Kuva: Jaakko Kaartinen

Minä herään joka aamu täynnä tunteita.

Ihanimpia asioita rakkaussuhteessa on herätä aamulla ja havahtua niihin tunteisiin, joita toisen läheisyys ja kosketus siinä vieressä välittömästi nostavat pintaan. Näin päivä alkaa tunteilla, jotka ovat peräisin siitä, mikä on lähinnä, aivan kokonaisena, kehollisena todellisuutena: toinen ihminen, rakastettu. Hänen lämpönsä, hänen piirteensä, hänen uninen hengityksensä.

Nämä ovat ihania tunteita, ja ihmeellisesti ne toistuvat aamu aamulta.

Rakastumisen tunteet. Ne heräävät ja leviävät minussa kuin lämmin vesi. Rakastumisen tunne tosiaan liikkuu koko vartalossa. Koska se on niin suloista ja humalluttavan ihanaa, koetan keskittyä noihin tunteisiin joka aamuna. Pyrin antamaan niille tilaa ja aikaa tuntua rauhallisen hetken, ja keskittyä aistimaan niitä.

Rakkauden tunteitaan voi keskittyneesti aistia. Ne eivät tapahdu jossain aivojen abstraktissa sopukassa, vaan minussa, koko elävässä minussa. Tässä mielessä tunteet todellakin ”asuvat sydämessä”, ja niitä voi ”katsella”.

Omista tunteista tietoisena oleminen mainitaan usein riitelyä koskevien asioiden yhteydessä, mutta ainakin yhtä arvokasta on se, että ihminen kykenee olemaan keskittyneesti tietoinen omista onnellisista ja hyvistä tunteistaan, ja syventämään sitten myös niiden kaikupohjaa itsessään.

Olen kirjoittanut tähän blogiinkin siitä, miten aika usein silloin kun olen menossa päivän töiden jälkeen kotiin tai sovittuun paikkaan tapaamaan rakkaan kumppanini, tunnen selvää fyysistä vetoa siihen suuntaan. Kuin minua kiskottaisiin rintalastan alta eteenpäin. Se tunne on hyvin selkeä ja suoraviivainen. Ja hänen vetovoimansa tuntuu minussa. Se on se polttava tunne, humalluttava ja pakahduttava jalkapohjista päälakeen saakka. Rakastettuni saa minut soimaan tunteiden paljoutta. Minä tunnen ja aistin sitä tunnetta ja nautin siitä.

Minun on pitänyt kohdata monia vaikeitakin tunteita itsessäni. Tai, siihen on ollut mahdollisuus, koska rakkaus ja vuorovaikutus on rakastettuni vierellä avautunut niin voimakkaana, syvänä ja turvallisena.

Minussa itsessäni syvällä olevat epävarmuudet ja pelot elämän eri kerroksista tulevat vastaan kun menen tarpeeksi syvälle. Niitä ei voi paeta, ne pitää elää läpi tuntemalla ja tunnistamalla.

Epävarmuuksilla, peloilla ja ahdistuksilla on syynsä ja merkityksensä. Rakkaussuhteessa voi onnistua kohtaamaan ne, uskaltautumaan niiden läpituntemiseen, hyväksymiseen. Ja niin ne myös voivat lientyä ja neutraloitua. Ne ovat usein myös jonkinlaisia kynnyksiä, joiden toisella puolella kaikki ihana ja onnellinen tuntuu vieläkin sävykkäämmältä, vahvemmalta ja paremmalta. Sekin tuntuu hyvältä, kasvamiselta, viisastumiselta ja todelliselta onnistumiselta.

Parisuhteiden hyvinvointia voidaan mittailla psykologi John Gottmanin tutulla 1/5-säännöllä: yhtä negatiivista kokemusta vastaan tarvitaan vähintään viisi positiivista – viestiä, tilannetta, kokemusta. Huonompi tase johtaa ongelmiin. Tämä ei ole sattumaa, vaan liittyy ihmisen mielen rakenteeseen, joka on virittynyt korostamaan menetyksen uhkaa ja vaaroja. Arvelisin, että tuo sama suhde pätee myös tunteisiin parisuhteessa.

Sisäinen onnellisuus kasvaa ja vahvistuu, kun rakkauden tunteita elää läpi paljon enemmän kuin pettymyksen, pelon ja ahdistuksen. Enemmän kuin viisi kertaa enemmän. Mitä enemmän rakkauden tunteita kasautuu, sitä enemmän niitä voi kasautua.

Kyse on joko tasapainotilasta, tai hyvästä tai huonosta kierteestä. Tunteet ohjaavat meitä ratkaisuihin. Niiden merkitystä ei voi mitenkään sivuuttaa. Siksi niihin pitää keskittyä, etenkin parisuhteessa, etenkin rakkaussuhteessa.

Mieli kohdentuu siihen, mikä jokapäiväisessä arjessa vie huomion. Toisen huomaaminen ja keskittynyt huomioiminen ei ole tärkeää vai toisen osapuolen kannaltaan, vaan myös minun omien tunteitteni näkökulmasta.

En nauti mistään niin paljon kuin rakastetustani ja siitä, mitä kaikkea hän saa minut tuntemaan niin monilla tavoilla. Siksi minä haluan keskittyä siihen sen arvoisesti. Koko mielelläni ja ruumiillani.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat