Meillä juhlittiin lauantaina pojan synttäreitä. Kerroin jo täällä, miten olen päättänyt pitää lasten synttärit minimaalisina. En ole leipuri-kondiittori-juhlajärjestäjä, joten pysytään täytekakku-mokkapala-nakkipiilo-linjalla. Sessen kolmevuotissynttäreillä kahvitusta hoiti Isäihminen – tosiaan, keksin viimein miehelleni bloginimen, siinä se oli, Isäihminen. Heitin silloin ihan läpällä, että: Täähän meni hyvin – saat hoitaa ensi kerralla tarjoilutkin! Ja kiinni veti! Hän hoiti pojan synttäreiden tarjoilut ja kahvinkeiton. Siivous tehtiin yhdessä.

Täytekakku oli Pyymäen leipomon valikoimasta. Kuten kuvasta näkyy, sukupuolten tasa-arvo toteutuu meidän perheessä ja pojan kakussa voi olla vaaleanpunainen ruusukoriste! Lihapasteijat ja toffeepullat olivat suoraan pakastealtaasta. Lisäksi oli keksihyllyn antimia, hedelmiä ja marjoja. Leipoa piti sen verran, että pojan kummitädille oli tarjottavaa. Hänen erikoisruokavalionsa puitteissa valmistui sokeriton banaanileipä ja suolaiset muffinit. Molemmat tehtiin tattarijauhoihin. Isäihminen leipoi nämä samalla kun uunissa lämpenivät perjantaipizzat.

Itse juhlapäivänä meikäläinen sai rauhassa ottaa vastaan vieraita, rupatella ja valokuvailla. Sopivassa välissä kehaisin Isäihmistä, miten tämä järjestely on aivan loistava! Hiukan hän tuntui menevän hämilleen ja kiitti kehuista. Ihan kuin mä en muka häntä koskaan ikinä kehuisi – mutta en sitten vissiin tarpeeksi!

Pojan lahjavalikoimaankin olen erittäin tyytyväinen. Kummitäti oli tehnyt hyviä löytöjä lastenhuoneeseen – seinälle kiinnitettävän pituusmitan, iloisen värisiä henkareita sekä naulakon, joka sattui olemaan samaa sarjaa, kuin itse muutama viikko sitten ostamamme eli telepatia toimii. Poika sai vaatteita, Sock-ons-sukat, joita olin hänen puolestaan toivonut, toilettilaukun kylpytuotteineen sekä kylpyleluja. Olin enemmän kuin tyytyväinen, että kylpylelujen lisäksi lahjaksi tuli ainoastaan yksi lelu. Meillä kun on hyllyt ja laatikot jo niin täynnä leluja, että osa on vielä jemmassa odottamassa leikkijöiden kasvamista.

Veikkaanpa, että tämä ei jää tähän – siis, että Isäihminen taitaa päästä jatkossakin leipuri-kondiittorin hommiin!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan perheemme elämästä - onnellisuudesta ja huumorista, mitkä arkemme taustalla vaikuttavat. Kunnianhimoinen ja vaatimaton tavoitteeni on muuttaa sekä perheemme että koko maailman kulutustottumuksia ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Toivon että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, puoleen tai toiseen, ja otan mielelläni vastaan palautetta lukijoilta.

Blogia voit seurata myös Instassa ja Facebookissa, profiilikuvan alapuolella olevien linkkien kautta! 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat