Alkuvuonna oli Aamulehdessä juttu vanhusten yksinäisyydestä. Jutussa oli lista pirkanmaalaisista vanhainkodeista, joihin voisi mennä vanhuksia ilahduttamaan. Otin yhteyttä meidän kylän vanhainkotiin ja aloitimme vierailut. Ajattelin, että saisin helposti mukaan myös muita äitejä, meidän 2015 vauvaryhmästä ja muualtakin. Olin etukäteen vakuuttunut, että kylän muut äidit innostuvat ajatuksesta ja kohta meitä käy siellä sankoin joukoin. Voisimme vierailla eri osastoilla ja jopa muissa vanhainkodeissa. Ja vierailuilla voisimme esittää vaikka laululeikkejä ja välillä askarrella tai jumpata.

Lasten ja vanhusten kohtaamisista on upeita esimerkkejä ihan meiltä täältä Suomesta! Tampereella järjestettiin taannoin vanhusten ja vauvojen yhteinen värikylpy. Ja Lahdessa rakennettiin päiväkoti ja hoitokoti vierekkäin, jotta mahdollistetaan lasten ja vanhusten säännöllinen kohtaaminen! Tällä jenkkivideolla kuvastuu se, miten suuri merkitys lasten ja vanhusten kohtaamisella on, ihan molemmille osapuolille! Yritäpäs katsoa kuivin silmin ;)

Laitoin viestiä vierailuista Facebookissa pariin eri äitiryhmään sekä WhatsAppin mammaryhmään. Viestit tavoittivat ainakin kymmeniä, luultavasti lähes sata äitiä. Viestit saivat jonkin verran tykkäyksiä ja kommentteja. Toistaiseksi minun ja lasteni lisäksi eri käynneillä on ollut neljä äitiä lapsineen. Ymmärrän kyllä, että ajankohta, kello kolmelta iltapäivällä, voi olla huono niille, jotka nukkuvat samaan aikaan päiväunia. Ja jos on sairaana, ei voi osallistua. Mua kyllä harmitti, ettei useampi äiti päässyt mukaan. Harmitti niiden vanhusten puolesta, jotka eivät näitä vierailijoita saaneet. Harmitti myös niiden äitien puolesta, jotka eivät ole päässeet kokemaan näitä vierailuja ja niistä syntyviä tunteita.

Ehdotukseni sai aikaan myös hiukan erikoisia vastauksia. Eräs äiti kommentoi, että onhan tuo kovin jaloa, mutta pitäisi varmaan ensin pitää enemmän yhteyttä omaan isoäitiin. Aijaa, no pitäisi vai, ajattelin! Pari kertaa kävi niin, että kun kyselin, olisiko vanhainkodille lähtijöitä, niitä ei löytynyt, mutta muutama äiti alkoi sopia kuitenkin kahvitreffejä sille samalle ajankohdalle! Eli kyse ei ollut siitä, etteikö heillä olisi ollut aikaa!

Kun kuukausi takaperin aloitin työt, laitoin jälleen viestiä Facebookissa ja pari äitiä ilmoitti olevansa kiinnostuneita jatkamaan näitä vierailuja. Viestiini kommentoitiin, miten kiva tapa ja ele nämä vierailut ovat olleet. Eräs äiti kommentoi, että omat isovanhemmat asuvat kauempana, joten hän lapsineen mielellään lähtisi mukaan. Viestiketjussa pari vanhainkodin työntekijää kirjoittivat, miten lasten näkeminen on ilahduttanut ja pysynyt asukkaiden mielissä monta päivää – niiden, joiden muisti siis vielä pelaa.

Mä olin vaikuttunut muutaman vierailun jälkeen, miten yksi mummu muisti lasteni nimet! Silloin ymmärsin, että vierailut eivät ole ihan vähäpätöisiä. Kävimme tervehtimässä vanhuksia parin viikon välein, vajaan tunnin verran kerrallaan. Ensitöiksemme kävelimme päiväsaliin ja Sesse kävi kättelemässä ja sanomassa päivää siellä istuskeleville mummuille ja satunnaiselle papparaiselle. Joillain vierailuilla kävimme asukkaiden huoneissa. Täytyy sanoa, että tuo uhmaikäiseni osasi vierailuilla käyttäytyä oikein reippaasti ja kohteliaasti! Ja vauva herätti ihastusta ja varmasti nautti huomiosta!

Eräällä vierailulla oli meidän lisäksemme kaksi muuta äitiä lapsineen. Lapsista kaksi konttaili lattialla ja mummuset olivat haltioissaan. He osoittelivat vauvoja ja hihkuivat - Tuolla menee yksi, no nyt se menee tuolla! Välillä olen kehottanut Sesseä laulamaan jotain ikäihmisten iloksi. Kesällä likka lurautti Tykkimäkee-een, mennään Tykkimäkee-een! Kyllä, meillä kuunnellaan jatkuvasti kaupallisia radiokanavia!

Aina kun ajelemme valtatietä, ohi järven, jonka yhdellä rannalla vanhainkoti sijaitsee, Sesse huutaa - Vanhainkoti! En usko että vierailut ovat olleet ihan vähäpätöisiä hänellekään. Eivät ne ainakaan ole olleet minulle itselleni. Joka kerran jälkeen olen poistunut paikalta hymy huulillani.

 

Kommentit (2)

Ninppe
1/2 | 

Kävin yksi päivä vastasyntyneen kanssa vanhassa työpaikkassani vanhainkodissa moikkaamassa vanhoja työkavereita. Oli ihana nähdä miten paljon vauvan näkeminen ilahdutti vanhuksia! Toista tuntia muisteltiin heidän omia synnytyksiä ja vauva-arkia :) Lupasin mennä lähiviikkoina uudestaan käymään!

sessejapoika
Liittynyt20.5.2016
2/2 | 

Ihanaa, jos jaksat käydä toistekin :) mä olen kanssa ollut vanhainkodeissa töissä ja jotenkin nuo vierailut on olleet mulle ihan sydämen asia <3 mä niin toivoisin että useampi äiti kävisi, edes kerran, koska sitä on vaikea kuvailla, millainen olo itsellä on tuollaisen kohtaamisen jälkeen :)

Oma blogini: Sesse ja poika

Blogini somessa: Facebook Instagram 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan perheemme elämästä - onnellisuudesta ja huumorista, mitkä arkemme taustalla vaikuttavat. Kunnianhimoinen ja vaatimaton tavoitteeni on muuttaa sekä perheemme että koko maailman kulutustottumuksia ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Toivon että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, puoleen tai toiseen, ja otan mielelläni vastaan palautetta lukijoilta.

Blogia voit seurata myös Instassa ja Facebookissa, profiilikuvan alapuolella olevien linkkien kautta! 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat