Kirjoitukset avainsanalla perhe-elämä

Ruuhkavuodet on se termi, millä tätä ajanjaksoa kutsutaan. Perhearki, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä ja lapset ovat päiväkodissa ja eskarissa. Kiire koko ajan, ei ehdi nähdä ystäviä eikä tehdä omia juttuja. Paitsi, että mä en halua olla yksi niistä mutseista, jotka voivottelevat kiireistä elämää ja samalla harmittelevat, ettei ehdi tehdä mitään (aikamoinen ristiriita muuten, eikö!).

Mä olen ottanut tavoitteeksi päästä mahdollisimman helpolla. Olen vetänyt meidän perheen menot minimiin. Menoilla en tarkoita rahallisia vaan sellaisia missä pitäisi olla pois kotoa tekemässä jotain. Vaikka toisaalta nämä kaksi kyllä vahvasti liittyvät toisiinsa. Rahaa menee huomattavasti vähemmän kun pysyy vaan kotona.

Valistin lapsille yhden harrastuksen kummallekin sillä perusteella, että harrastuspaikka on mahdollisimman lähellä meidän kotia. Matkoihin ei siis mene ylimääräistä aikaa. Muut arki-illat vietetään pääasiassa kotona. Tämä mahdollistaa sen, että lapsille on helppo järjestää leikkitreffejä nopeallakin varoitusajalla. Melkein viikoittain meillä piipahtaa joku kahville tai lähdemme itse kylään ilman, että sitä täytyy sopia viikkoja etukäteen.

Viikonloput olisi periaatteessa helppo täyttää erilaisilla menoilla. On sisäleikkipuistoja, tapahtumia, nähtävää ja koettavaa. Mä kuitenkin haluan, että lapset tottuvat siihen, että viikonloppuisin oltaisi vaan kotona. Tavallaan haluan, että lapset tottuvat tylsyyteen. Eihän mulla olisi mitään millä "kiristää" hyvään käytökseen, jos joka viikonloppu pääsisi johonkin aktiviteettiin joka tapauksessa.

Viikonloput ovat myös sitä aikaa, jolloin haluaisin tavata ystäviäni. En halua olla se ystävä, jolle ei koskaan sovi nähdä, koska lapsiperhearki. Meidän lapset (4- ja 6-vuotiaat) on jo niin isoja, että pärjäävät ilman äitiä. Yritän kuitenkin pitää periaatteena sitä, että kuukaudessa olisi ainakin yksi kokonainen viikonloppu, jolloin kellään ei ole mitään ennalta sovittua ja suunniteltua menoa.

Mä ajattelen, että mitä vähemmän on etukäteen suunniteltu, sitä vähemmän harmittaa, jos suunnitelmat peruuntuvat. Mieluummin niin päin, ettei olla suunniteltu mitään ja voidaan yllättää lapset jollain kivalla tekemisellä ex-tempore.

Tällä hetkellä tuntuu, että tähän arkeen ei mahtuisi yhtään enempää ohjelmaa, vaan tämä on mulle ja koko perheelle juuri sopiva. Ja meitä itseämme vartenhan me tätä arkea eletään!

Hukkuuko sinun arkesi kiireeseen vai oletko löytänyt oman näköisesi perhe-elämän?

Blogia voi seurata Facebookissa ja Instagramissa :)

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Voisi olla oma kirjoitus ja elämäntapa. Ehkä itsellä auttoi vähän sekin, että oli jo vähän vanhempi äiti, joten oli enemmän rohkeutta elää omannäköistä down-siftaavaa elämää, mitä nuorempana ehkä olisi ollut. Suorittaminen oli jo nähty.

sessejapoika
Liittynyt20.5.2016

Kiitos kommentista! Tuo on muuten totta, olen itsekin ollut parikymppisenä liikkeessä 24/7. Sain lapset yli 30-vuotiaana ja jo ennen sitä totesin, ettei kaikessa tarvi olla mukana :) olen opetellut tykkäämään kotona oleskelusta!

Oma blogini: Sesse ja poika

Blogini somessa: Facebook Instagram 

Faija-81
2/4 | 

Kuulostaa juuri oikeanlaiselta ja leppoisalta. Toki kiinnostaa onko teillä vanhemmilla mitään omia harrastuksia / juttuja / aktiviteetteja, kun pystytte noin paljon kotona viettämään aikaa?

sessejapoika
Liittynyt20.5.2016

Kiitos kommentista! Miehellä on yksi säännöllinen oma harrastus, mulla ei tällä hetkellä ole - en ole löytänyt sellaista sopivaa juttua, minkä sais tän hetkiseen palettiin sovitettua. Mä otan kyllä toisinaan omaa aikaa ja tapaan ystäviä, kierrän kirppiksiä, käyn hierojalla, siinäpä oikeastaan ne. Toki tämä bloggaaminen on mun harrastus, oon myös innokas ompelemaan - nämäkin harrastukset tosin tapahtuu kotona :D

Oma blogini: Sesse ja poika

Blogini somessa: Facebook Instagram 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomesta loppuu kohta lapset, sillä yhä suurempi joukko ihmisiä on päättänyt olla perustamatta perhettä. Mikä on aivan ymmärrettävää! En väitä, että tämä mitään herkkua on, mutta välillä mietin, että mistä jäisin paitsi jos minulla ei olisi lapsia. Hymyistä, naurusta, haleista, syleistä, ensiaskeleita, sanoista. Ja hyvänen aika kun niitä sanoja alkaa tulla - loppua ei näy! Lasten jutut on hulvattomia. Siinä on jotain maagista, miten lapsi alkaa hahmottaa maailmaa. Monet asiat alkavat tuntua mitättömiltä kun ihailee lapsen kanssa tähtitaivasta ja kuuta, vastaan tulevia koiria, ohiajavia rekkoja ja traktoreita! Mutta siis, palataanpa aiheeseen. Esitän alla viisi lapsettomuutta puoltavaa syytä ja omat esimerkkini, miten asian voisi ratkaista:

1. syy: Prisma-käynnit on helvetistä
Vastaus: tämä on aivan totta! Viimeksi tiistaina harpoin eskarilaisen perässä pitkin käytäviä, kun tämä olisi halunnut ihailla L.O.L-krääsää ja yritin mennä häntä hoputtamaan. Lopulta lähdimme kassoille, maksoin sen hetkiset ostokset, vein tytön kotiin ja lähdin vielä lähikauppaan jatkamaan ostoksia.
Ratkaisu: pääasiassa meidän perheen ruokaostokset hoitaa Isäihminen ja tämä on ollut toimiva ratkaisu. Kauppareissut hän tekee pääasiassa illalla ja ostaa muutaman päivän tarpeisiin. Ruokaa tehdään aina pariksi päiväksi kerrallaan ja pakastimessa on jemmassa pinaattikeitto-, pyttipannu-tyyppisiä hätäratkaisuja, jos kaupassa ei ole ehtinyt tai jaksanut käydä. Jos ruokahuolto olisi minun vastuullani, hoitaisin asian luultavasti tekemällä tilauksen netissä ja hakemalla valmiiksi pakatut ostokset. 

2. syy: lasten kanssa matkustaminen on lähes mahdotonta ja ainakin kamalaa
Vastaus: totta ja tarua. Lasten kanssa matkustaminen on ihan mahdollista, ellei välttämättä halua lähteä reppureissulle Aasiaan. Kamalaakin se voi olla, mutta pieni asennemuutos saattaa auttaa asiaan.
Ratkaisu: tee reppureissut ennen perheen perustamista tai sitten kun lapset ovat kasvaneet. Näet, he kyllä kasvavat ja ehkä viisastuvatkin. Joskus heistä itsestään tulee jopa aikuisia ja jos olet kovin nuorena tehnyt lapset, jaksat vielä matkustella kun he jo pärjäävät ilman äitiä tai iskää. Mä sain esikoisen 32-vuotiaana, joten hoidin enimmät matkustelut ennen sitä. Lasten kanssa ollaan piipahdettu ulkomailla, mutta niin lähellä, että muutaman tunnin lentomatka ei vie sydänkohtauksen partaalle. Tällä hetkellä lentäminen aiheuttaa minussa niin suurta ilmastoahdistusta, että viime kesän lomareissu tehtiin autolla ja kotimaassa. Viimeiset kolme reissua olemme tehneet siskoni ja hänen lastensa kanssa. Isommassa porukassa silmäpareja on enemmän, joten yksittäinen vanhempi ei joudu koko aikaa toimimaan valvojana, ruokkijana, nukuttajana ja viihdyttäjänä. Kovin tiukkaa aikataulua ei kannata reissuille buukata vaan mennä flow'n mukana.

3. syy: et pidä lapsista
Vastaus: tämä on ihan hyvä perustelu, eikä ehkä kannata kokeilla, että jos ne omat lapset olisivatkin ne ainoat lapset maailmassa, joista tulet tykkäämään. Lapset ovat äänekkäitä, ärsyttäviä ja vaativia. Toivoisin kuitenkin, että ymmärrät, että me vanhemmat teemme parhaamme, jotta heistä tulisi yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. Välillä meidän on vaan pakko esiintyä heidän kanssaan julkisillakin paikoilla, mutta pyrimme kohdentamaan nämä esiintymiset lapsiperheille tarkoitettuihin rientoihin.

Ratkaisu: voit ilahduttaa tuttuja perheitä tarjoutumalla joskus lastenvahdiksi. Sen jälkeen voit taas huokaista helpotuksesta ja todeta, että onneksi mulla ei oo lapsia

4. syy: sopivaa puolisoa ei löydy
Vastaus: hyvää kannattaakin odottaa, "hosues ei tul ko kusipäissi lapsi" sanotaan Turussa. Mä uskon, että sopiva puoliso on täysin mahdollista löytää. Se voi kylläkin olla jotain aivan muuta mitä olet kuvitellut. Mä en koskaan olisi uskonut perustavani perheen itseäni viisi vuotta nuoremman pirkanmaalaisen miehen kanssa, mutta universumi tekee välillä eriskummallisia juttuja. Muistathan kuitenkin nauttia elämästä siitä huolimatta, että perheen perustaminen antaa odotuttaa itseään.

Ratkaisu: miksei Tinderiin tule "palvelua" ihmisille jotka etsivät kumppania perheen perustamiselle. Tätä kai kutsutaan kumppanuusvanhemmuudeksi. Siinä ei siis oleteta suurta rakkautta, vaan jonkinlaista yhteistä säveltä lasten kasvatuksesta ja arjen pyörittämisestä. Yhdessä Frendien jaksossahan Phoebe paljasti tehneensä (muistaakseni) Joeyn kanssa sopimuksen, että jos kummallakaan ei ole kumppania tiettyyn ikään mennessä, he menevät kimppaan. 

5. syy: maailma on liian paha ja maapallo tuhoutuu

Vastaus: totta ja helvetin pelottavaa. Nyt vasta alan tajuta, mitä kaikkia vaaroja ja riskejä tuolla maailmassa onkaan. Onhan meillä vanhemmilla ihan järkyttävän suuri homma pitää lapsemme turvassa ja järjissään. 
Ratkaisu: olen yrittänyt kääntää ajatuksen niin, että lapsissa on se kaikki potentiaali tehdä tästä maailmasta parempi ja turvallisempi elää. Meidän täytyy näyttää vaan esimerkkiä kohtelemalla kanssaihmisiä ja ympäristöämme mahdollisimman hyvin. 

Mistä syystä sinä olet tai et ole halunnut lapsia? 

Blogia voi seurata Facebookissa ja Instagramissa :)

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kerroin jo viime vuonna havainnostani minkä tein lomamatkalla, joka silloinkin suuntautui Kreikkaan. Kreikkalaiset rakastavat lapsia! Se näkyy siinä, miten lapsiin suhtaudutaan, minne tahansa menetkin. Ensinnäkin, lapset huomioidaan – AINA! Lapsille hymyillään, leperrellään, silitellään, kutitellaan, halitaan. Oli kyseessä nuori tai vanha, mies tai nainen – ihan kaikki pitävät lapsista!

Lapset tietysti nauttivat tästä huomiosta. Ja mikseivät nauttisi. Mikseivät he olisi kaiken tuon huomion ansainneet. Lapsen perusolotila on iloinen ja onnellinen. Se vaan voimistuu, mitä enemmän lapsia huomioidaan. Tuo olotila tarttuu meihin aikuisiinkin. Tai minuun ainakin!

Sitten ovat suomalaiset. Lapsia ja perheitä vilkuillaan ja mulkoillaan epäluuloisesti. Heidän käyttäytymistään kommentoidaan ja arvostellaan. Lapsiperheiltä jopa kielletään pääsy ravintolaan!

Faktahan on se, että meitä lapsiperheitä ei mihinkään piiloon oikein saa, eikä pidäkään. Jos ei erityisemmin lapsista pidä, olisiko syytä sitten pysytellä päiväaikaan kotona ja tilata pizzansa kotiinkuljetuksella. Saisi ainakin syödä rauhassa!

Omat lapseni ovat siinä iässä, että kaikki asiointi kodin ulkopuolella on aika raskasta. Ellei olla leikkipuistossa. Kauppareissulla Sesse, joka on kohta 4-vuotias, säntäilee joka suuntaan ja kinuaa kaikkea mahdollista. Poika 1,5-vuotta istuu ostoskärryssä, mutta jotta hän ei lopeensa kyllästy, on kauppareissu tehtävä mahdollisimman ripeästi. tästä syystä suosin ruokaostosten nettitilaamista.

Minun täytyy nyt kehua ihmisiä täällä Pirkanmaalla. Me olemme saaneet pelkästään positiivista suhtautumista kanssaihmisiltä. Meidän lähikaupassa asioi varttuneempaa väkeä, ainakin niihin aikoihin kun me hoidamme ruokaostoksia. Mummut ja papparaiset saattavat jäädä juttusille lasten kanssa ja hymyilevät ymmärtäväisesti Sessen hepulikohtaukselle, kun en suostu ostamaan hänelle Paula-vanukasta. En ole kertaakaan ollut tilanteessa jossa lapsiani tai minua olisi mulkoiltu vihaisesti tai kommentoitu negatiivisesti. Eli pointsit meidän Kylän ihmisille!

Mistä sellainen hirveä viha lapsiperheitä kohtaan sitten kumpuaa, mitä julkisuudessa on ollut esillä? Onko se niin että pari mätää hedelmää taas pilaavat meidän kaikkien maineen (kuten he, jotka vaihtavat vauvan vaippaa ruokapöydässä tai antavat lapsen juosta päättömästi)? Millä saataisi yleinen ilmapiiri muutettua niin, että kanssaihmiset ymmärtäisivät, että lapset ovat ihania. Lapset tuovat aivan suunnattomasti iloa ja valoa ympärilleen!

Toki lapsilla on huonot hetkensä, mutta se kuuluu lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Lapset eivät ole miniaikuisia, he vasta harjoittelevat ja opettelevat sitä, miten tässä maailmassa käyttäydytään. Annetaanhan lasten olla lapsia ja annetaan heille mahdollisuus osoittaa, että he ovat kaiken sen ihastelun ja huomion arvoisia, mitä onneksi joiltakin kanssaihmisiltä saavat!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kirjoitan perheemme elämästä - onnellisuudesta ja huumorista, mitkä arkemme taustalla vaikuttavat. Kunnianhimoinen ja vaatimaton tavoitteeni on muuttaa sekä perheemme että koko maailman kulutustottumuksia ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Toivon että kirjoitukseni herättävät ajatuksia, puoleen tai toiseen, ja otan mielelläni vastaan palautetta lukijoilta.

Blogia voit seurata myös Instassa ja Facebookissa, profiilikuvan alapuolella olevien linkkien kautta! 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram