Oletko jo tutustunut hyggeen? Tanskassa hygge on levinnyt kansalaistaidoksi ja koska tanskalaiset ovat  onnellisimpia ihmisiä maailmassa, hyggeä ei ole hyvä ylenkatsoa. Mikäli ymmärsin oikein, hygge on sitä, että osaa nauttia elämästä ja arvostaa läheisiään ja piknikkejä heidän kanssaan. Omaa hyggeä pitäisi lisäksi osata suojella.

Hyggen toimivuus tulee esille eritoten säännöllisesti nautittuna. Toistuvuus ilonpidossa on tärkeää.  Hyggestä mitään tietämättä, olemme ylläpitäneet  jonkinlaista suomalaista vastaavaa tapaa jo monta vuotta. Hyggen suomalaiseen metsästykseen on kuulunut visiitti kesämökkipaikkakunnan kesäteatterissa.

Raskasmieliselle ihmiselle hygge on silti haastavaa. Hyggestä tulee mieleen kevyt ja pinnallinen, ei  kovin syvällisellä tavalla onnellinen.

Vakavahenkisenä ihmisenä paheksuin siis tänäkin vuonna esityksen jälkeen sitä, että siinä harrastettiin ns. halpaa huumoria nauramalla ruotsalaisille ja homoille ja tänäkin vuonna esityksen kohokohta näytti olevan se, kun mies pukeutui naiseksi. Paheksuin perheelleni, ettei tuollainen huumori ole suotavaa eikä minua ainakaan naurata tuollainen. Ihmisille nauraminen ei ole hauskaa. Poikani tuijotti minua ja sanoi: "Ei se ollut äiti totta, se oli vain esitys". Aivan. Tämä vahvisti käsitystäni, etten ensi kesänä ainakaan vie lapsia enää  ala-arvoisen huumorin äärelle. Ja olen tosissani. Luultavasti kesäteatterin esittäjät ja yleisö eivät ensi vuonnakaan innostu ajatuksestani, jos tarjoaisin esityksen jälkeen luento- tai keskustelutilaisuuden aiheesta " miten seksuaalisuus ja sukupuoliroolit näyttäytyvät tässä esityksessä ja miten kohtaan omat käsittelemättömät puoleni ts.  mitä homoseksuaaleille nauraminen kertoo minusta". Session toiminnallisessa osuudessa voisimme kaikki pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja kuulostella omaa kadonnutta naiseutta/mieheyttä itsessämme.  Minulle tuonkaltainen tilaisuus olisi enemmän hyggeä kuin huono kesäteatteri. (Ja tätä kirjoittaessani tunnen itseni vanhaksi tiukkapipoksi ja se tuntuu niin hyvältä).

Aamulla tytär heräsi iloisena ja kiherteli eilisillan hauskalle esitykselle, jossa miehellä oli ollut sukkahousut päässä. Näinhän meillä kaikilla on tapana kuljeskella vai mitä? Intouduin miehen kanssa muistelemaan nuoruutta, jolloin minulla oli useinkin bileissä tapana toimia kesäteatterimiehen tavoin. Ja yhdessä meillä oli  tapana käydä tavarataloissa kokeilemassa hassunhauskoja asusteita. Niistä on tuhat vuotta.

Kesäteatteri toimi sittenkin jotenkuten hyggenä.  Vaikka esitys oli surkea ja moraaliltaan ala-arvoinen, olimme siellä kuitenkin perheenä yhdessä.  Se sai meidät muistelemaan menneitä.  Jatkossa haluan nähdä kuitenkin jotain, josta ei jää paha mieli jonkin ihmisryhmän puolesta. Olkoonkin huonoa näyttelemistä tai huono käsikirjoitus, mutta muille ei naureta. Huumorin varjolla on saatu aikaiseksi niin paljon pahaa. Myös parisuhteissa.

 

 

Minna T.

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat