Kirjoitukset avainsanalla kuivaksi opettelu

Tyttäremme kuivaksi opettelu-projekti on kestänyt jo tovin, ja onhan tässä kahden synnytyksen jälkeen omakin pidätyskyky ollut hieman koetuksella. Miten voikin olla niin vaikeaa muistaa treenata niitä lantionpohjalihaksia! Tätä kirjoitusta hahmotellessa päässäni, olin juuri ajelemassa kohti Koskikeskusta. Hämeenpuiston alussa aloin rutistella ja jatkoin määränpäähän saakka. Siitä on nyt pari viikkoa aikaa. En ole sen jälkeen kyseisiä liikkeitä tehnyt.

Anyway, aloitin tytön potalla istuttamisen kun hän oli alle vuoden ikäinen. Siinä vaiheessa tyttö osasi jo tukevasti istua. Ei mitään ongelmaa. Tyttö ei kitissyt, ei kieltäytynyt istumasta tai mitään. Ja melko nopeasti alkoi tulla pottaan tuotoksia. Jossain kohtaa otimme käyttöön wc-pöntön pienentimen ja siinä asiointi sujui myös oikein hyvin. Kunnes likka täytti about 1,5 vuotta. En tiedä johtuuko siitä, kun hän kerran horjahti rinkulalla papan luona ollessamme, mutta niihin aikoihin tuli stoppi. Ei kelpaa rinkula, ei kelpaa potta. Tuossa vaiheessa odotin jo kuopusta mutta raskaus oli vasta niin alussa, etten usko sen vaikuttaneen asiaan.

Kävimme jonkun verran MLL:n avoimessa päiväkodissa ja siellä sain tytön potalle ilman ongelmia. Kun maha alkoi kasvaa, aloin vähemmän ja vähemmän kinaamaan asiasta ja annoin likan tehdä pissat vaippaan. Kesällä, lähellä kaksivuotissynttäreitä, yritin saada tytön oppimaan pukemalla vaipan sijaan alushousut. Oli hienoja Hello Kitty-alkkareita! Moni sanoi, että kesällä sitten on helppo opetella. Joo, mutta kun se kesä oli niin turkasen kylmä, ettei pelkillä alkkareilla ja hameella voinut monena päivänä olla.

Olen hankkinut harjoitushousuja eli tavallaan kevyesti topattuja alushousuja, alkkareiden ja housuvaippojen välimuotoja. Ne, eivätkä muutkaan kestovaipat käyneet. Yritin maanitella, kun kestoissa oli hienoja norsun tms. kuvia. Mutta ei, Muumivaippa oli oltava. Potalle suostui ainoastaan lounaan ja iltapuuron jälkeen. Pojan synnyttyä ei enää lounaan jälkeen. Iltaisin kyllä, kun isänsä on usein se, joka laittaa likan nukkumaan.

Kevään tullen olen aika ajoin taas yrittänyt saada likkaa luopumaan vaipasta. Ja olen onnistunutkin! Hän on suostunut taas pitämään alushousuja, mutta pissat on monesti tulleet lattialle. Päätin luovuttaa hetkeksi, kun eräänä päivänä olin laittamassa nälkäiselle pojalle lounastarpeita valmiiksi. Likka huusi jossain että tuli pissa ja lähdin sitä sotkua siivoamaan. Poika alkoi huutaa kun äiti lähti ja oli nälkä. Ja mä luuttusin lattiaa ja vahdin ettei likka satuta itseään pesuhuoneessa, jossa huuhteli jalkojaan.

Kerran keksin kokeilla taas harkkahousuja. Ja likka suostui! Nyt niitä pidetään päivittäin jos kotona ollaan. Muualla on se Muumivaippa, mutta niitä kuluu sentään vähän vähemmän. Kerran likka sanoi napakasti että hän haluaa pytylle. Olin laittamassa rinkulaa ja hän sanoi, että ei, hän osaa istua pytyllä, on kerhossa oppinut. Kerhosta oltiin oltu kesätauolla jo jonkin aikaa, mutta tyttö ei ollut muistanut meille kertoa aiemmin. Ja osaahan hän tosiaan siinä istua.

Kuukauden päästä likka on jo kolmevuotias. Olisin toivonut että siihen mennessä olisi kuiva, ei olisi kuin yksi vaipatettava! Vaan eipä ole tänäkään kesänä montaa päivää ollut että viitsisi kovin vähissä vaatteissa juoksennella!

Pohjosen mummulassa asioitiin potalla, jolla pappa sisaruksineen on lapsena asioinut (jesarilla hiukan paikattu ja huonolla kameralla kuvattu)

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan perheemme elämästä - onnellisuudesta ja huumorista, mitkä arkemme taustalla vaikuttavat. Kunnianhimoinen ja vaatimaton tavoitteeni on muuttaa sekä perheemme että koko maailman kulutustottumuksia ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Toivon että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, puoleen tai toiseen, ja otan mielelläni vastaan palautetta lukijoilta.

Blogia voit seurata myös Instassa ja Facebookissa, profiilikuvan alapuolella olevien linkkien kautta! 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat