Sanonnat ovat välillä armottomia. Niinkuin tämä: Rakkaus on tekoja. Sanojen sijaan tekoja! Niin, että suukottele ja paijaa, tee aamupala ja näin edelleen. Tottahan se on, mutta minusta tuntuu, että tämä otetaan helposti liian tosissaan. Minnakin kirjoitti tästä blogitekstissään. Rakkaudesta vaimo pitää kodin nättinä ja laittaa ruokaa ja huoltaa lapset ihan joka ikinen päivä. Ja sitten hän yllättyy, kun eivät rakkauden teot riitäkään tai yksinkertaisesti kadottaa itsensä suorituksiin.

Lapsijuttukin on vähän sellainen, että rakkaudesta lapseen äidit saadaan tekemään melkein mitä tahansa. Ykkösruuat, vermeet, turvallisuutarvikkeet matkustamiseen, harrasteet ja virikkeet. Rakkaudesta tulisi olla valmis tekemään vaikka mitä. Rakkauden minäkin tunnistan. Se on pohjaton. Mutta minulla kyllä tulee stoppi kaikenlaisessa suorittamisessa. Minä ainakin tunnen, että rakkaus huuhtoutuu, jos sen mitta on se huriseeko sauvasekoitin säännönmukaisesti soseita. En ole ollut mikään siivousintoilija ennen lasta ja en oikein näe miten minusta kuorituisi nyt sellainen. Joka päivä vielä... Mitataanko rakkauteni sillä kuinka siistiä meillä on? Öööö...

Katsotaanpa siis uudelleen, mitä se rakkaus on. Minä en halua, että minusta tulee äiti, joka turhautuu kun minun työtäni ei arvosteta ja soseet lentelevät pitkin lattioita. Siksipä en niitä mössäile kuin aika ajoin, kun se sopivalta tuntuu. Näin meillä pysyy hyvä mieli puolin ja toisin.  Minulla on kärsivällisyyttä ruokailun opetteluun ja jaksamme nauraa yhdessä. (Onneksi on myös sormiruokailu!) Minun rakkauttani ei mitata ruoalla, mutta sillä mitataan minkälaista meillä on yhdessä. Me emme ole myöskään aikatauluttaneet kalenteria täyteen vauvaharrastuksia, mutta aika ajoin erilaisiin tapahtumiin menemme. Koska se on kivaa, olemme hyvällä tuulella ja jaksamme siitä molemmat nauttia. Ei siksi, että meidän on kehityttävä joka päivä.

En halua myöskään olla vaimo, joka kireänä siivoaa vimmaisesti ja kerää vauvan perässä jokaisen pikkukätösen rypistämän paperin ja tavaran paikoilleen. Minun rakkauden tekoni on se, että en turhaudu, ryhdy marttyyriksi ja suorita. Olen parempaa seuraa ja meillä on kivaa.

Minun rakkauden tekoni on se, että muistan elää niissä väleissä, kun ei tapahdu mitään ja uskallan sellaisia välejä luoda.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat