Facebook muistutti mua mun tasan vuosi sitten kirjoittamasta tekstistä. Muisto sattui sopivaan aikaan naamani eteen, koska mulla on jäänyt Jyllannin suomineidon teksti pyörimään päähän. Kyselin instagramin puolella teidänkin mielipiteitä varsinkin äitien alkoholikäyttäytymiseen ja hyvin yhteneväisiä vastauksia annoitte:

"Lapsien aikana voi ottaa sen saunakaljan tai lasin viiniä ruuan kanssa, mutta ei sen enempää."

"Mun mielestä on omalla esimerkillään hyvä näyttää kohtuukäyttöä lapselle jo. 1-2 voi aina hyvillä mielin ottaa esim. saunajuomaksi tai hyvän ruuan seuraksi, mutta kännissä en lasten nähden halua olla."

"Kahden oluen jälkeen OK, vaikka et ajokunnossa olisikaan. Kaatokännissä no go."

"Mielestäni alkoholi ja lapset eivät kuulu yhteen. Se on jompi kumpi. Piste."

Sitten vuoden vanhan tekstini pariin:

"Kun Kipsu oli vähän reilun kuukauden, lähdin "tuulettumaan" veljeni kanssa festareille, jotka järjestettiin muutaman sadan metrin päässä kotoamme. Ne olivat pienimuotoiset hipat, jossa sattui olemaan muun muassa Kimmo Blomin johdolla Queen covereita esittävä kokoonpano ja kun kova Queen-fani olen, niin halusin sen nähdä. Laskettu aika oli viikko tuota tapahtumaa ennen, joten ajattelin, että en pääse osallistumaan, mutta Kipsuhan tulikin (tätä varten) aiemmin! Tuona päivänä oli siis mieheni vahtivuoro 19-06.

valmiina bilettääääään!
valmiina bilettääääään!

Naureskelin sille, että aiemmin repussa kilisi siiderit, mutta nyt selkää hakkaa tissipumppu – on se maailma muuttunut!

Kun oli THE DAY pakastin oli täynnä pumpattua maitoa ja lähdinkin hyvillä mielin rintapumppu repussa viettämään iltaa. Naureskelin sille, että aiemmin repussa kilisi siiderit, mutta nyt selkää hakkaa tissipumppu – on se maailma muuttunut! Nähtiin veljen kanssa eräällä terasilla ja siellä join ensimmäisen viinilasillisen kahdeksaan kuukauteen. Maistui kuselta ja nousi päähän siltä istumalta! Tuossa vaiheessa laitoin ekat tilanteen tarkistusviestit miehelleni. Kun oltiin lähdössä juhlapaikalle, tunsin pulssini tissien kautta. Pumppasin kuuden litran kannujani kiireisen ravintolan vessassa ja kuuntelin, kun jonoa muodostui vessan ulkopuolelle. Hävetti aivan SIKANA tulla WC:stä ulos. Olin niin helpottunut, kun pystyin hengittää ilman että tissi osui leukaan, että näytin varmasti siltä kun olisin vääntänyt pönttöön Seinäjoen kokoiset tortut. Seuraava nainen meni selkeästi pelon sekaisin tuntein vessaan jälkeeni.

Mietin, että kuinka noloa olisi pumpata puskassa. No, aika noloa.

Festaripaikalla otin toisen lasillisen ja moikkailin tuttuja. Oli ihana nähdä vanhoja kavereita ja muutakin kuin joko sairaalan tai oman kodin seinät. Sää oli kylmä ja kolea, mutta onneksi omat mummat, miehini mummat, naapurin mummat ja kaverien mummat olivat varoitelleet, että pitää pukea kunnolla tai tulee tissitulehdus, niin olin pukenut tarpeeksi. Joskus klo 22 maissa alkoi olla taas tukalat oltavat ja aloin katsella, josko pääsisi jonnekin pumppaamaan. No, niin extremeksi en ala, että bajamajassa pumppaan ja naisten vessaan oli noin kolmen kilometrin jono. Mietin, että kuinka noloa olisi pumpata puskassa. No, aika noloa. Päätin ottaa lisää viiniä, jos se auttaisi. En kuitenkaan pystynyt enää ajatella mitään muuta kuin rantapallojani. Olin varma, että ihmiset ympärilläni luulevat minua lehmäksi tai katsovat, että onpa tyttörukalla mennyt silarileikkaus päin mettikköä. Klo 24 luovutin ja lähdin kotiin.

Ärsytti, kun minun viininjuonnin takia vauvan piti odottaa ruokaansa.

Kotona kaikki oli hyvin, mutta en halunnut ottaa lasta syliin, koska en ollut varma olenko ajokunnossa (= promilleraja meillä vauvan käsittelylle). Onneksi T:n oli tarkoitus hoitaa yösyötötkin. Kun vauva heräsi ensimmäisen kerran 02 maissa, pökin T:tä hereille. Hän lähti lämmittämään maitoa ja Kipsun itkuvolat alkoi kiihtyä. Ärsytti, kun minun viininjuonnin takia vauvan piti odottaa ruokaansa. T antoi pullolla ruoan vauvalle, mutta meinasi jatkuvasti nukahtaa istualteen. Pökin häntä tasaisin väliajoin niin kauan, että vauva oli saanut syödyksi. Seuraava nälkä Kipsulla oli klo 04. Tuupin jälleen miestäni, joka käänsi kylkeä, kiukutteli ja huitoi käsiäni pois. Taas nyppi, että en voinut imettää ja päätin mennä itse lämmittämään maidon. Annoin pullon T:lle, joka taas tuskissaan torkahdellen syötti vauvaa ja minä tökin kylkeen vähän väliä. Aamun, klo 7 ruuat, annoin itse. Olin niin onnellinen, kun "sain" taas pidellä lastani, että otin hänet viereeni olkkarin sohvalle ja halailin vauvaa putkeen monta tuntia. Olin lukenut vauvan kaipaavan enemmän sylittelyä äidin oltua pidemmän ajan poissa hänen luotaan, mutta taitaa homma oikeasti mennä toisinpäin: äiti tarvitsee vauvan läheisyyttä, jos he ovat olleet pitkään erossa.

Olin lukenut vauvan kaipaavan enemmän sylittelyä äidin oltua pidemmän ajan poissa hänen luotaan, mutta taitaa homma oikeasti mennä toisinpäin: äiti tarvitsee vauvan läheisyyttä, jos he ovat olleet pitkään erossa.

Tekstin pointti on se, että en enää ole varma, onko alkoholi - puhumattakaan känneistä - lainkaan sen arvoista, että epäröin moneltako voin halailla ja pitää sylissä Kipsuani. Samoin, kun tuo kaikki muu sälä siinä ympärillä – tuntuu niin ylimääräiseltä. Ennen raskautta kävin säännöllisesti ulkona ja nautin siitä täysin rinnoin (heheh, täydemmät ne nyt oli), mutta nyt biletys on kokenut inflaation. Jos saisin vapaa illan, en todellakaan dokaisi vaan nukkuisin. Ai että!"

Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen ilta, kun jouduin miettiä juoneeni liikaa ajatellen imetystä ja vauvan sylissä pitämistä. Tämän jälkeen meillä on ollut hoitajat tai olemme vieneet vauvan hoitoon. Nykyään Kipsu nukkuu 99%:n varmuudella 19:30-07:30, joten halutessaan voi tuona aikana juoda muutaman alkoholiannoksen. Itse kuitenkaan en ole koskaan ollut sellainen saunakaljaihminen, vaan saunassa parhaalle maistuu pillimehu! ... anna mun kaikki kestää! 

Mikä on teidän suhtautuminen alkoholin käyttöön lapsen läsnä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Tsaukki
1/4 | 

Joo sama fiilis itsellä että mieluiten lapsi on sitten kokonaan poissa lähettyviltä jos on nautittu alkoa koska helposti sitä kuitenkin haluaa koskea ja hoitaa vauvaa/lasta. Nykyään myös teen niin että hoitoon illalla ja haen vasta seuraavana päivänä kun promillet on laskenut.

Jyllannin suomineito
Liittynyt2.5.2017
2/4 | 

Todella hienoa että kirjoitat näin rehellisesti ja palaat pohtimaan omia kokemuksia. Aika paljon samaa oli omassa tekstissä ja instagramissa ;) Tähän aiheeseen ei ole yhtä ainoaa vastausta, mutta mielestäni on tärkeää nostaa se kuitenkin pöydälle ja pohtia avoimesti. Me emme ole täydellisiä, me olemme ihan vaan äitejä.

Med venlig hilsen, Terhi.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi just sopivan (epä)täydellisestä taaperon äidistä, perhe-elämästä ja parisuhteesta. Huumorin kanssa palstatilan jakaa myös syvemmät pohdinnat hätäsektiostani, lapseni keskosuudesta sekä tahattomasta lapsettomuudesta, joka edelsi aiemmin mainittuja kolmen vuoden ajan.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä minuun tai Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Kurkkaa myös meidän perheen backstagelle Instagramissa tai Facebookissa!

Sarianna Salo: sh1ttyisthenewblack@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018