Kirjoitukset avainsanalla Lapsiperheen haasteet

Maanantai- ja tiistaipäivät ovat meillä äiti-vauva-aikaa. Näinä päivinä taapero menee päiväkotiin, jossa hän aloitti tämän vuoden maaliskuussa. Koko päiväkotitaival on mennyt kuin oppikirjasta ja olemme olleet äärimmäisen tyytyväisiä hoitopaikkaan.

Kuuntele alta podcast miten me pärjättiin meidän eka viikko vauvan & taaperon kanssa!

Jälleen tuo mun lemppariverbi, jota äitien elämästä käytetään: pärjätä.

Mulle oli jo raskaana aivan itsestäänselvää, että esikoinen jatkaisi hoidossa parina päivänä viikossa, vaikka jäisinkin vauvan kanssa kotiin. Olin erittäin varma tästä asiasta kunnes googletin asiaa. Ei olisi pitänyt, koska siellä lapsettomat naiset, äidit ja jopa päiväkodin hoitajat tuomitsivat hoitoonvieviä äitejä kilpaa! Muun muassa nämä argumentit vilisivät keskusteluissa: Miltä taaperosta tuntuu, kun vauva saa jäädä äidin kanssa kotiin, mutta itse ei? Kuulostaa laiskuudelta! Kyllä minä pärjäsin kuuden lapsen kanssa kotona! Jälleen tuo mun lemppariverbi, jota äitien elämästä käytetään: pärjätä.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Mun syyt esikoisen hoidossa jatkamiseen olivat seuraavat. Syyt siinä tärkeysjärjestyksessä, kun ne tulivat mieleeni:

  • Vauvallekin kuuluu kahdenkeskeistä aikaa äidin kanssa
  • Imetys vei esikoisen kanssa aluksi kamalasti aikaa, miten pystyn tarjota taaperolle mitään muuta tekemistä kuin tv:n?
  • Jos isoja muutoksia tulee välttää vauvan saapuessa, eikö mieluisesta hoitopaikasta poisottaminen olisi sellainen?
  • Jos (ja nyt tietäen että KUN) vauva nukkuu huonosti, tarjoanko taaperolle mieluummin kolme aktiivista arkipäivää äidin kanssa vai viisi väsynyttä? Maanantain ja tiistain voin nukkua silloin kun vauva nukkuu
  • Osaanko tarjota yhtä laadukasta varhaiskasvatusta? Tietenkin aika äidin kanssa ajaa tuonkin yli, mutta sitähän on silti tarjolla huomattavasti enemmän
  • Päiväkoti on ollut niin huikea, että olisi sääli menettää hoitopaikka noin mahtavasta paikasta, jonka hoitajiin taaperokin on jo kiintynyt?

Enköhän minäkin PÄRJÄISI?

Kuva: Jonna N. Photography
Kuva: Jonna N. Photography

Googlettelun jälkeen kaikki nuo syyt lensi romukoppaan ja muutuin epävarmaksi päätökseni kanssa. Enköhän minäkin PÄRJÄISI? Lopulta käännyin mieheni puoleen, joka totesi (anteeksi yleistys) miehekkään yksinkertaisesti: tietenkin annetaan olla hoidossa parina päivänä.

Nyt jälkiviisaana voin kertoa meidän tehneen oikean päätöksen ajatellen meidän perhettä. Esikoisemme on hyvin touhukas ja vauvan valvoessa yöt, en olisi voinut vastata taaperon tarpeisiin. Alkuviikon ohjelma on mennyt nyt juuri niinkuin ajattelin: imetän, nukun vauvan kanssa, imetän, pesen pyykkiä, imetän, nukun vauvan kanssa, imuroin, imetän, teen ison satsin ruokaa, jne... Tiistaina odotan jo seuraavaa päivää, kun saan viettää sen molempien lapsieni kanssa ja perjantaina haaveilen jo maanantaista, että saisin huilata ja siivota keittiön lattiaan jämähtäneet makaronilaatikot, joita ei ehtiny jynssätä lapsien vaatiessa huomion.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Joten, hei te Googlen keskustelijat, yksi paska mutsi täällä päivää! En vain PÄRJÄÄ, vaan myös nautin! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (30)

Heidi84
1/30 | 

Täällä toinen äiti, joka ajattelee juuri niin kuin sinä. Nuo samat argumentit heitän, jos joku kyseenalaistaa sen miksi meillä 3,5v ja 2v jatkaa hoidossa kun vauva syntyy.
Mä koen sen voimavarana, että lapset saa olla hoidossa.

Vierailija
2/30 | 

Teette just niinku teistä hyvältä tuntuu, vain te ootte ne jotka päättää teidän asioista, ei kukaan muu.
Meille tulee itselle loka-marraskuun vaihteessa vauva ja ennestään on 3 v tytär, koska olen tämän odotusajan ollut työtön ei meidän 3 veellä ole hoitopaikkaa mutta jos olisi ja siellä olisi tosi ihanat hoitajat niin varmasti veisin häntä sinne muutamana päivänä viikossa.

Älä kuuntele siis muita, jos he pystyy ottamaan pienen lapsen hoidosta pois koska ovat itse vauvan kanssa kotona niin antaa heidän tehdä niin mutta itse en tekisi just että säilyisi joku pysyvyys isomman lapsen elämässä vaikka vauva tuleekin. (Tässä syy siihen miksi en itse nyt laita isompaa hoitoon, ettei hänen elämä kokisi suuria muutoksia ennen vauvan tuloa. Teillä se nyt vaan on toisinpäin)
Ja kyllä säkin pystyisit aivan varmasti hoitamaan sen kuusi lasta kotona samaan aikaan.

Veljesten äiti
3/30 | 

Todella ymmärrän ratkaisunne. Meillä 2 vuotias ja 7 viikkoinen vauva. Esikoinen ei ollut päiväkodissa ennen äitiyslomaani, mutta jos olisi ollut, niin todellakin olisi jatkanut. Nyt olen ratkaissut asian niin, että esikoinen käy kerhossa kerran viikossa, muskarissa kerran viikossa isoäitinsä kanssa ja jäljellejäävinä arkipäivinä menemme perhekahvilaan, jotta esikoinen saisi imetyshetkinä ja vauvan ollessa itkuinen muutakin seuraa ja virikettä kuin Fröbelin palikat. Kotona olo kahden pienen kanssa tuntuu aikamoiselta hullun myllyltä, vaikka vauva nukkuu yönsä yllättävän hyvin (varsinkin kun esikoinen vielä päätti lopettaa päikkäreiden nukkumisen)

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Kuulostaa tosi hyvältä teidän ratkaisu! ❤️ Oi apua en tiedä miten selviäisin jos esikoinen lopettaisi vielä päikkäritkin kokonaan (vaikka yksittäisiä kyllä on jo jättänytkin!). Ihanaa, että teillä nukutaan öisin, voisko teidän vauva tulla opettaa meidän omalle vähän tapoja 😂

Käyttäjä30859
Liittynyt21.9.2019
4/30 | 

Meille on syntymässä pian toinen ja meillä ei ollut mielessäkään, että esikoinen 3v jäisi pois hoidosta jossa rakastaa käydä ja jossa hänellä on aktiviteetteja ja kavereita. Ja me aijotaan pitää hänet peräti 4 päivää viikossa 6,5 tuntilaisen. Mieheni mielestä hän olisi saanut jatkaa ihan normaalisti täysituntilaisena sillä Turussa on se mahdollisuus. Niinkuin sanoit vauva tarvitsee aikaa äidin kanssa. Imetys vaatii rauhaa. Äiti tarvitsee unta. Leikki-ikäinen tarvitsee ohjelmaa ja seuraa toisista lapsista eikä netflixiä ja tablettia. Hyvä heille jotka haluaa "pärjätä". Minä haluan elää tasapainoista perhe-elämää ja välttyä masennukselta.

Kahden tytön äiti
5/30 | 

Meillä lapset 2v ja 4kk. Ja kyllä, esikoinen todellakin jatkoi hoidossa 2pv/vko vauvan syntymän jälkeen. Mietin sitä tosi pitkään että otanko pois vai miten tehdään, mutta tää ratkaisu on ollut meille just oikea. Saan minäkin levätä välillä huonosti nukuttujen öiden jälkeen ja olen sitten parempi äiti aktiiviselle taaperolle. Mies oli kanssani täysin samaa mieltä, että koska taapero on hoidossa jo tottunut käymään niin miksi ottaa pois välillä ja aloittaa sitten se tutustuminen ja muu alusta kun palaan töihin.

Vierailija
6/30 | 

Meidän 3-vuotias jäi kotiin kun jäin äitiyslomalle. Kerho oli alkuun 2x3h viikossa, myöhemmin 3x3h. Lisäksi perhekerhoja ja kavereiden tapaamista lähes joka päivälle, joten ei hänelle koskaan tekemisen puute ole tullut, päinvastoin. Itsekin jaksan kotiäitiarkea paremmin kun pääsee pois kotoa sotkujen ja kotitöiden keskeltä :) päiväkoti ei ollut meille vaihtoehto, olisi joutunut vaihtamaan päiväkotia ja ryhmää eikä muutenkaan tuntunut oikealta viedä häntä hoitoon, osin johtuen hänen herkästä luonteestaan. Vauva oli ja on edelleen esikoiselle todella rakas, ei haluaisi olla erossa vaikka nyt taaperoksi kasvanut pikkuveli todellakin sotkee kaikki leikit :)

Mutta täytyy kyllä myöntää että välillä vaan lähinnä selvittiin päivästä toiseen, kun vauva alkoi nukkua todella huonosti, mies oli reissussa 2-5pv viikossa ja lasten lisäksi piti huolehtia koirasta yksin. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä pitänyt pyytää jostain apua.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

No tuossahan on kerhoista melkein sama tuntimäärä kuin meillä! 😊 Eli ei tosiaan kuulosta siltä, että olisi tullut tekemisen puutetta! ❤️

Musta on hienoa, että osaat katsoa omaa tuon ajan jaksamista objektiivisesti niin tunnistat ehkä tulevaisuudessa - tilanne ku tilanne - omia rajojasi paremmin 😊❤️

6 lapsen äiti
7/30 | 

Mulla on kokemusta niin siitä, että isompia lapsia ei viedä päiväkotiin, kuin siitä, että isompi on päiväkodissa. Kukaan ei voi tietää, mikä on kenellekin parasta ja mikä on millekin lapselle parasta-lapsetkin kun ovat erilaisia!
Mielestäni äidin hyvinvointi on siinä kohti tärkeintä, kun vauva syntyy. Kun äiti jaksaa ja voi hyvin, voi lapsetkin hyvin - oli asiat järjestetty sitten millon milläkin tavalla!!

Kuuntele siis vaan itseäsi ja omia tuntemuksiasi ja jätä muiden ihmisten mielipiteet omaan arvoonsa :)

Vierailija
8/30 | 

Hyvä teksti, etenkin tuo PÄRJÄÄMISEN korostus. Koska elämänhän tulee olla yhtä kärsimystä kaikille 🙄🙄 ihmeellinen, vanhanaikainen ja ah niin suomalainen ajattelutapa. Jos meille vielä toinen tulee niin ehdottomasti just näin! Osa-aikahoito best.

Vierailija
9/30 | 

Meillä tyttö täyttää 2v lokakuussa ja pojun pitäisi syntyä tammikuussa, eli aika samalla ikäerolla mennään kuin teidänkin perheessä. Siksi blogiasi on ollut mielenkiintoista seurata😊
Ja kyllä meillä tyttö jatkaa päiväkodissa sitten kun toinen syntyy ainakin 2päivää viikossa. Ei siksi ettenkö pärjäisi kahden lapsen kanssa kotona tai haluaisi, vaan lapsemme on niin sosiaalinen ja nauttii päiväkotipäivistä, etten pystyisi tarjoamaan samaa kokemusta samalla tavalla. Ei äiti vastaa niitä kaikkia kavereita ja tekemistä mitä tarhassa on.

Eniten mua järkytti kun katsoin instagramissa saamiasi kommentteja muilta. Ei kenelläkään ole oikeutta tuomita toisten ratkaisuja, sillä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla äiti! Jokainen meistä tekee varmasti parhaansa ja ne oikeat ratkaisut omalle perheelle. Turha syyllistää muita niistä! Mistä lähtien äitiys on ollut jatkuvaa suorittamista ja jatkuvaa vertailua muihin? Ollaan kaikki erilaisia ja hyvä niin. Hienoa että uskallat tuoda omat (ja varmasti monen muunkin) mielipiteet rohkeasti esille, kiitos siitä!

Annimiina
10/30 | 

Ehdottomasti teidän tilanteessa oikea ratkaisu. Meillä myös 4-vuotias esikoinen saa vauvan synnyttyä jatkaa hoidossa puolikasta viikkoa, koska viihtyy siellä, on kavereita ja touhua jota mä en todellakaan pystyisi ja jaksaisi kotona tarjota. Jos esikoinen jäisi kokonaan kotiin, hyppisi hän seinille tylsyydestä, kaipaisi kavereita ja mä repisin hiukset päästäni kun en saisi koskaan hetkeäkään levätä. Aion nauttia niistä 2-3 päivästä viikossa vauvan kanssa just nukkuen, rauhaksiin kotitöitä tehden, opiskellen ja vauvankin kanssa olemisesta 100 % nauttien mikä ei ole mahdollista jos esikoinen on 24/7 siinä. Yhtälailla sit esikoista jaksaa huomioida paremmin ja olla hänen kanssaan ne päivät kun hän on kotona ❤️

Vierailija
11/30 | 

Kaupungissa jossa minä asun on päivähoitopaikat kiven alla, eikä ole mielestäni reilua, että työssä käyvät vanhemmat eivät saa päivähoitopaikkaa läheltä kotoa, vaan pahimmassa tapauksessa vievät saman perheen lapset eri päiväkoteihin. Koska vauvan kanssa kotona olevat vievät paljon paikkoja, eivätkä luovu niistä edes siksi aikaa kun ovat kotona, joten kerhot ovat mielestäni paras ratkaisu kun toinen vanhemmista on kotona vauvan kanssa.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Mutta kai säkin sen tiedät, että ei toi oo toisten äitien ongelma vaan kunnan? Heillä pitäisi olla (jos ei jo ole) velvollisuus järjestää paikka kaikille niitä tarvitseville mahdollisimman läheltä. Ja mahdollisimman lähellä tarkoitan nyt oikeesti läheltä eikä mistään 10km päästä, koska "ei vaan ollu lähempänä paikkoja". Ei toi voi olla syy vaikka äärettömän väsyneen äidin valinnalle ottaa vanhempi lapsi hoidosta. Mitä siitäki sit seurais?

Vierailija
12/30 | 

Jokainen perhe tekee niin kuin hyvältä tuntuu. Meillä lapsilla ikäeroa 1 v 10 kk. Ei olisi tullut mieleenkään pitää esikoista hoidossa, kun vauva syntyi. Ei ollut vauvavuosi mitään pärjäämistä ja esikoisella TV:n tuijottamista, vaan ihan normaalia arkea perhekerhoineen, ulkoiluineen ja leikkeineen. Toki meillä kuopus(kin) oli hyvin nukkuva ja muutenkin elämäänsä tyytyväinen vauva. Valvovan tai muuten toisenlaisen vauvan kanssa olisimme saattaneet toimia toisin.

Maisaar
13/30 | 

Päiväkotiarki voi olla pahimmillaan kuormittavaa lapselle. Ryhmäkoot ovat isoja ja joukkoon mahtuu monenlaisia lapsia erilaisine tarpeineen. Valitettavasti henkilökunnalla voi olla on useinkin niitä päiviä, kun yritetään pärjätä. Silloin tosiaan käy mielessä, olisiko joidenkin lasten parempi olla siellä kotona sisaruksen ja äidin kanssa.

En sano tätä sillä, ettei sisarusta saisi viedä päiväkotiin. Halusin vain tuoda esiin myös tämän näkökulman:)

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Oot oikeassa tän kanssa ja mulle olikin tärkeää miettiä myös sitä päätöksenteossa. Tiedän, että meidän lapsen ryhmässä on 12 lasta, jotka on jaettu kolmeen ryhmään(eli 4 lasta per hoitaja), jotka tekee isossa huoneessa mutta jaetuissa tiloissa omia juttuja (askartelee, lukee, laulaa, loruttelee, leipoo, jne.). En tiedä miten muualla eikä mua oikeastaan kiinnostakaan päätöksenteon osalta kuin oman lapsen ryhmän tavat 😊

Vierailija
14/30 | 

Hei!
Meillä myös samanlainen ratkaisu ja olen ollut siihen tyytyväinen. Ja olen potenut ajoittain hirveän huonoa omaatuntoa. Meillä lapset ovat aina menneet mielellään hoitoon. Kiitos tästä kirjoituksesta. Olen kuullut ratkaisustamme usein negatiivista kommentointia.

Vierailija
15/30 | 

Todellisuushan ei sitten välttämättä ole sitä, että toiminnot tehdään aina pienissä porukoissa. Pienryhmät kyllä on, mutta suurinosa päivästä kuluu kuitenkin metelissä, vaikka osa jutuista erikseen olisikin. Tässä on varmasti paikkakohtasia eroja, mutta ainakin tämä kokemus itsellä monesta eri ryhmästä, joissa olen ollut töissä. Pienryhmätoiminta ei vielä ole ihan joka paikassa se mitä siltä ehkä toivottaisiin.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Uskon sua, mutta mä kyllä luotan omaan ratkaisuuni tietäen faktoja ryhmästä. Ja me vielä saadaan säännöllisen epäsäännöllisesti videokuvaa lapsestamme ja niistä saa musta aika hyvin kuvaa kuinka kova meteli siellä on. Ehdottomasti kovempi kuin kotona eli huopatossutehtaalla, mutta ei mielestäni kova. 😊

Vierailija
16/30 | 

Olipa virkistävä näkökulma! Meilläkin esikoinen jatkoi 2 päivää viikossa hoidossa, kun keskimmäinen syntyi. Ikäeroa oli 3 vuotta. Minäkin olisin taatusti pärjännyt, vaikka esikoinen olisi ollut koko ajan kotona, mutta nyt meillä oli itse asiassa aika huippu vauvavuosi! Esikoinen viihtyi ryhmässään, siellä oli ihanat hoitajat ja kivoja ja tärkeitä kavereita. Irtisanottiin hoitopaikka sitten myöhemmin (oli ns. väärällä puolella kaupunkia jatkoa ajatellen) ja vauvavuoden jälkeen hän pääsi 4-vuotiaana seurakunnan kerhoon 2 päivänä viikossa. Sekin on jännä, että kerhot hyväksytään kyllä! Mutta päivähoito ehdoton ei, vaikka tuntimäärät usein hyvin lähellä toisiaan.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Samaa oon miettiny! 4h kolmena päivänä viikossa kerhoa on ihan eri kuin vajaa 16h kahtena päivänä viikossa päiväkotia 🤔 jossa nukutaan ja ulkoillaan osa.

Vierailija
17/30 | 

Meillä oli esikoinen vauvan syntyessä 1v5kk. Hän ei vielä tuolloin ollut hoidossa ja oltiinkin yhdessä kotona ensimmäiset 4kk. Ja oli todellakin pärjäämistä, vauva kun osoittautui melko vaativaksi tyypiksi! Onneksi sentään nukkui ihan ok, niin sai esikoisen kanssa touhuttua välillä kahdestaan. Vauvan ollessa 4kk esikoinen aloitti hoidon, jossa oli 3 päivää viikossa. Paras ratkaisu meille, erityisesti äidin jaksamisen kannalta! Syyllisyys oli aluksi itsellä hirveä, mutta onneksi kestin, koska tällä ratkaisulla oltiin lopulta kaikki niin paljon tyytyväisempiä. Jokaiselle sopii eri järjestely eikä todellakaan ole muiden asia sitä arvostella.

Vierailija
18/30 | 

Ymmärrän varsinkin yli 3v lapsien kohdalla tarpeen saada varhaiskasvatusta, mutta vain joku n. 4 tuntia päivässä. Sitä en ymmärrä että pidetään vaikka 8-16 tai jopa enemmän, jos perheessä ei ole jotain ongelmaa miksi näin toimitaan. Samoin en ymmärrä että noin vuoden ikäinen lapsi tuodaan hoitoon 7-16 myös silloin kun on äidillä töistä vapaapäivä, sen ikäinen lapsi tarvitsee eniten omaa perhettään.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Meidän 2,5v on noin 8-16 maanantaina ja tiistaina päiväkodissa ja ollaan erittäin tyytyväisiä just tähän järjestelyyn. Taapero on sitte viisi päivää putkeen aina mun ja vauvan kanssa. Tää toki vaatii sitä että pidetään päiväkodin rytmistä kiinni noinakin päivinä, mutta se on osoittautunut erittäin helpoksi 😊

Vierailija
19/30 | 

Pienet tarvitsevat äidin läsnäoloa ja isänkin. Se miten sen järjestäää, niin vaihtoehdot on monet.

Itse "pärjäsin" 6  lapsen kanssa kotona ja olen iloinen, että oli se mahdollisuus, vaikka ei se aina helppoa ollutkaan. Nyt on lapset päiväkodissa ja nytkin "pärjään" ihan hienosti ja olen iloinen, että on vuorostaan tämä mahdollisuus, vaikka ei tämäkään aina helppoa ole. 

Elämä on vastakohtaisuutta, ihanaa ja kauheaa, koska elämä on. Siihen ei vaikuta se onko lapsi hoidossa vai ei. :) 

Joskus mulla särähtää korvaan sanat "paras äiti lapsilleen". Ei tarvitse olla paras,  riittävän hyvä riittää. Rakkaus on kuitenkin kaikkein tärkeintä vanhemmuudessa. Ei laadukas varhaiskasvatus,vaikka sekin voi toki auttaa. 

Kun tekee sen mikä itsestä tuntuu hyvältä, niin silloin se mitä muut ajatteleee on SO! ;)

Vierailija
20/30 | 

”Elämä on vastakohtaisuutta, ihanaa ja kauheaa, koska elämä on. Siihen ei vaikuta se onko lapsi hoidossa vai ei. :) ” aamen!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyselin teiltä apua instagramissa jo pitkään minulla/meillä mietintämyssyssä olleeseen kysymykseen, nimittäin ostaako tuplarattaat vai ei! Eihän teistä mitään apua ollut; äänet jakautui 55% sisarusrattaiden puolesta ja 45% niitä "vastaan"! :D Vaikka selkeää päätöstä ei ollut tarjolla kyselyn perusteella, teillä oli älyttömän hyviä perusteluja, jotka nyt jaan kaikille (meidän perheen kulmasta):

Englannista vaunulenkiltä!
Englannista vaunulenkiltä!

Sisarusrattaiden puolesta:

Meidän reilu kaksivuotias taapero ei jaksa vielä kävellä päiväkotimatkoja tai sitten kilometrin matkaan pitää varata kaksi tuntia. Sitä sitten en tiedä, kestääkö äidin kaali!

Taaperon uhm... oma tahto pahen... paranee päivä päivältä, joten on varmasti helpottavaa saada hänet "sidottua" vaunuihin ottamaan happea. Kantovälinettä en saa päälleni yhtä nopeasti.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Päikkärit onnistuu molemmilla vaunuissa. Toki ne onnistuu myös toinen vaunuissa ja toinen repussa, mutta sitten minä olen jonon jatkona köytettyä nukkuvaan jengiin.

En usko, että raskauden aikana kipeytynyt selkäni jaksaisi kantamista pitkä matkoja. Ainakaan siis alkuun.

Vaunuttelu molempien kanssa on about ainut liikuntamuoto alkuun ja lumesta tulee ihanaa lisävastusta...

Muiden vaihtoehtojen puolesta/Sisarusrattaita "vastaan":

...Toisaalta kantaminen voisi olla hyvää treeniä juurikin sille keskivartalolle!

Kantaessa on ihana olla niin lähellä vauvaa ja pitää häntä turvassa.

Vaunuissa tarvitsemme käytännön syistä pitkulaiset mallit (ei siis sellaiset, joissa lapset istuvat vierekkäin), mutta niissä usein toinen ei sitten näe mitään. Vauvan ei mitään tarvikaan nähdä, mutta taapero ei jaksa sekuntia kauempaa kuomuja katsella!

Opin uutta: kantotakkeja todella on olemassa eli kantoreppu toimisi myös talvella.

Eräs laittoi myös kommentin, että minunhan pitäis kulkea päiväkotiin ratasosan kanssa joka tapauksessa eli vauva repussa, koska vauvahan tarvii alkuun kopan! Ratas ei kelpaa vielä hetkeen.

Seisomalautaa toiset kehui ja toiset sanoi, että on ihan hyödytön talvella, jota kohti tässä mennään. Aion luottaa tässä enemmistöön ja tämä vaihtoehto tuskin meillä toimisi. Varsinkaan, kun en näe taaperon jaksavan seistä/istua siinä, kun pääsee juoksemaan äitiä karkuunkin....

Vaunut maksaa eikä niille ole kauheasti ollut käyttöä viime aikoina. En tosin tiedä, onko syynä lähinnä kesä.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) on

Meillä on jo manduca ja aion ostaa silti vielä kirpparilta liinan. Myös tula on harkinnassa ja kantotakki, vaikkakin hinnat onkin aika kovia.

Johtopäätökset:

Tästä nyt ei kukaan saa selvää, että mihin tulokseen olen päätynyt, joten kerron! Aion ostaa, mahdollisesti vasta vauvan syntymän jälkeen, myös sisarusrattaat. Uudempi ongelma onkin nyt se, että minkälaiset. Oikeastaan olen löytänyt (vain) kolme potentiaalista vaihtoehtoa, joista nyt pitäisi sitten päättää:

Help! Kokemuksia?

Muista "pikkuhankinnoistani" (hehe) voit kuunnella alla olevasta podistani!

 

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 | 

Heippa! Meillä lapsilla on ikäeroa 2v10kk ja pojat on nyt 2v ja 5v ja tuplarattaat on edelleen käytössä. Ostettiin käytettynä Britax B-Readyt kun kuopus syntyi ja ollaan oltu niihin todella tyytyväisiä! Olen ollut poikien kanssa kotona, joten arjen liikkumiset on hoidettu rattailla&bussilla. Isompi nukkui lähes neljä vuotiaaksi päiväunet ja sain pojat nukkumaan rattaisiin samaan aikaan.

Miinuksia on kennorenkaat, mutta niihinkin on tottunut. Sekä se, että ratasosan istuin ei mene täysin makuuasentoon. Se on siis kuppi-istuin ja jää hieman pystyyn. Meillä olikin pitkään lainassa rattaisiin sopiva britaxin normaali ratasosa, jossa selkänojaa saa säädettyä ja päikkärit sai nukuttua vähän paremmassa/suoremmassa asennossa.

Lapset viihtyy omissa paikoissaan hyvin ja uskon, että alhaaltakin näkee aika hyvin. Pienempi "joutui" aluksi alas, mutta nyt kun isompi painaa (n. 17kg) jo sen verran, että rattaiden työntäminen on raskasta, niin hän istuu alhaalla.

Tällä hetkellä sisaruskäytössä rattaat on oikeastaan vain pidemmillä matkoilla, kun isompi väsähtää kävelyyn tai pitää päästä reippaasti eteenpäin. Mutta senkin jälkeen kun isompi ei enää rattaissa viihdy niin rattaat on hyvännäköiset "yksilö"-rattaat.

Ja hei ratasosa mahtui ylös myös kopan kanssa kasvot työntäjään päin, joskin ei täysin istuma-asennossa.

Isoveli oli useampana päivänä kerhossa, joten rattaiden piti muuntautua "lennossa", sillä kuljin niiden kanssa matkat. Kun matkassa oli vain vauva niin pidin koppaosaa päällä normaaleina vaunuina. Paluumatkalla isoveli kuitenkin mahtui lepäämään alas sisarusosaan, vaikka koppa oli päällä... Tällöin ei tarvinnut työntää "puoliksi tyhjiä" rattaita.

Ja kysy hei ihmeessä lisää, tästä saattoi tulla vähän sekava teksti :D

Vierailija
2/10 | 

Meillä oli käytössä seisomalauta penkillä (https://www.ozbaby.fi/lapsen-kanssa-liikkuminen/tuote/seisomalauta-bumpr...). Pelkän seisomalaudan kanssa lapsi ei toki jaksanut paikoillaan seistä, mutta kun lisänä tulee penkki+kahvat mistä pitää kiinni, istui lapsi paikoillaan kuin tatti. Ja kuopus syntyi talvella ja asutaan pohjois-Suomessa. Seisomalauta liikkuu ihan hyvin lumessa, se sohjo on suurempi ongelma.

Hanna/Laella
3/10 | 

Täältä ehdottomasti puolesta ääni. Poikien ikäero 2v10kk ja käytettiin rattaita mm. kerhosta hakiessa reilu 3,5v ikään, melkein neljäveeksi, koska tyyppi saattoi nukahtaa/oli ihan poikki kerhon loppuessa.

Nyt seuraavien ikäeroksi tulossa about sama 2v10kk ja uudet Mountain Buggy Duetit odottaa toista matkustajaa (tällä hetkellä yksikkönä korin kanssa). Ei näin ajokortittomana muuten pääsisi mihinkään (esim perhekerhoon reilu kaksi kilsaa ja 2,5veen tahti on mitä on vaikka reipas onkin) . :D

Phil&teds Sporteista tykkäsin kanssa yksikkökäytössä mutta tämän hetkinen kuopus ei suostunut sinne alle joten tuplina ei meillä toimineet.

Vierailija
4/10 | 

Meillä kävi kääntymässä Beemoot, en suosittele. Meillä samanlainen ikäero kuin teillä ja vanhempi ei olisi pituuden puolesta mahtunut mukavasti istumaan Beemoo-rattaissa. Päädyttiin juurikin noihin B-readyihin ja ovat olleet todella hyvät. Lapset 1v ja reilu 3v ja näillä mennään edelleen tarvittaessa ilman ongelmia. Phil & Tedsit ovat myös hyvät, hieman kompaktimmat.

Mombiez
5/10 | 

Meillä on baby jogger city selectit tuplina, kun saatiin käytettynä ostettua (muuntautuu myös yhden istuttaviksi!)
ikäeroa snadisti yli 1 v 3kk. Meillä on myös seisomalautakin, muttei vielä pahemmin käytössä kun lapset nyt 1.5v ja 2.5kk (: manduca käytössä myös, lisäksi trikooliinaa käyttänyt nuoremman kanssa. Rengasliina on kuulema nopea ja kätevä (ittellä vielä vasta harkinnassa)

Vierailija
6/10 | 

Meillä ollut Phil&Teds Dot -rattaat kolmella lepsella. Ikäerot 2 v ja 2v 2kk. Todella hyvin on toimineet. Isojen renkaiden ansiosta kulkee hyvin myös lumessa ja sohjossa. Pikkuvauvalla olen käyttänyt pehmeää kantokoppaa, jonka saa kätevästi sujautettua "takaluukusta" rattaisiin vaikka sisaristuin olisikin yläpuolella paikallaan. Ja vaikka Dotit on pienemmät kuin Sportit niin hyvin mahtuvat 2- ja 4-vuotiaat vielä rattaissa matkustamaan. Yksi vinkki ensi kevättä ja kesää ajetellen. Isommalle lapselle voi hankkia potkupyörän, ja jos hän kesken matkan väsyy potkimaan, voi pyörän kätevästi laittaa ylösalaisin rattaiden aisan päälle ja lapsen sisaristuimeen.

Vierailija
7/10 | 

Ehdottomasti ja todellakin tuplat ja Phil&Tedsit. Meillä on Sportit! Lapsilla ikäeroa 2v 10kk. Kun vauva syntyi alkoi kuopus vauvailla myös, luulin pärjääväni ilman tuplia, toisin kävi. Isompi mahtui ala jakkaraan, kun vauva oli turvakaukalossa adapterilla yläosassa tai myös kolmiolla edessä pystyy istumaan. Aika pienenä pystyy laittamaan jo myös vauvan sinne ala jakkaralle jolloin isompi voi istua myös kyydissä isossa osassa. Sporteissa lienee molemmissa markkinoiden pisimmät selkänojat, joten pitkä ikäiset. Oikein näppärät menee tosi pieneen pakettiin mahtuu pienempäänkin takakonttiin sekä kulkenu hyvin mukana airshellissä lentokoneessa. Kulkee lumessa erinomaisesti ja näppärät myös kaupassa. Kapeat niin mahtuu kätevästi melkein mistä vain välistä. Näihin saa tarvittaessa kolme kyytiin, vanhin kolmiolle, seuraava pää jakkaraan ja pienin ala jakkaraan. 😂 Suosittelen 😍

Vierailija
8/10 | 

Emmaljunga super vikingeistä tykkäsin ite kovasti. Lapsilla ikäeroa 3v 2kk ja oli kyllä kätevää kun sai uhmiksen rattaisiin. Esikoinen kyllä tosi kova liikkumaan mutta hänestä oli kiva myös istua rattaissa. Kivat rattaat kun voi muuntaa niin monipuolisesti :)

Käyttäjä29091
Liittynyt17.6.2019

Meillä myös nämä käytössä ja aivan paras ostos. Lapsilla ikäeroa 1v8kk. Todella monipuoliset ja joka sentin arvoiset rattaat. Näillä mahtuu kulkemaan pienemmistäkin väleistä. Meillä myös esikoinen kova kävelemään mutta näissä tykkää myös istua pidemmät matkat

Vierailija
9/10 | 

Hei. Meillä britax b-readyt ja ollaan kyllä tykätty. Rattaat on siitä hyvät et niitä voi käyttää tuplina tai ilman. Vaunukoppa ja istuin yhdistelmä on vähä ahdas, mutta meidän 2v4kk ei aina edes halua rattaissa olla nii sen istuimen voi täyttää vaikka tavaroilla😊

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tämän tekstin julkaistuani, kyselin instagramissa teidän lukijoiden ja ig-seuraajien kikkoja tilanteisiin, joissa meinaa itselläkin keittää yli lapsen perseilyn takia. Nää neuvot oli niin timanttisia, että olisin itsekäs sika, jos en jakaisi niitä teidän kaikkien kanssa! Muistakaa humoristinen pilke silmäkulmassa lukiessanne 😉 Olkaa hyvät:

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

En tiiä miten hillitsen, mut mietin vaan päässä että voi stna

Vedän suklaata kaksin käsin.. pakko olla siis kaapissa aina siltä varalta, koska täällä 3 uhmaajaa

Tein toisen lapsen nii aikaa räjähdyksiin on paljon vähemmän

Huonosti… hiton huonosti… mut sit vaan pyydetään anteeks hermostumista ja sit halitaan

Päivällä onnistuu, yöllä muutumme ilmeisesti molemmat demoneiksi

Mietin aina, että me ollaan tiimi, me ollaan samalla puolella

Haluaisin sanoa, et lasken kolmeen. Mutta todellisuudessa pidättelen itkua ja puren hammasta. Välillä sit kyl onnistuu se Zen-mamakin.

Jaa’a.. yritän hengitellä ja asiakaspalveluammatissa oon oppinu sen ”voiv*ttu”-hymyn

Mietin lapsille mun oman naaman. Naurattaa, kun tajuut, että hän on miniärsyttäjä-sä.

I have to go with en aina ihan hallitse

Joskus harvoin muistan sanoa lapselle rakastavani häntä, kun hän kiukuttelee --> hämmennys!

Huomio muualle, hengitän ja lasken sataan

Meen toiseen huoneeseen ja avaudun viestillä kavereille, joilla myös perseillään kotona.

Meen ite jäähylle!

Hoen itelleni, että ”tämä on tärkeä kehitysvaihe, tämä on tärkeä..” jne. Joskus toimii, joskus ei!

Harvemmin hillitsen. Näytän suuttumusta ja tunteita aina avoimesti.

Suk-laa-ta!

Suljen mun silmät ja mietin, onko jossain joku lapsikeräyspiste

Pompin tasajalkaa ni lapsiki unohtaa kiukun

En mitenkään. Perseilen takaisin. #naislapsi

Koitan muistuttaa itteäni, miks taapero tekee mitä tekee

En osaa hillitä! Ääni käheenä taas tämän päivän jälkeen.

Yritän mietti, mitä haluaisin kuulla, kun mulla itellä on paha olla. Aiheuttaja voi olla eri, mutta tunne on silti sama. Itellä ongelma ku alkaa naurattaa ja sitä en tod haluais, et joku tekis ku on suru puserossa.

Otan rennosti!

Öööö.. välillä tosi huonosti, sit taas huonommin.

Löytyykö sulla vielä jokin hyvä kikka näiden lisäksi?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Voi että mä muistan, kuinka vielä pari vuotta sitten ärsyynnyin koko keskustelusta koskien kellojen siirtämistä. En voinut ymmärtää, mitä väliä sillä on vaikka ne nyt pitää siirtää? Kenen elämään se todella vaikuttaa, vaikka viisareita siirrettäisiin sillä vaivaisella tunnilla? No nytpä tiedän kenen elämään vaikuttaa: aika monien lapsiperheiden.

Sämpylät in da making
Sämpylät in da making

Unohdin koko jutun ja nukuttiin sunnuntaina molemmat klo 9.30 asti. Mietin kyllä, että tämä on kova luku jo meidän hyvin nukkuvalle lapsellekin. Vasta fb:n avatessani tajusin, että kelloja on siirretty. Voi paska, olis kannattanut pikkasen ennakoida, kun päiväkodissa ei voi edes samaan malliin sooloilla kuin kotihoidossa.

Takiaispallo
Takiaispallo

Koko päivän Kipinä roikkui minussa kuin takiainen ja päikkäreidenkin jääden välistä, ei minulla ollut sekuntiakaan "omaa aikaa".

Aloin noudattaa kuitenkin samantien "uutta aikaa" ja kello 12.30 yritin laittaa lasta nukkumaan. No arvatkaa onnistuiko? Ei tosiaan. 45 minuuttia yritin kunnes luovutin. Ilman päikkyjä oli suht haastavaa pitää lasta hereillä uuden kellon mukaan (edes) sinne klo 19 asti. Meillä kävi vieraita, leivottiin, ulkoiltiin, luettiin, leikittiin ja katottiin muumeja ja palomies Samia. Silti klo 18.00 oli keinot loppu ja lapsi oli niin lopen väsynyt, että alkoi jatkuva paha mieli. Koko päivän Kipinä roikkui minussa kuin takiainen ja päikkäreidenkin jääden välistä, ei minulla ollut sekuntiakaan "omaa aikaa". Ruokakaan ei maistunut, vaikka yritin parhaani mukaan noudattaa päivärytmiä. Ilman päikkäreitä myös yöunet olivat levotonta ja katkonaista sekoilua. Kello 4:00 Kipinä päätti, että on aika herätä. Reilun tunnin valvomisen jälkeen hän nukahti uudelleen, mutta minä en. Ai että on ihana päästä töihin "lomalle"!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön S A R I A N N A S A L O (@shittyisthenewblack) jakama julkaisu

Illan ansaittu herkkulautanen!

Joten kyllä: sillä perhanan tunnilla on todellakin väliä. Se ei ole "ihan sama". Jälleen asia, jonka sain oppia kantapään kautta.

Kommentit (4)

Annika79
1/4 | 

Meillä sama. Menee syömiset ja nukkumiset sekaisin. Monesti jopa pidemmäksi aikaa. :((( Tänään eskarilainen meni yli puoli tuntia myöhässä eskariin. Ajattelin että nyt ei oo pakko herättää, mutta ensi vuonna koulu on toinen juttu.

ShittySarianna
Liittynyt9.1.2018

Joo sitte ei parane enää myöhästellä! Mutta eikö tää touhu oo tarkoitus lopettaakin, nii ehkä sit kaikki alkaa sujuu ku unelma ;)

Vierailija
2/4 | 

Meillä pieni neiti herää aikasemmin ja on kiukkunen:/ ja illalla vielä kiukkusempi 😞

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

Sarianna Salo: sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Blogiarkisto

2019
2018