Kirjoitukset avainsanalla ekologiset ostokset

Kesän superhelteiden yhteydessä monessa uutisotsikossa alkoi toistua sana ilmastonmuutos. Maalailtiin jopa kauhukuvia siitä, että mitään ei ole tehtävissä, tämä oli nyt sitten tässä, tänne paistutaan kaikki elävältä. Mun mielestäni hätä ei ole vielä tämännäköinen, maapallo ON vielä pelastettavissa. Tarvitaan vain pieniä muutoksia kulutustottumuksissa, joista listasin tähän seitsemän minulle tärkeintä:

1) Osta vain tarpeeseen

Ennen kuin ostat mitään, mieti, tarvitsetko sitä todella? Onko se lähinnä vain kiva omistaa, vai etkö oikeastaan pysty elämään ilman sitä? Otetaan esimerkiksi vaikka juhlavaatteet. Tarvitsetko joka juhliin uuden mekon, vai menisikö joku vanha, mikä jo kaapista löytyy! Mä olen nyt mennyt samalla koltulla kahdet häät ja yhdet rippijuhlat - asusteita olen vain vaihdellut. 

Lainaamalla kaverilta vältyt myös ostamasta itsellesi turhaa. Onko jollain tutullasi joku kiva mekko, mikä menisi sinulle? Monilta paikkakunnilta löytyy vaatelainaamoita. Selvitä, voisitko vuokrata lyhytaikaisesti vaatteen, jonka käyttötarve on väliaikainen! Tai onko kaapissasi vaate, josta et halua luopua, mutta joka tarvitsee korjausta tai pientä tuunaamista? Jos et itse osaa, lähipiiristäsi löytyy varmasti joku joka osaa tai tuntee jonkun joka osaa.

Kun hankit vain sen mitä oikeasti tarvitset, tulet säästäneeksi sekä maapalloa että rahaa!

2) Hanki käytettynä

Jos päädyt siihen, että jokin asia on sinulle välttämätön, pyri löytämään se ensisijaisesti käytettynä. Kysele ystäviltä ja tutuilta, etsi kirppareilta, joita löytyy joka kylästä ja netistä! Tähän saattaa mennä hiukan aikaa, mutta kasvatat samalla omaa kärsivällisyyttäsi ja voit jatkaa sen pohtimista, että miten kipeästi kyseistä asiaa todella tarvitset.

3) Tee itse

Aina ei mieleistä löydy valmiina, joten jos olet kätevä käsistäsi, tee itse. Vaatteita, muita tekstiilejä, kalusteita, sisustusesineitä, leluja ja jopa kosmetiikkaa pystyy tekemään itse. Materiaalia saatat löytää omasta tai tuttujen kotoa, kirppareilta ja kierrätyskeskuksista, luonnosta jne. Jos et usko taitoihisi, aloita pienemmistä projekteista ja jos huomaat että itse tekeminen ei ole sinun juttusi, löytyisikö taas lähipiiristä joku joka ottaisi tehdäkseen. Itse tehden saat varmasti uniikkeja asioita elämääsi tusinatavaran sijaan.

4) Osta kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita

Etsi tuotteita, joita valmistettaessa on annettu jollekin vanhalle asialle uusi elämä. Minulle ehkä tutuin esimerkki tästä on Globe Hope, jonka tuotteisiin on käytetty vanhoja sairaalavaatteita tai turvavöitä yms.

5) Osta kestävää ja vältä kertakäyttöistä

Oli kyse sitten vaatteista tai huonekaluista, kestävät ja pitkäikäiset ovat yleensä kalliimpia. Ajan myötä ne tulevat kuitenkin halvemmiksi ja jos todella maltat kärsivällisesti noudattaa listan kohtaa 1, sinulla tulee olemaan varaa tehdä hintavampia hankintoja. Päivittäisessä kulutuksessa on paljon kertakäyttötuotteita, jotka on mahdollista vaihtaa kestäviin. Minä olen siirtynyt kokonaan kestotuotteisiin vanulapuissa ja terveyssiteissä. Osittain käytössä on kestotalouspaperi, ladattavat paristot ja metalliset juomapillit. Aamukahvin keitän mutteripannussa, jolloin en tarvitse suodatinpussia.

6) Osta mahdollisimman lähellä tuotettua

Tavaran kuljettaminen ympäri maapalloa on äärettömän kuluttavaa. Suosin kotimaassa tehtyjä tuotteita, sen jälkeen Euroopassa. Valmistusmaa kannattaa varmistaa esim. vaatteissa pesulapuista tai myyjältä, sillä moni "lähibrändi" valmistuttaa tuotteensa kuitenkin kaukana. Lähellä tuotettu on jälleen kalliimpaa, mutta kun ostaa vähemmän ja harvemmin, saattaa käydä niin, että raha riittää hyvin ja jää vielä ylikin.

7) Varmista tuotteen eettisyys ja ekologisuus

Olit sitten ostamassa mitä tahansa, uskoakseni aina löytyy ekologinen ja eettinen vaihtoehto! Ekologisuudella varmistetaan se, ettei tuotteen valmistus, kulutus ja kierrätys rasita maapalloa. Eettisyys taas on sitä, että tuotteen valmistuksessa mukana olleet henkilöt saavat työstään asianmukaisen korvauksen. Vaikka päätyisit hankkimaan jonkun kauempana valmistetun tuotteen, on olemassa brändejä, joiden työntekijöille maksetaan tarpeeksi palkkaa, jotta heidän lapsensa eivät joudu raatamaan samoilla tehtailla ja joiden työolot ovat sellaiset etteivät he ole vaarassa menettää henkeään.

Eihän siis vielä menetetä toivoa, vaan aletaan tehdä kaikkemme, jotta maapallo pysyy kondiksessa...ja salaa toivotaan, ettei viime kesän kaltaiset helteet toistu ainakaan ihan yhtä pitkinä!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Osallistuin viime vuonna - eli 2016 - Yhteismaan ja Siivouspäivän järjestämään Vuosi ilman Uusia vaatteita-haasteeseen. Haaste kesti koko kalenterivuoden. Haasteen Facebook-tapahtumassa on selitetty, mistä on kyse:

"Maailma hukkuu tavaraan ja vaatekaapit pullistelevat käyttämättömistä vaatteista. Ompelijat raatavat hikipajoissa ja kaatopaikat täyttyvät tekstiilijätteestä. Tehdään nyt yhdessä ympäristöteko: ei osteta vuoteen mitään uusia vaatteita kaupasta, vaan käytetään vanhoja, ostetaan kirppareilta ja lainataan kavereilta. Ja koska hätä ei lue lakia, sallittakoon jokaiselle kolme poikkeusta säännöstä (kovimmat pärjää tietty ilman apua). Niin ja kengät lasketaan myös mukaan haasteeseen! Alusvaatteiden ja sukkien suhteen sen sijaan saa tehdä poikkeuksen."
 

Näin minulle kävi

Kevään aikana tein ostoksia ainoastaan kirpparilta ja kavereilta. Osallistuin parille kirppistreffeille eli sai tuoda myyntiin vaatteita ja samalla ostella pois muiden tuomia. Yhdeltä ystävältäni sain kengät. Ihan ilmaiseksi sain! Hän oli ne kirpparilta ostanut, mutta todennut ne tarpeettomiksi itselleen.

Syksyn mittaan mietin, että jotain uutta olisi kyllä kiva ostaa. Tampereella pidettiin Lastenvaatekarnevaali ja tein ensimmäisen kolmesta "sallitusta" ostosta. Ostin legginsit, joiden valmistaja on suomalainen Ommellinen. Lisäksi osallistuin Nosh-kutsuille, joista mukaan lähti myös housut. Sekä minun että varmaan aika monen muunkin suomalaisen iloksi tapahtui melko iso asia vaateteollisuudessa ja Nokian Neulomo aloitti toimintansa. Neulomon ja Papun yhteisestä pop-upista ostin itselleni pipon (sekä perheelle uudet mätsäävät sukat, kuten kuvasta näkyy).

Siinä ne, eli haaste vastaanotettu ja siinä onnistuttu. Kovimmat olisi toki pärjännyt kokonaan ilman uusien vaatteiden ostamista, mutta toisaalta olen omalta osaltani tukenut suomalaista vaateteollisuutta! Lastenvaatteiden kanssa yritin pitää samaa periaatetta, mutta nippanappa epäonnistuin. Olin tehnyt pojalle kolme ja Sesselle neljä uutta ostosta, kun eräs työkaveri vinkkasi Travallen välipäivien alennusmyynnistä. Eli menin ja sorruin ostamaan lapsille upouudet toppapuvut ja likalle kintaat, hyi minua!

Lähtökohta

Haasteen onnistumista mun osaltani siivitti varmasti se, että olen ollut kiinnostunut eettisestä ja ekologisesta kuluttamisesta vuosikaudet. Jo 18-vuotiaana näin dokumentin, jossa lapset työskentelivät H&M:lle. Silloin alkoi kyseisen firman boikotointi. Eli tavallaan olen ollut puolet elämästäni vähänniinku ekohippi. Täytyy tässä välissä pahoitella niille ystävilleni jotka ovat mut vähintäänkin tuon ajan tunteneet koska trust me, he ovat kyllä saaneet osansa mun Eettinen kuluttaminen-luennoista.

Pari vuotta sitten hankin Rinna Saramäen teoksen Hyvän mielen vaatekaappi. Kannessa luvataan vaatimattomasti, että ”Ratkaise omat vaatepulmasi ja samalla globaalin vaatetollisuuden epäkohdat”. Kirjassa on erittäin hyvä motto: Mitään ei pidä ostaa vain koska se on halpaa! (Tähän lisättiin lähipiirissäni alaotsikko – paitsi bensaa.) Kirjan luettuani olen käynyt läpi omaa vaatevarastoani ja kyllähän sieltä riepua jos toista löytyy. Ja nimenomaan niitä, jotka vaan täyttävät turhaan sitä vaatekaappia. Päällepantavaa kyllä löytyy, olenhan mä nyt jo vuoden verran kulkenut niissä mitä olen omasta vaatekokoelmastani löytänyt.

Nykypäivänä eettinen kuluttaminen on jopa naurettavan helppoa. Itse seuraan Outi Pyytä ja Noora Shingleriä, joiden tietämys ekologisesta ja eettisestä kuluttamisesta on se, mihin minä uskon ja luotan! Täällä blogiyhteisössä Heinähattu ja Colour Outside the Lines kirjoittivat juuri kuluttamisesta ja kierrättämisestä.

Mun kohdalla tuo haaste on ehkäpä tullut jäädäkseen. Pyrin koko ajan toteuttamaan sitä muissakin hankinnoissa. Uutta ostetaan vain tarpeeseen ja tarpeettomasta pyritään eroon. Tässä artikkelissa jopa sanotaan, että nykypäivän tavaramäärä saa ihmiset ahdistumaan.

Miten on, olisiko sinusta lähtemään mukaan vastaavanlaiseen haasteeseen? Olisiko tämän vuoden haaste ”Vuosi ilman turhia ostoksia”?

Kommentit (2)

Marissa
1/2 | 

Mahtavaa! Olen itsekin "lopettanut" vaatteidenoston. Vain jos olemme pulassa ilman jotakin vaatetta/kenkiä tms, hankin sellaiset mahdollisimman järkevästi. Eli laatua, ekologisuutta jne painottaen.
Ehkä tämä on uusi trendi, ja konmarin ohella myös tulossa meidän lastenvaateharrastajien joukkoon.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mulla oli viime viikolla muutama lomapäivä ja heti maanantaina ajeltiin Sessen kanssa Raumalle. Haukattiin äitini luona välipalat ja lähdettiin keskustaan. Vanhassa Raumassa on aivan ihania putiikkeja ja mulla on tapana käydä sellaisessa kuin Taruliina. Liikkeessä myydään ekologisesti ja eettisesti valmistettuja tuotteita, käsitöitä, vaatteita, luonnonkosmetiikkaa jne. Ostin Ole Hyvä-sarjan käsitiskiainetörpön, jossa on melkein kaksi litraa tavaraa. Vähemmän pakkausjätettä, siis! Toinen ihana putiikki on Hellapuu, jossa tuotteet valmistetaan yläkerrassa ja myydään alakerrassa! Ostin poroprintillä pojalle Bodyn ja likalle tuubihuivin.

Äitini tiesi, että entisen Sokoksen tiloissa toimii lastenkirppis joten pitihän siellä poiketa. Siitä lähdettiin syömään, sillä alkoi jo näkyä, että Sesseä väsytti. Hän nimittäin heittäytyi lastenkirppiksen lattialle, kun en suostunut ostamaan jotain keijun siipiä. Sesse on kyllä siitä kiva uhmaikäinen, että nuo hänen kohtauksensa kestää yleensä noin 30 sekuntia. Ja mä olen sen verran hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, etten ala häpeilemään lapseni käytöstä julkisilla paikoilla. Jos joku ei siedä, että lastenkirppiksellä on mukana lapsi ja se lapsi kiukuttelee, niin omapa on ongelmansa.

Äidilläni oli loistoidea, kun lähdimme ruoantekopuuhiin. Hän ehdotti, että syöminkien jälkeen hän jäisi likan kanssa keskenään, ja mä pääsisin yksin kiertelemään lisää kirppareita. Voi kuulkaa, kyllä se sopi! Raumalla on ihan kivasti kirpparitarjontaa. Löysin Sesselle pari pipoa talveksi MiMin Kierrätysaitasta. Samalla vaihdoin kuulumisia paikan toisen omistajan kanssa, joka on entinen luokkakaverini!

Tiistaina ajeltiin koko kolmikko tänne meille. Mummi jäi lasten kanssa, kun me vanhemmat päästiin ystäväpariskunnan luo päivälliselle. Alkudrinksuilla käytiin Gastropub Tuulensuussa. Tämän saman pariskunnan kanssa ollaan illastettu monia kertoja, tähän asti tosin meillä niin, että lapset ovat kotona. Lapsemme ovat onneksi siitä mukavia molemmat, että he menevät samalla tavalla nukkumaan, kuin muinakin iltoina, vaikka meillä olisi vieraita ja vaikka me vierainemme jutustelisimme myöhään yöhön. Ja kun sanon, että jutustelisimme, niin tarkoitan, että jossain kohtaa otetaan aina matsi Trivial Pursuitia! Niin myös tuona tiistaina.

Musta tuntuu, että joidenkin ystävien kanssa on välit jopa lähentyneet viime vuosina. Vaikka meille on syntynyt kaksi lasta ja ollaan hyvin eri elämäntilanteessa kuin lapsettomat ystävämme, yhteydenpito on säilynyt. Taidetaan vähemmän nähdä niitä ystäviä, joilla on itsellään lapsia! Olen kokenut, että meidän perhe on tervetullut kylään ja meillä kyläillään tai lasten kuulumisia kysellään kauempana asuvien puolelta. Eräs hyvä ystäväni halusi jopa kuulla esikoisen syntymän jälkeen koko synnytyksen kulun alusta loppuun. Ystävä, joka on aina sanonut ettei aio lapsia hankkia, eikä ole hirveästi koskaan lapsista piitannut! Mutta sitähän se ystävyys on, toisen kokemusten myötäelämistä!

Loppuviikko kului kotosalla. Varastoitiin kesäkalusteet takapihalta. Sitä ennen raivasin meidän varaston. Mieheni on tähän asti täyttänyt sitä, mutta olen kieltänyt häntä viemästä sinne enempää tavaraa. Jossain kohtaa nimittäin oli niin, että varaston lattia oli täynnä tavaraa ja pari hyllykköä, jotka viimein, monien kauniiden pyyntöjen jälkeen hankittiin, ammottivat tyhjyyttään. Eräällä hyllynostoreissulla mieheni oli ostanut, kierrätyskeskuksesta tosin, joten siinä mielessä arvostan – karvahatun, matematiikan kirjan vuodelta -52 ja posliinitaulun Kekkosesta.

Aloin täyttää pojan vauvakirjaa. Poika täyttää ensi viikolla yksi vuotta, joten hyvissä ajoin, eikö! Samalla tein lisäyksiä Sessen vauvakirjaan ja otin kopiot molempien ultrakuvista. Neuvolantätimme vinkkasi jossain kohtaa, että kuvat saattavat haalistua ajan myötä!

Lastenhuoneeseen olen etsinyt lelukoreja. Etsinyt siis sen verran, että katsonut netistä ohjeita itsetehtyihin koreihin. Ja Rauman reissulla etsin kirppiksiltä. Kiva pajukori olisi ollut, mutta rikkinäinen. Pari sopivan kokoista pärekoriakin, mutta olivat likaisia – tässä kohtaa tulee mieleen että kaikkea ihmiset kehtaavat kirpparilla myydä! Kävin Jyskissä ja hypistelin muutamaa koria. Sitten totesin että ei, en mä halua mitään Aasiassa tehtyä halpakrääsää tässäkään kohtaa. Olen saanut ystävältäni muutaman kerän kudetta. Hän oli nähnyt blogaukseni vanupuikonsäilytyskorista ja napannut kuteen mukaan, kun olivat avomiehensä kanssa tulossa meille kylään – sama pariskunta muuten, joiden luona me tiistaina olimme!

Aloitin neliönmuotoisen korin virkkaamisen. Ohjeen katsoin täältä. Mulla on muovinen virkkuukoukku nro 10. Korista tulee about a4-kokoinen. Lastenhuoneen hyllyyn mahtuisi ehkä kolme tuollaista koria, mutta mun kude, hartiat eikä hermot taida kestää kolmen korin virkkaamista.

Usein on sellainen olo, että ei oikein saa mitään aikaan tässä arjessa. Ja varsinkaan nyt kun on ollut töissä. Mutta ihan hyvä saldo muutamalle lomapäivälle, mun mielestä!

Mites muiden syyslomat on mennyt?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kirjoitan perheemme elämästä - onnellisuudesta ja huumorista, mitkä arkemme taustalla vaikuttavat. Kunnianhimoinen ja vaatimaton tavoitteeni on muuttaa sekä perheemme että koko maailman kulutustottumuksia ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Toivon että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, puoleen tai toiseen, ja otan mielelläni vastaan palautetta lukijoilta.

Blogia voit seurata myös Instassa ja Facebookissa, profiilikuvan alapuolella olevien linkkien kautta! 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram