Kuva: Jaakko Kaartinen

Onnellisuutta ja hyvinvointia on viime vuosina tutkittu yhä enemmän ja yhä laajempaan aineistoon perustuen. Miten onnelliseksi elämänsä arvioi ja millainen kokemus omasta elämänlaadusta todellisuudessa on, ja mistä tekijöistä arviot ja kokemukset rakentuvat, näitä kaikkia ymmärretään yhä paremmin.

Oman onnellisuuden arvioiminen (esimerkiksi asteikolla yhdestä kymmeneen), ja oman arkipäivän vaiheiden koetun onnellisuuden ja hyvinvoinnin välillä on mielenkiintoisia eroja. Ihmiset voivat pitää itseään yleisesti ottaen varsin onnellisina, vaikka omasta arjesta yllättävän suuri osa kuluisikin joko tilanteissa, joista haluaisi karata tai aikana, jolloin ei tunne juuri mitään erityistä.

Rakastuneena oleminen näyttäytyy tällaisissa tutkimuksissa mielenkiintoisella tavalla. Kun on rakastunut, voi tuntea itsensä välittömästi hyvin onnelliseksi, vaikka esimerkiksi istuisi turhanpäiväisessä kokouksessa tai mahdottomassa liikenneruuhkassa, tai vaikka olisi vatsataudissa.

Tuollaiset tutkimustulokset osoittavat, miten valtavan suuri ja välitön vaikutus rakkaudella on ihmisen hyvinvointiin. Jos on rakkautta pitkäkestoisesti, sillä on monenlaista vaikutusta: onnellinen ihminen muun muassa on taipuvaisempi hakeutumaan toisten ihmisten seuraan. Hän osoittaa todennäköisesti useammin iloisuutta ja sillä on voimakas myönteinen vaikutus ihmisten suhtautumisessa häneen. Jos on rakkautta ja elämä aukeaa vielä kohti tyydyttävämpää ja vilkkaampaa sosiaalista elämää, hyvinvointivaikutukset ovat niin suuria, että niillä on luultavasti myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja jopa elinikään.

Kun ihmisiltä kysellään, millaisten asioiden he uskoisivat lisäävän onnellisuuttaan ja hyvinvointiaan, tutkimukset paljastavat meidän olevan yllättävän huonoja osumaan oikeaan.

Materiaalisten asioiden ja tavoitteiden saavuttaminen itselle listataan lähes säännönmukaisesti korkeammalle kuin mitä niiden todelliset vaikutukset ovat.

Jos haluaa vahvistaa onnellisuuttaan ja syventää elämänlaatuaan, pitäisi katsoa muualle, lähinnä ihmissuhteisiin. Se pätee jopa tavaroiden tasolla: varsin kiinnostavaa näyttöä on esimerkiksi siitä, että jos käyttää saman rahan ostaakseen jotain kivaa toiselle sen sijaan että ostaisi jotain itselleen, välittömät ja pidempikestoiset vaikutukset kokemukseen elämänlaadusta ja hyvinvoinnista ovat olennaisesti suuremmat.

Hyvinvoinnin kokemuksen ja onnellisuuden näkökulmasta omaa aikaa kannattaisi käyttää vähemmän niihin asioihin, joissa ei tosiasiassa viihdy, ja kuluttaa se läheisten ihmisten parissa. Tämä ei ole mikään moraalinen väittämä, vaan laajoihin, eri maissa toistettuihin tutkimuksiin perustuva fakta.

Rakkaus on niin tavoiteltu, kaivattu ja kallisarvoinen asia, että se kuuluisi kaikissa elämän valintatilanteissa etusijalle. Elämän yksinkertaiset ilot – läsnäolo, ajan viettäminen yhdessä ja ystävien sekä läheisten parissa – liittyvät hyvinvointiin voimakkaammin kuin mitkään kerrytettävät materiaaliset seikat. Niiden pitäisi näkyä kalenterissa siellä täällä joka viikolla, eikö?

Nyt kun ollaan elokuun edessä, ja arki alkaa taas, suunniteltisiinkö työsyksyn ja harrastuskalenterin lisäksi koko loppuvuodelle viikko viikolta aikaa onnellisuuden kannalta tärkeimmille asioille.

Minä ainakin haluan käyttää vielä enemmän aikaa rakastettuni kanssa kivoihin pieniin asioihin, ja eläviin kohtaamisiin läheisten ja ystävien kanssa. Parasta aikaa elämässä! Uskon kovasti tutkimukselliseen todistusaineistoon, mutta uskon myös siihen, miten hyvältä tuo ajatus minusta tuntuu.

 

Terveisin, J

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat