Kuva: Unsplash

Kävin osana opintojani Setan koulutuksessa, jossa kolme eri taustoista tulevaa sateenkaari-ihmistä kertoi tarinansa ja saimme kysellä omaan työhömme liittyen kysymyksiä. Keskustelu kääntyi siihen, kuinka mediassa tällä hetkellä puhutaan sukupuolen moninaisuudesta. Kouluttaja esitti huolensa siitä, kuinka sateenkaariperheiden hyvinvointiin vaikuttaa julkinen puhe jossa mietitään, onko trans- ja muunsukupuolisia olemassa vai ei.

Meille opiskelijoille kerrottiin, että keskustelu aiheuttaa tällä hetkellä paitsi haavoittavaa näkymättömyyden kokemusta ihmisille, joihin se osuu, myös poissaoloja koulusta, kiusaamisen pelkoa ja itsetuhoisuutta. Translaki on oikeasti poliittisen keskustelun aihe, ja sen käsittelyyn tarvitaan asiantuntijoiden tutkittua tietoa. Sen sijaan yleisempi mediakeskustelu on kiepsahtanut vaaralliseen suuntaan: onkin helppo ajatella, että sukupuolen moninaisuus on asia, jonka perusteella saa kiusata. Tämän suunnan haluaisin kääntää nopeasti. 

Soitin Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja kysyin, kuinka sateenkaarinuoria voi suojella, ja kuinka aikuisena voisi puhua kiusaamista ehkäisevästi. Kysymyksiini vastaili Heidi Holappa, MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija.

Aikuisen on tässä kohtaa tärkeää vahvistaa toivoa tulevaisuuteen ja muutokseen. 

1. Mediassa puhutaan tällä hetkellä siitä, onko sukupuolen moninaisuutta olemassa. Kuitenkin meillä on kouluissa ihmisryhmä (transnuoret ja muunsukupuoliset), jolla on muihin verrattuna moninkertainen itsemurhariski ja jo ennestään kokemus näkymättömyydestä. Kuinka tähän tulisi suhtautua?

...

MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija Heidi Holappa toivoisi tällaisen keskustelun olevan Suomessa jo takanapäin, ja ajattelee sen liittyvän ainakin translain uudistukseen, josta puhutaan politiikassa. Tällöin unohtuu helposti, että todellisuudessa asia koskettaa monia hyvin henkilökohtaisesti. Nimenomaan oman kokemuksen joutuminen kyseenalaiseksi haavoittaa, ja tässä lapset ja nuoret ovat muita haavoittuvammassa asemassa.

Aikuisen on tässä kohtaa tärkeää vahvistaa toivoa tulevaisuuteen ja muutokseen. Jollain tapaa on hyvä huomioida vähemmistöstressin aiheuttama kuormitus ja pitää huolta siitä, ettei lapsi tai nuori ole yksin huoliensa kanssa. Monet huolet tulevaisuudesta ja omasta turvallisuudesta ovat aiheellisia, ja keskeistä on asettua kuuntelijan rooliin kun lapsi tai nuori pystyy niistä puhumaan.

Jokaisessa koulussa tulee olla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, ja kouluilla on velvollisuus pitää sekä henkilökunta ja oppilaat ajan tasalla siitä.

2. Opettajan näkökulma: lukion tulevassa opetussuunnitelmassa mainitaan sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen. Kuinka opettaja voisi huolehtia siitä, että sukupuolen moninaisuus ei hänen koulussaan ole asia, josta voi kiusata toisia oppilaita? Mitä rehtori tai opettaja voisi tehdä tämän linjaamiseksi?

...

Koulun kivijalkana ovat MLL:n työntekijän mukaan selkeät toimintamallit kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Niissä huomioidaan lainsäädäntö, kuten sukupuolen moninaisuus tasa-arvolaissa. Kyse ei siis ole opetussuunnitelmista, vaan Suomen laista. Jokaisessa koulussa tulee olla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, ja kouluilla on velvollisuus pitää sekä henkilökunta ja oppilaat ajan tasalla siitä.

Kiusaamisesta pitää ehdottomasti puhua suoraan eikä kierrellen, jotta yhteiset pelisäännöt saadaan tuotua esiin. Kouluissa tämä on aina aikuisten velvollisuus. Yhteistyössä vanhempien kanssa toimintamalleja on mahdollista kehittää esimerkiksi vanhempainilloissa.

Kuva: Unsplash

MLL:ltä muistutetaan, että myös aikuisen on mahdollista hakea vertaistukea, ja omien tunteiden kanssa ei tarvitse käpertyä sisäänpäin, kunhan ei pura niitä lapseen. 

3. Vanhemman näkökulma: jos oma lapsi kuuluu sukupuolivähemmistöön, kuinka hänelle voisi selittää mediakeskustelua? Miten suojata lapsen identiteetin kehitystä turvallisesti?

...

Tiedon välittäminen on Heidi Holapan mukaan ensisijaisen tärkeää. Moni Lasten ja nuorten puhelimeen yhteyttä ottava sateenkaarinuori pelkää painostusta. Nuoren hyvinvoinnin kannalta on tärkeää että vanhemmat antavat tilaa omalle pohdinnalle painostamatta nuorta minkäänlaisiin ratkaisuihin. Lisätukea saa esimerkiksi vertaistuen tai tukihenkilöiden muodossa, ja vanhempi voi auttaa käytännön järjestelyissä koulun kanssa (oikean nimen käyttö, sopiva pukuhuone). MLL:n yhteydenotoissa näkyvät paljon sateenkaarinuorten edustajat, joista monia painostetaan vanhempien taholta pysymään kaapissa.

Moni on myös kuullut negatiivista puhetta ihmisryhmästä, johon itse kuuluu, ja pelkää siksi puhua omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan läheisille aikuisille. MLL:ltä muistutetaan, että myös aikuisen on mahdollista hakea vertaistukea, ja omien tunteiden kanssa ei tarvitse käpertyä sisäänpäin, kunhan ei pura niitä lapseen. 

Hänen mielestään mediassa puhuvan aikuisen olisi tärkeä muistuttaa itseään siitä, että oma puhe vaikuttaa oikeisiin ihmisiin. Erityisesti, jos lapsi tai nuori jää yksin mediakeskustelun kanssa, vahinko voi olla suurta. Nuorelle voi korostaa sitä, että  esimerkiksi television väittelyohjelmiin ei usein haeta tavallisimpia näkemyksiä, vaan korostuneesti ääripäitä. Se vääristää median antamaa kuvaa ihmisistä ja siitä, että tällaiset ajatukset olisivat yleisimpiä. 

Voi olla hyvä hahmotella, mikä on tavanomaista irtiottoa, ja mikä realistista pelkoa kiusatuksi tulemisesta, jolloin aikuisten tehtävä on järjestää nuorelle turvaa.

4. Vanhemman näkökulma 2: olen itse transsukupuolinen vanhempi. Olen kuullut vastikään yhdestä samassa tilanteessa olevasta perheestä, jossa vanhempi on transprosessissa. Heillä nuori on pelästynyt asiaa, sillä hän pelkää tulevansa kiusatuksi koulussa vanhemman transsukupuolisuuden takia. Mitä vanhempi voisi tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi?

...

Avainasemassa on avoin keskustelu. Monesti nuoret ovat ajatelleet ja pohdiskelleet omia kokemuksiaan pitkään, ja nuorten toiveet ja huolet ovat hyvin ymmärrettäviä. Usein he ajattelevat fiksummin kuin tiedämmekään, ja ihannetilanteessa voitaisiin selvittää tarkemmin nuoren huolia. Niitä yhdessä läpi käymällä voidaan selvittää, mitkä ovat realistisia, ja mitkä sellaisia joiden suhteen aikuinen voi tehdä jotain. Myös vanhemmalla on oikeus omaan identiteettiinsä ja ilmaisuunsa, mutta voi olla että hän joutuu lisäksi tekemään töitä lapsensa ympäristön turvallisuuden eteen. 

On myös normaaliin kehitykseen kuuluvaa, että jossain vaiheessa teini-ikäinen häpeää vanhempiaan ja käy läpi korostuneen irtiottovaiheen. Tällöin voi olla hyvä keskustella siitä, miten nuori toivoo vanhemman käyttäytyvän esimerkiksi kavereiden ollessa kylässä. Voi olla hyvä hahmotella, mikä on tavanomaista irtiottoa, ja mikä realistista pelkoa kiusatuksi tulemisesta, jolloin aikuisten tehtävä on järjestää nuorelle turvaa.

Kuva: Unsplash

Arjen keskusteluissa tapahtuu kaikista suurin vaikuttaminen, ja myös muutos parempaan yhteisöllisyyteen. 

5. Sivullisen näkökulma: sukupuolivähemmistöt ovat vähemmistö, eli läheskään kaikilla ei ole lähipiirissä ihmistä jota asia koskettaa henkilökohtaisesti. Onko mitään käytännön vinkkejä, joilla sivullinen voisi vaikuttaa siihen, että näitä ihmisiä ei kiusata?

...

Sivulliset ovat hyvässä ja tärkeässä vaikuttajan asemassa, MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija Heidi Holappa toteaa. Oma tuki kannattaa osoittaa avoimesti juuri silloin, jos on vierestäkatsoja.

Sen lisäksi, että puuttuu näkemiinsä epäasiallisuuksiin, sivullinen voi miettiä omaa kielenkäyttöään ja sen vaikutuksia ympäristössä oleviin ihmisiin. Se voi vaikuttaa hienovaraisesti hyvinkin paljon. Oma tieto kannattaa tarkastaa ajan tasalle, mikä jää helposti tekemättä jos asia ei kosketa itseä kovin läheltä. 

Yleisemmin pitkälle pääsee sillä, että tiedostaa arkisia normeja ja miettii, mitkä niistä ovat loogisia ja mitkä vanhentuneita. Arjen keskusteluissa tapahtuu kaikista suurin vaikuttaminen, ja myös muutos parempaan yhteisöllisyyteen. 

...

Hän toteaa kuitenkin lopuksi, että vaikka asiat näyttävät muuttuvan hitaasti, ne kuitenkin muuttuvat.

Kysyn puhelímessa vielä kuinka voisi teroittaa sitä, että mediassa ja politiikassa puhutaan asioista, eikä ihmisistä. MLL:n työntekijä vastaa kuitenkin, ettei näitä oikeastaan voi erottaa toisistaan. Vaikka asioita käsitellään asioina, monet käsiteltävät asiat koskettavat ihmisiä henkilötasolla, eli puhutaan oikeasti olemassa olevista henkilöistä.

Hän toteaa kuitenkin lopuksi, että vaikka asiat näyttävät muuttuvan hitaasti, ne kuitenkin muuttuvat.

Ehkä hitaan politiikkakeskustelun sijaan kannattaa luottaa siihen, että yleisten asenteiden muutos on yksittäisten ihmisten käsissä ja siellä muutos on paljon nopeampaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden lapsen isä (ja ex-äiti) kirjoittaa sateenkaariperheen arjesta, sukupuolirooleista ja kahden kodin välisestä yhteistyöstä. 

Vanhemman transprosessi ei ehkä ole lapsille mikään "juttu", mutta päiväkodin, neuvolan, koulun ja satunnaistuttujen kanssa siitä tulee keskusteltua yhä uudelleen. Blogissa vastataan siihen, mitä sateenkaariperheiden kohtaamiseen kaivataan, ja toisaalta siihen, miksei siihen nyt sen kummempia tarvita kuin ihan perusnormaalia ihmisten kohtaamista. 

Lisäksi mielen ja kielen päällä pyörivät juuri nyt tunnekasvatus, luonto, lukeminen ja pelaaminen lasten kanssa, itsemyötätunto ja kehopositiivisuus. Perheeseen kuuluu 5- ja 7-vuotiaiden lasten lisäksi myös 1-vuotias kani.

Yhteydenotot ja yhteistyöideat sujuvat sähköpostitse osoitteessa sateenkaarifaija@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin yksityisviestillä. 

 

Kuvat profiilissa ja bannerissa: Timo Suutarinen

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat