Otin juttuidean To be mom-blogista! Vaikka meillä ei enää sitä vauva-arkea olekaan, niin suurin piirtein tällaisia meidän päivät on – tai oikeastaan meidän päivät eroaa toisistaan niin paljon, että tämä kuvaa meidän kokonaista viikkoa:

Heräilyt 7.30-8.30 välillä. Isäihminen lähtee 6.30 maissa töihin, mutta usein nukun hienosti sen ohi. Kerhoaamuisin eli maanantaina ja tiistaina kello soittaa 7.35, jotta ehditään kerhoon puoli yhdeksäksi. Meillä asuu tällä hetkellä Neiti Haaveilija ja Herra Rimpuilija, joiden pukeminen nopeasti pienen aamupalan jälkeen ei ole kyllä mun lempipuuhiani. Jos jää enemmän aikaa, vien likan kerhoon kävellen, mutta viime aikoina meno on kallistunut autoilun puolelle (meillä on olemassa Croozer-pyöräkärry, mutta se valjastamiseen menee sen verran aikaa, ettei se ole tällä hetkellä vaihtoehto nopeisiin liikkeellelähtöihin).

Loppuviikon aamuina on harvemmin menoa, joten lojutaan helposti sängyssä pidempään, syödään aamupala lähempänä yhdeksää ja puetaan sen jälkeen. Mä olen enemmän aamuihminen ja saan aamupäivisin parhaiten aikaan, jos puhutaan siivouksesta, pyykistä, tiskistä yms. Saatan jopa alkaa valmistella illan ruokaa! Sesse katsoo tämän ajan piirrettyjä ja poika touhuilee omiaan. Välillä meille tulee kahvivieraita tai lähdetään kylään. Aamupäivän ulkoilu tarkoittaa lähinnä pojan päikkäreitä vaunuissa.

Lounasaika on silloin kun Sesse ilmoittaa, että on nälkä. Tai no, jos se tapahtuu paljonkin ennen klo 11, annan hiukan välipalaa, hedelmää, rusinoita tai sen sellaista. Muuten syödään kahdestaan, kun poika vielä nukkuu. Ennen ja jälkeen lounaan puuhaillaan likan kanssa, pelataan jotain, luetaan, askarrellaan, ”kirjoitellaan” – eli Sesse näpyttelee koneella kirjaimia ja numeroita.

Poika lounastaa herättyään ja siinä vaiheessa Sesse saattaa haukata jotain pientä. Mä teen tässäkin välissä valmisteluja illallista varten, kun poika syö melko pitkälle jo itse. Iltapäivän kulku vaihtelee, lähdetään kauppareissulle, piipahdetaan ulkona tai annan lapsukaisten leikkiä ja jatkan kotihommia. Pyykin viikkaaminen on muuten mun ihan ykkösinhokki-kotityö! Mutta sekin vaan on tehtävä.

Aloitan ruoanlaiton niin, että pääsisimme syömään Isäihmisen tultua töistä, neljän-puoli viiden maissa. Sitten aloitetaan odottelu, että milloin se Pikku Kakkonen alkaa. Sen loppumisen ja iltapesujen välissä saatetaan lähteä vielä ulkona käymään. Tämä siis niinä iltoina kun ei olla harrastusten parissa. Kerran kuussa maanantai-iltana mä käyn keilaamassa klo 18.30-20.30. Tiistaisin mulla on kuorotreenit n. 19-20.30. Torstaisin lapset kiidätetään ruoan jälkeen mummulaan, kun Isäihmisellä on oma harrastuksensa ja mulla on nyrkkeilytreenit!

Iltatoimet meillä alkaa seitsemän maissa. Silloin mennään pesulle, yöppärit päälle, iltapalat, hampaiden pesut, iltapisut, iltasatu, tuutulaulu ja hyvänyön pusut. Sesse jää vielä itsekseen lukemaan. Joulupukki toi mahtavan Olaf-lampun, joka sammuu itsestään puolen tunnin jälkeen! Ensimmäisinä iltoina, kun tuo lamppu otettiin käyttöön, kuului kymmenen minuutin kuluttua lastenhuoneesta ”äitiii, äitiii, koska toi lamppu sammuu!?”!

Melko tarkalleen klo 20.00 tämä kämppä on hiljaisena! Mä ja Isäihminen tehdään iltapalaa ja mennään koneillemme, mä selaan Facebookia, teen mammayhdistysjuttuja tai kirjoitan blogia. Kirjoitukset jää usein kesken tai en löydä sopivia kuvia tai keksin jonkun uuden aiheen mistä kirjoittaa, mutta aina silloin tällöin saan onneksi jotain julkaistuakin. Mammayhdistyksen järjestämiä tapahtumia on kahdesta jopa neljään kuukausittain, joten niihin menee ihan kivasti aikaa, kun välillä osallistumisen lisäksi olen mukana suunnittelussa ja toteutuksessa!

Klo 21.30 viimeistään menee koneet kiinni ja Isäihmisen kanssa siirrytään tv-viihteen ääreen. Tällä hetkellä on kierrossa Ensisilmäyksellä-sarja alusta alkaen. Ollaan viime aikoina sorruttu katsomaan sängyssä tabletilta. Välillä tabletilla pyörii brittiläiset visailusarjat, kuten QI, 8 out of 10 cats, Big Fat Quiz jne. Yleensä ollaan kurinalaisia ja tabletti tai tv sammuu 22.30, mutta lipsumisia sattuu tässäkin ja saattaa mennä jopa klo 23:een. Toisinaan ollaan taju kankaalla jo klo 22. Iltaunisia siis ollaan!

Miten teidän päivät ja viikot kuluu?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan perheemme elämästä - onnellisuudesta ja huumorista, mitkä arkemme taustalla vaikuttavat. Kunnianhimoinen ja vaatimaton tavoitteeni on muuttaa sekä perheemme että koko maailman kulutustottumuksia ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Toivon että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, puoleen tai toiseen, ja otan mielelläni vastaan palautetta lukijoilta.

Blogia voit seurata myös Instassa ja Facebookissa, profiilikuvan alapuolella olevien linkkien kautta! 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat