Kun huomasin pääseväni tällä viikolla kauppaan vain yhden lapsen kanssa, ajattelin automaattisesti, että kivaa! Siitä tulisi varmasti mukavaa, ehkä jopa leppoisaa. Mutta. Olin unohtanut, että pieninkin saattaa käyttäytyä ihan eri tavalla riippuen siitä, millä kokoonpanolla ollaan liikenteessä - varsinkin jos ollaan kaksin. Ja voin sanoa, että kaksivuotias otti roolinsa valokeilassa tosissaan ja tehtäväkseen muistuttaa äitiä alusta lähtien, mitä ne Taaperon lait kaupassa ovatkaan.

  1. "Haluaa autokällyn" toistettuna puolenkymmentä kertaa ei suinkaan tarkoita, että autokärryjen vapautumista kannattaa jäädä vartomaan. Ne tulevat hylätyiksi ennen kuin taapero on ehtinyt edes kyytiin, sillä hän on bongannut kulman takana kiiltelevän paremman vaihtoehdon: pikkukärryt, eli kauhukaaharit.
  2. Vauhti on omien kärryjen myötä aina joko sata lasissa tai pylly maassa. Vierellä kulkeminen on sula mahdottomuus.
  3. Ruokakauppa on kuin ihmemaa, jonka olemassaolon voi todentaa vain koskemalla. Kaikkeen.
  4. Kielloilla ei ole merkitystä. "EI" - Mitä kummaa sekin nyt muka tarkoittaa? Never heard.
  5. Hiki on osa prosessia, ja se ei johdu vaatetuksesta.
  6. Kauppalistan tehtävä on poltella taskun pohjalla. Sitä paitsi, onko se edes välttämätön, kun taaperolla on selvä visio siitä, mitä tarvitaan?
  7. Huoli sivullisista uhreista on suurempi kuin pohdinta siitä, tuliko otettua edes se kahvimaito.
  8. Mitä enemmän äiti hermostuu, sen kivempaa. Lisää karkailua kehiin siis!
  9. "Minä ite" ei tarkoita vain osaamista vaan totaalisen jääräpäistä olemista: The Kärrynhallitsija, lastaaja, pakkaaja ja tavarankantaja - kaikki kätevän kompaktissa kahdeksankymmenen sentin paketissa. 
  10. Kun kassajonoon päästään, ei olla vielä maalissa. Läheskään.

No mutta, kiukuttelulta sentään säästyttiin. Ja tämän reissun voi laittaa sen piikkiin, että olin vain unohtanut, millaista neuvottelua taapero + pikkukärry -yhdistelmä vaatii. En siis ollut valmistautunut - ainakaan henkisesti. Sitä paitsi, ehtiihän ne unohtuneet jutut hakea myöhemminkin. Yksin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Vierailija
2/6 | 

Mahtava postaus!😂 niin suoraan meidän eilisestä kauppareissusta 2v neidin kanssa😁

Vierailija
3/6 | 

Mä en ole enään antanut yhdenkään ottaa pikku kärryjä kun vanhin noin 3 vuotiaana karkasi kauppaan takaisin kun maksoin ostoksia hirvee tunne kun et tiennyt mihin toinen oli mennyt, kuukausia sitten annoin nuorimmaiselle periksi pikku kärryjen suhteen mutta kun lopulta se oli perässä juoksemista niin nuorimmaisella taaperolla vähän yli 2-v ei ole enään muita vaihtoehtoja kuin vaunut tai sitten ostoskärryt muttei enään ikinä karkumatkaa kesken kauppareissun.

Sattumia ja suklaarakeita
Liittynyt13.9.2016

Kiitos kommentistasi! Meilläkin on totuttu siihen, että varsinkin isommalla porukalla liikkuessa vaihtoehdot taaperolle olisivat iso kärry tai autokärry - joskin senkin kanssa voi olla melkoista ulos-kyytiin hyppelyä. Pikkukärryn kanssa olisi taatusti täysi kaaos päällä joka kerta 😂

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogia kirjoittaa Järvi-Suomen sydämestä kolmekymppinen neljän äiti, joka opettelee hetkeen heittäytymistä ja lempeää suhtautumista kotikaaokseen. Yllättyy yhä uudestaan, miten suklaarakeiden rouskuminen ja kastematojen kiemurtelu saa lapset nauramaan. Etsiskelee aina kuitenkin iltaisin niitä mystisesti katoavia sukkien pareja, joita on jo yhteensä tusina tuolla jossain.

Suurperheen ja työn yhdistämistä, arkisten asioiden ihmettelyä, vertaistukea ruuhkavuosiin. Tervetuloa seuraamaan!

Huomasithan, että Sattumia ja suklaarakeita löytyy myös Facebookista ja Instagramista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017

Kategoriat