompi väsähtää kävelyyn tai pitää päästä reippaasti eteenpäin. Mutta senkin jälkeen kun isompi ei enää rattaissa viihdy niin rattaat on hyvännäköiset "yksilö"-rattaat.

Ja hei ratasosa mahtui ylös myös kopan kanssa kasvot työntäjään päin, joskin ei täysin istuma-asennossa.

Isoveli oli useampana päivänä kerhossa, joten rattaiden piti muuntautua "lennossa", sillä kuljin niiden kanssa matkat. Kun matkassa oli vain vauva niin pidin koppaosaa päällä normaaleina vaunuina. Paluumatkalla isoveli kuitenkin mahtui lepäämään alas sisarusosaan, vaikka koppa oli päällä... Tällöin ei tarvinnut työntää "puoliksi tyhjiä" rattaita.

Ja kysy hei ihmeessä lisää, tästä saattoi tulla vähän sekava teksti :D

Vierailija
2/10 | 

Meillä oli käytössä seisomalauta penkillä (https://www.ozbaby.fi/lapsen-kanssa-liikkuminen/tuote/seisomalauta-bumpr...). Pelkän seisomalaudan kanssa lapsi ei toki jaksanut paikoillaan seistä, mutta kun lisänä tulee penkki+kahvat mistä pitää kiinni, istui lapsi paikoillaan kuin tatti. Ja kuopus syntyi talvella ja asutaan pohjois-Suomessa. Seisomalauta liikkuu ihan hyvin lumessa, se sohjo on suurempi ongelma.

Hanna/Laella
3/10 | 

Täältä ehdottomasti puolesta ääni. Poikien ikäero 2v10kk ja käytettiin rattaita mm. kerhosta hakiessa reilu 3,5v ikään, melkein neljäveeksi, koska tyyppi saattoi nukahtaa/oli ihan poikki kerhon loppuessa.

Nyt seuraavien ikäeroksi tulossa about sama 2v10kk ja uudet Mountain Buggy Duetit odottaa toista matkustajaa (tällä hetkellä yksikkönä korin kanssa). Ei näin ajokortittomana muuten pääsisi mihinkään (esim perhekerhoon reilu kaksi kilsaa ja 2,5veen tahti on mitä on vaikka reipas onkin) . :D

Phil&teds Sporteista tykkäsin kanssa yksikkökäytössä mutta tämän hetkinen kuopus ei suostunut sinne alle joten tuplina ei meillä toimineet.

Vierailija
4/10 | 

Meillä kävi kääntymässä Beemoot, en suosittele. Meillä samanlainen ikäero kuin teillä ja vanhempi ei olisi pituuden puolesta mahtunut mukavasti istumaan Beemoo-rattaissa. Päädyttiin juurikin noihin B-readyihin ja ovat olleet todella hyvät. Lapset 1v ja reilu 3v ja näillä mennään edelleen tarvittaessa ilman ongelmia. Phil & Tedsit ovat myös hyvät, hieman kompaktimmat.

Mombiez
5/10 | 

Meillä on baby jogger city selectit tuplina, kun saatiin käytettynä ostettua (muuntautuu myös yhden istuttaviksi!)
ikäeroa snadisti yli 1 v 3kk. Meillä on myös seisomalautakin, muttei vielä pahemmin käytössä kun lapset nyt 1.5v ja 2.5kk (: manduca käytössä myös, lisäksi trikooliinaa käyttänyt nuoremman kanssa. Rengasliina on kuulema nopea ja kätevä (ittellä vielä vasta harkinnassa)

Vierailija
6/10 | 

Meillä ollut Phil&Teds Dot -rattaat kolmella lepsella. Ikäerot 2 v ja 2v 2kk. Todella hyvin on toimineet. Isojen renkaiden ansiosta kulkee hyvin myös lumessa ja sohjossa. Pikkuvauvalla olen käyttänyt pehmeää kantokoppaa, jonka saa kätevästi sujautettua "takaluukusta" rattaisiin vaikka sisaristuin olisikin yläpuolella paikallaan. Ja vaikka Dotit on pienemmät kuin Sportit niin hyvin mahtuvat 2- ja 4-vuotiaat vielä rattaissa matkustamaan. Yksi vinkki ensi kevättä ja kesää ajetellen. Isommalle lapselle voi hankkia potkupyörän, ja jos hän kesken matkan väsyy potkimaan, voi pyörän kätevästi laittaa ylösalaisin rattaiden aisan päälle ja lapsen sisaristuimeen.

Vierailija
7/10 | 

Ehdottomasti ja todellakin tuplat ja Phil&Tedsit. Meillä on Sportit! Lapsilla ikäeroa 2v 10kk. Kun vauva syntyi alkoi kuopus vauvailla myös, luulin pärjääväni ilman tuplia, toisin kävi. Isompi mahtui ala jakkaraan, kun vauva oli turvakaukalossa adapterilla yläosassa tai myös kolmiolla edessä pystyy istumaan. Aika pienenä pystyy laittamaan jo myös vauvan sinne ala jakkaralle jolloin isompi voi istua myös kyydissä isossa osassa. Sporteissa lienee molemmissa markkinoiden pisimmät selkänojat, joten pitkä ikäiset. Oikein näppärät menee tosi pieneen pakettiin mahtuu pienempäänkin takakonttiin sekä kulkenu hyvin mukana airshellissä lentokoneessa. Kulkee lumessa erinomaisesti ja näppärät myös kaupassa. Kapeat niin mahtuu kätevästi melkein mistä vain välistä. Näihin saa tarvittaessa kolme kyytiin, vanhin kolmiolle, seuraava pää jakkaraan ja pienin ala jakkaraan. 😂 Suosittelen 😍

Vierailija
8/10 | 

Emmaljunga super vikingeistä tykkäsin ite kovasti. Lapsilla ikäeroa 3v 2kk ja oli kyllä kätevää kun sai uhmiksen rattaisiin. Esikoinen kyllä tosi kova liikkumaan mutta hänestä oli kiva myös istua rattaissa. Kivat rattaat kun voi muuntaa niin monipuolisesti :)

Käyttäjä29091
Liittynyt17.6.2019

Meillä myös nämä käytössä ja aivan paras ostos. Lapsilla ikäeroa 1v8kk. Todella monipuoliset ja joka sentin arvoiset rattaat. Näillä mahtuu kulkemaan pienemmistäkin väleistä. Meillä myös esikoinen kova kävelemään mutta näissä tykkää myös istua pidemmät matkat

Vierailija
9/10 | 

Hei. Meillä britax b-readyt ja ollaan kyllä tykätty. Rattaat on siitä hyvät et niitä voi käyttää tuplina tai ilman. Vaunukoppa ja istuin yhdistelmä on vähä ahdas, mutta meidän 2v4kk ei aina edes halua rattaissa olla nii sen istuimen voi täyttää vaikka tavaroilla😊

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

Sarianna Salo: sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Blogiarkisto

2019
2018