Kuva: Timo Suutarinen

Olen aiemmin kirjoittanut testosteronihoitojen tuomista muutoksista lähinnä siitä kulmasta, miten olen kokenut kehoni enemmän omakseni. Muutoksista on pyydetty monta kertaa lisää postauksia nimenomaan siksi, että voisin kertoa mitä siinä konkreettisesti oikein tapahtuu.

Otsikko menee ehkä vähän sivuun, sillä en tiedä ovatko nämä itsessään noloja asioita (eivät ole). Silti löysin muutamia juttuja, jotka selkeästi muodostuivat “Ainiin tämäkin tosiaan tapahtuu” -kokemuksiksi. Puhun vaan omasta puolestani, joten älkää suuttuko jos esitän jonkin asian typerästi.

1. Finnit

En tiedä onko se totta, mutta joku väitti finnien ilmaantuneen sille alueelle, mihin alkaa kasvaa partaa.

Itselläni ei juuri ole ollut aknea, mutta nyt olen saanut uuden teini-iän myötä kokea aivan uudenlaisen ihon kukkimisen. Suuri osa miehistä käy tämän läpi yläkoulun ja toisen asteen tienoilla, ja siksi muutos tuntui nololta. Olen kuullut, että se vähän rauhoittuu aikanaan hormonitasojen tasaannuttua.

En tiedä onko se totta, mutta joku väitti finnien ilmaantuneen sille alueelle, mihin alkaa kasvaa partaa. Toivon, että jos näin on, se parrankasvu tapahtuu pian ja mahdollisimman pikakelauksella. 

2. Äänenmurros

Äänen muutos konkretisoitui kerralla, kun kävimme joulun alla perheen kanssa kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja.

Ääneni oli aluksi todella outo. Se onneksi on hieman helpottunut, mutta alkukuukausien aikana huomasin selvästi sameutta ja epätasaisuutta. Tuntui kuin kurkku olisi karhea vähän koko ajan, enkä ollut varma miten puhua. Onneksi ystävien kanssa naureskeltiin koko jutulle.

Äänen madaltumista ei itse huomaa, kun asuu itsensä kanssa koko ajan. Äänen muutos konkretisoitui kerralla, kun kävimme joulun alla perheen kanssa kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja. Yhtäkkiä tajusin, että ne vanhat sävelmät, jotka muistin ulkoa, eivät enää tulekaan rutiinilla. Etsin siis kokonaan uuden oktaavin josta laulaa. Ja tämä madaltuminen jatkuu vielä, mahdollisesti useamman vuoden ajan, pikkuhiljaa.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön Sateenkaarifaija (@sateenkaarifaija) jakama julkaisu

3. Hiusraja

Tätä ennen en ollut koskaan ajatellut hiusrajan merkitystä miehillä. Onko hiusrajan nousu hyvä vai huono asia? Mitä tunteita siihen liittyy?

Hiusrajani on noussut. Erityisesti sieltä kulmista. Tämän kanssa minun piti hieman miettiä, kuinka asiaan suhtaudun, vaikka kaljuuntuminen tai hiusrajan vetäytyminen on todella miestyypillinen asia.

Omalla kohdallani se on ehdottomasti positiivinen muutos, sillä tuntuu kuin se korostaisi omia kasvojani maskuliinisemmalla tavalla. (Huom. tämä on tasan oma kokemukseni itsestäni, joku muu saattaa kokea täysin eri tavalla) Toisaalta olin aina pitänyt hiuksistani, joten jos ne alkaisivat kadota kokonaan joutuisin miettimään tyyliäni uudelleen.

Olen lukenut netistä, että kaljuuntuminen olisi äidin puolelta periytyvä asia, jolloin minulle saattaa olla viisasta valmistautua ajatukseen. Toisaalta olen lukenut netistä myös, että kaljuuntuminen ei periydy äidin puolelta, jolloin tukkani saattaakin pysyä päässä 80-vuotiaaksi saakka. Täytyy seurata mihin homma etenee ja olla uskomatta nettiä.

Tätä ennen en ollut koskaan ajatellut hiusrajan merkitystä miehillä. Onko hiusrajan nousu hyvä vai huono asia? Mitä tunteita siihen liittyy?

4. Vatsa

Naisen roolissa eläessäni saatoin usein vetää vatsaa sisään peilistä katsoessani. Nykyään en enää tee niin, vaikka vatsa on selvästi kasvanut.

Puhuin aiemmassa postauksessani siitä, miten hormonihoitojen seurauksena rasva katoaa lantiolta. Mutta ei siinä kaikki, sillä se siirtyy vatsaan!

Kasvatan siis nykyään kessiä.

Vatsa kiinnostaa minua siksi, että huomasin hämmentyväni paitsi sen ilmaantumisesta, myös suhtautumisestani siihen. Naisen roolissa eläessäni saatoin usein vetää vatsaa sisään peilistä katsoessani. Nykyään en enää tee niin, vaikka vatsa on selvästi kasvanut. Mietin, onko syynä se, että pidän omasta kehostani enkä yritä jatkuvasti näyttää erilaiselta kuin peilikuvassani olen? Vai liittyykö se siihen, että naisille asetetaan sellaisia ulkonäköpaineita, että vatsaa pitää vetää sisään? Onko hyvä asia vetää vatsaa sisään peilin edessä vai ei?

Tämä on kiinnostavaa pohdintaa, tosin vastauksia minulla ei ole.

5. Videopelaaminen

Tämä ei liity millään tavalla hormoneihin, vaan roolin vaihdokseen. Tykkään pelata pleikkaa toisiaan lasten nukahdettua, saatan samalla syödä jotain ja nollata niin aivoni ennen nukkumaanmenoa.

Kun elin naisen roolissa, olin cool nörttityttö ja oli siistiä, että osasin pelata ja tiesin nippelitietoa erilaisista peleihin liittyvistä yksityiskohdista.

No, nykyään olen se kolmikymppinen perheenisä, joka vetää sipsipussin jämät ja istuu pelikonsolin ääressä lasten nukahdettua. Tämä oli tärkeä eteneminen nolompaan suuntaan.

Oma keho yllättää silti, koska ei voi olla varma mitkä piirteet aktivoituvat testosteronin myötä, alkaako muistuttaa enemmän isäänsä vai äidin puolen miessukulaisia.

Nuo testosteronin aiheuttamat muutokset eivät toki olleet ylläreitä minulle. Niitä käytiin läpi sen miljoona kertaa ennen kuin sain edes aikaa hormonipolille, kyseltiin olenko varma ja ymmärränkö muutosten pysyvyyden. Ennen hoitojen aloittamista allekirjoitettiin suostumuspaperi, johon oli vielä koottu kaikki mahdolliset muutokset yhdessä läpi luettavaksi.

Oma keho yllättää silti, koska ei voi olla varma mitkä piirteet aktivoituvat testosteronin myötä, alkaako muistuttaa enemmän isäänsä vai äidin puolen miessukulaisia. Ajattelen, että kun tapaa toisissa kaupungeissa asuvia sukulaisia, on pakko kysyä tätä.

"Ketä nykyään muistutan?"

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön Sateenkaarifaija (@sateenkaarifaija) jakama julkaisu

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden lapsen isä (ja ex-äiti) kirjoittaa sateenkaariperheen arjesta, sukupuolirooleista ja paranevan kehosuhteen tuomasta ilosta. 

Vanhemman transprosessi ei ehkä ole lapsille mikään "juttu", mutta päiväkodin, neuvolan, koulun ja satunnaistuttujen kanssa siitä tulee keskusteltua yhä uudelleen. Blogissa vastataan siihen, mitä sateenkaariperheiden kohtaamiseen kaivataan, ja toisaalta siihen, miksei siihen nyt sen kummempia tarvita kuin ihan perusnormaalia ihmisten kohtaamista. 

Sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolien lisäksi mielen ja kielen päällä pyörivät juuri nyt tunnekasvatus, luonto, lukeminen ja pelaaminen lasten kanssa, itsemyötätunto ja kehopositiivisuus.

 

Kuvat profiilissa ja bannerissa: Timo Suutarinen

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat