Silloin kun minä olin pieni...  leikittiin vain omatekemillä käpylehmillä, istuttiin vapaa-ajat puussa ja hiihdettiin kouluunkin 80 kilometriä kolmen metrin umpihangessa. Näin alkaa usein monenkin liioitellut tarinat kun aletaan puhumaan Wilmasta. Tuosta sähköisestä reppuvihkosta. 

Aluksi olin itse todella ärsyyntynyt koko uudistuksesta. Sitten kai totuin siihen ja aloin jopa tykätä. Sittemmin sen käyttö on minusta ns. lähtenyt ihan käsistä. 

Ennen oli reppuvihkot joihin lapset itse merkkasi harakanvarpailla poikittain: MUISTA JUMPPAPUSSI. Tai liimasivat monisteita puikkoliimaa rutkasti käyttäen. Kotona sitten irroteltiin kirjeveitsellä sivuja toisistaan. Tieto joko tuli kotiin tai sitten ei. Repussa kulki ainakin meillä myös yläasteella poissaolovihko. Johon piti ottaa vanhemman kuittaus. Ne ketkä lintsasivat väärensivät nimen. So simple! Ei siis aina ihan toimivia ratkaisuja nekään.

Kuvat: Pixabay

Mutta nyt kuuluu "Ping! Ping! Ping!" kun oma kullannuppu on jättänyt saapumatta tunnille, ollut uittamassa Jussin kengät lätäkössä, vetänyt Paulaa letistä, jättänyt syömättä, ollut läksyt tekemättä, ollut osallistumatta juoksutestiin/uintiin/neulomiseen/jumppaamiseen, puhunut tunnilla, ollut ei aktiivinen tai aktiivinen, antanut työrauhan, osannut piirtää ponin, avustanut kaveria köksän tunnilla, kannustanut muita työntämään kielen tolppaan pakkaselle, ollut ilman pipoa, piilottanut Kaisan pipon patterin väliin, polttanut sormet patteriin, käynyt terkkarilla vaikka ei ollut hätää, aiheuttanut huolta viipymällä terkkarilla liian pitkään... jatkanko?

PING! PING! PING! Tulee viestiä rehtoreilta, vapaa-ajantoiminnasta, keräyksistä ja vielä kerran PING! Kun niitä Wilmoja on puhelimessa useita on päiväsaldona äkkiä useita viestejä.

En sano, että kaikki info on pahasta. Tällä kuitenkin saadaan vanhemmille helposti tietoon pommiin nukkunut tai lintsaava teini. Ja tottakai moni muukin asia. Silti ihan jokaisesta käänteestä tiedottaminen on minusta jotenkin niin hullua. Vähempikin riittäisi.

Kuvat: Pixabay

Nuoremmalla lapsella on käytössä ns. viikkotiedote, jossa on viikon asiat nätisti paketissa. Opettaja kertailee menneen viikon ja sitten tulevan viikon asiat. Aina ollaan ajan tasalla. Ja AH! kaikki samassa paketissa, yhdessä viestissä. Ei tarvitse tonkia asioita. Tämä on minusta mainio tapa, suosittelen lämpimästi muillekkin. Toki jos asiaa on silloin viestit vaihtuvat erikseen, helposti ja vaivattomasti. Viimeistään seuraavana päivänä.

Isommalla puolestaan kaksi Wilmaa ja vaihtuvia koulupäiviä jatkuvasti. Täytyy on Sherlock pysyäkseen mukana onko lapsi menossa vai tulossa koulusta vai peräti jopa vapaapäivällä. Ammattikoulu ja lukio kun ei kulje saman Wilman kautta.

Kirsikkana kakun päällä oma Wilma. PING! Joka onneksi on aika kiltti.

Nyt puuttuu vain viesti miehen pomolta: Nyt on taas sotkettu uudet työvaatteet vaseliiniin heti päivän alussa ja syöty Petterin eväsleivät. Se kruunaisi kyllä kaiken. PING!

Mites teillä? Onko joku uudistus tuonut harmaita hiuksia? Ottaako Wilma tai joku muu ns. päähän vai onko nämä uudistukset sinusta tervetulleita?

Jyllannin suomineito kirjoitti muuten miltä se äidin Wilma-viesti näyttäisi jos sellaisen rustaisi. Käy lukaisemassa se tästä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

ūüﳬ† Perhe- ja matkablogi

ūüí≠¬†Ajatustushautomo

‚úāÔłŹ¬† Puuhat lasten kanssa

ūüĆī¬† Krooninen matkakuumeilija

‚ėēÔłŹ + ‚ėÄÔłŹKahvia kittaava kes√§ihminen

ūü϶ūüŹľ + ūüĎßūüŹĽ Kahden lapsen √§iti

ūüĎáūüŹĽ¬†Instagram¬†@satua.vai.totta¬†

ūüĎáūüŹĽ Facebook Satua vai totta

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa?

¬†‚úČÔłŹ¬†¬†Ota yhteytt√§ minuun t√§st√§.

¬†‚úČÔłŹ¬† tai satuatotta@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018