Osallistuin viime vuonna - eli 2016 - Yhteismaan ja Siivouspäivän järjestämään Vuosi ilman Uusia vaatteita-haasteeseen. Haaste kesti koko kalenterivuoden. Haasteen Facebook-tapahtumassa on selitetty, mistä on kyse:

"Maailma hukkuu tavaraan ja vaatekaapit pullistelevat käyttämättömistä vaatteista. Ompelijat raatavat hikipajoissa ja kaatopaikat täyttyvät tekstiilijätteestä. Tehdään nyt yhdessä ympäristöteko: ei osteta vuoteen mitään uusia vaatteita kaupasta, vaan käytetään vanhoja, ostetaan kirppareilta ja lainataan kavereilta. Ja koska hätä ei lue lakia, sallittakoon jokaiselle kolme poikkeusta säännöstä (kovimmat pärjää tietty ilman apua). Niin ja kengät lasketaan myös mukaan haasteeseen! Alusvaatteiden ja sukkien suhteen sen sijaan saa tehdä poikkeuksen."
 

Näin minulle kävi

Kevään aikana tein ostoksia ainoastaan kirpparilta ja kavereilta. Osallistuin parille kirppistreffeille eli sai tuoda myyntiin vaatteita ja samalla ostella pois muiden tuomia. Yhdeltä ystävältäni sain kengät. Ihan ilmaiseksi sain! Hän oli ne kirpparilta ostanut, mutta todennut ne tarpeettomiksi itselleen.

Syksyn mittaan mietin, että jotain uutta olisi kyllä kiva ostaa. Tampereella pidettiin Lastenvaatekarnevaali ja tein ensimmäisen kolmesta "sallitusta" ostosta. Ostin legginsit, joiden valmistaja on suomalainen Ommellinen. Lisäksi osallistuin Nosh-kutsuille, joista mukaan lähti myös housut. Sekä minun että varmaan aika monen muunkin suomalaisen iloksi tapahtui melko iso asia vaateteollisuudessa ja Nokian Neulomo aloitti toimintansa. Neulomon ja Papun yhteisestä pop-upista ostin itselleni pipon (sekä perheelle uudet mätsäävät sukat, kuten kuvasta näkyy).

Siinä ne, eli haaste vastaanotettu ja siinä onnistuttu. Kovimmat olisi toki pärjännyt kokonaan ilman uusien vaatteiden ostamista, mutta toisaalta olen omalta osaltani tukenut suomalaista vaateteollisuutta! Lastenvaatteiden kanssa yritin pitää samaa periaatetta, mutta nippanappa epäonnistuin. Olin tehnyt pojalle kolme ja Sesselle neljä uutta ostosta, kun eräs työkaveri vinkkasi Travallen välipäivien alennusmyynnistä. Eli menin ja sorruin ostamaan lapsille upouudet toppapuvut ja likalle kintaat, hyi minua!

Lähtökohta

Haasteen onnistumista mun osaltani siivitti varmasti se, että olen ollut kiinnostunut eettisestä ja ekologisesta kuluttamisesta vuosikaudet. Jo 18-vuotiaana näin dokumentin, jossa lapset työskentelivät H&M:lle. Silloin alkoi kyseisen firman boikotointi. Eli tavallaan olen ollut puolet elämästäni vähänniinku ekohippi. Täytyy tässä välissä pahoitella niille ystävilleni jotka ovat mut vähintäänkin tuon ajan tunteneet koska trust me, he ovat kyllä saaneet osansa mun Eettinen kuluttaminen-luennoista.

Pari vuotta sitten hankin Rinna Saramäen teoksen Hyvän mielen vaatekaappi. Kannessa luvataan vaatimattomasti, että ”Ratkaise omat vaatepulmasi ja samalla globaalin vaatetollisuuden epäkohdat”. Kirjassa on erittäin hyvä motto: Mitään ei pidä ostaa vain koska se on halpaa! (Tähän lisättiin lähipiirissäni alaotsikko – paitsi bensaa.) Kirjan luettuani olen käynyt läpi omaa vaatevarastoani ja kyllähän sieltä riepua jos toista löytyy. Ja nimenomaan niitä, jotka vaan täyttävät turhaan sitä vaatekaappia. Päällepantavaa kyllä löytyy, olenhan mä nyt jo vuoden verran kulkenut niissä mitä olen omasta vaatekokoelmastani löytänyt.

Nykypäivänä eettinen kuluttaminen on jopa naurettavan helppoa. Itse seuraan Outi Pyytä ja Noora Shingleriä, joiden tietämys ekologisesta ja eettisestä kuluttamisesta on se, mihin minä uskon ja luotan! Täällä blogiyhteisössä Heinähattu ja Colour Outside the Lines kirjoittivat juuri kuluttamisesta ja kierrättämisestä.

Mun kohdalla tuo haaste on ehkäpä tullut jäädäkseen. Pyrin koko ajan toteuttamaan sitä muissakin hankinnoissa. Uutta ostetaan vain tarpeeseen ja tarpeettomasta pyritään eroon. Tässä artikkelissa jopa sanotaan, että nykypäivän tavaramäärä saa ihmiset ahdistumaan.

Miten on, olisiko sinusta lähtemään mukaan vastaavanlaiseen haasteeseen? Olisiko tämän vuoden haaste ”Vuosi ilman turhia ostoksia”?

Kommentit (2)

Marissa
1/2 | 

Mahtavaa! Olen itsekin "lopettanut" vaatteidenoston. Vain jos olemme pulassa ilman jotakin vaatetta/kenkiä tms, hankin sellaiset mahdollisimman järkevästi. Eli laatua, ekologisuutta jne painottaen.
Ehkä tämä on uusi trendi, ja konmarin ohella myös tulossa meidän lastenvaateharrastajien joukkoon.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan perheemme elämästä - onnellisuudesta ja huumorista, mitkä arkemme taustalla vaikuttavat. Kunnianhimoinen ja vaatimaton tavoitteeni on muuttaa sekä perheemme että koko maailman kulutustottumuksia ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Toivon että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, puoleen tai toiseen, ja otan mielelläni vastaan palautetta lukijoilta.

Blogia voit seurata myös Instassa ja Facebookissa, profiilikuvan alapuolella olevien linkkien kautta! 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat