Kirjoitukset avainsanalla joululahjat

Kiireviikot töissä, lasten joulujuhlat, joulukortit, tonttutouhut, kodin laittaminen ja kaikenlaiset ylimääräiset iltamenot. Näistä on viime viikot koostuneet - ihan sen tavallisen arkihulinan kaupan päällisinä. Kun tähän lisätään useiden tahojen kyselyt siitä, mitä hyödyllistä nelikollemme voisi ostaa pukinkonttiin, olen tuntenut oloni kieltämättä vähän jo ahdistuneeksi. Koittanut miettiä pääni puhki, olisiko jotain, mitä kukin tarvitsee. Koittanut keksimällä keksiä neljä sopivaa vastausta jokaiselle kysyjälle - ja mahdolliset vaihtoehdot siihen lisäksi. Ajatukset ihan solmussa sen takia, etten kohta enää muista, mitä olen kellekin sanonut.

On toki mukavaa ja huomaavaista, että halutaan antaa jotain, joka miellyttää saajaansa. Joka ei ole luontoa kuormittava turhake, vaan tulee oikeasti tarpeeseen. Mutta sillon, kun varsinaista tarvetta ei millekään ole, en tiedä, miksi vastausta ei ole erityisiä toiveita on joskus niin vaikea hyväksyä. Onko se niin vakavaa, jos lahja ei ole juuri se toivotuin/parhain/halutuin juttu? Mielestäni ei. Ja jos olisi, niin kenelle - lapselle, vai sille aikuiselle, joka lahjan on hankkinut?

Minulla ei ole tarvetta tietää jokaisen lapsen saamien lahjojen sisältöä etukäteen, sillä uskon yhä vakaasti, että ajatus on tärkein. Pienikin muistaminen missä muodossa tahansa on kiitollisuuden arvoinen ja varmasti myös saajalleen ilonaihe. Joulussa on kyse kuitenkin niin paljon enemmästä. Vaikka itsekin muistan, miten pukkia ja lahjoja kovasti silloin joskus odotettiin, päällimäisenä mieleeni ovat jääneet pohjolan kimaltavat hanget, mummilan pullan ja laatikoiden sekalainen tuoksu, lämpö, nauravat ihmiset ja rauha. Tunnelma on myös se, jonka tahtoisin omien lasteni ensimmäisenä jouluistaan muistavan.

Kommentit (2)

Kolmen äiskä

Tätä äitiä ahdistaa myös ja varsinkin kun kysytään mitä lelua haluaisi, ei jokaisen tarvitse ostaa lelua ja 5v olisi superonnellinen vaikka rusinoista! :D isommat taas ei oikein osaa sanoa mitään tiettyä toivetta mutta mummujen on vaikea ymmärtää että lahjakorttikin olisi ihan ok.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogia kirjoittaa Järvi-Suomen sydämestä kolmekymppinen neljän äiti, joka opettelee hetkeen heittäytymistä ja lempeää suhtautumista kotikaaokseen. Yllättyy yhä uudestaan, miten suklaarakeiden rouskuminen ja kastematojen kiemurtelu saa lapset nauramaan. Etsiskelee aina kuitenkin iltaisin niitä mystisesti katoavia sukkien pareja, joita on jo yhteensä tusina tuolla jossain.

Suurperheen ja työn yhdistämistä, käsillä tekemisen intoa ja arkisen onnen kolahtelua. Tervetuloa seuraamaan!

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat

Instagram