Tämänkin kesä aikana eri paikkakunnilla on vietetty Pride–viikkoja. Osana viikkoa on marssittu Pride –kulkueissa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustamisen merkeissä. Jäin miettimään sanaa ”Pride” ja sen merkityksiä erilaisissa yhteyksissä.

Suomeksi sana voidaan kääntää ”ylpeys”. Ylpeyteen on eri kulttuureissa ja uskonnoissa suhtauduttu hyvin eri tavoin. Monissa yhteyksissä ylpeyttä on katsottu karsaasti ja esim. kristinuskossa ylpeyttä on pidetty yhtenä seitsemästä kuolemansynnistä. Meillä Suomessa ei ole kauaakaan aikaa siitä, kun vanhemmat varoivat kehumasta lapsiaan tai heidän saavutuksiaan liikaa, etteivät nämä vain liikaa ylpistyisi.

Mutta. Ylpeyttä voidaan lähestyä toisenkinlaisesta näkökulmasta. On kauheaa, ellei ihminen voi olla itsestään ja omista suorituksistaan myös jossain määrin aidosti ylpeä. Tällainen ylpeys kuuluu terveeseen itsetuntemukseen, jossa ihminen tuntee heikkoutensa ja vahvuutensa. Hänellä on realistinen käsitys itsestään ja siitä, mikä on hänelle tärkeää tai mahdollista.

Tällainen terve itseluottamus syntyy toisen ihmisen kasvoista, läsnäolosta ja rakastetuksi tulemisesta. Ensisijaisesti siitä, että meitä on aivan pienenä hoidettu riittävän hyvin ja turvallisen ihailevasti. Meidän luottamus itseemme syntyy toisen ihmisen ihailevasta katseesta ja vuorovaikutuksesta, mikä parhaiten näkyy pienen vauvan ja hänen vanhempansa välisessä suhteessa. Vanhemman rakastava katse ja huolenpito on välttämätöntä, että lapsi selviää hengissä ja voi kasvaa omaksi itsekseen.

Tässä kasvussa olennaista on, että tulemme hyväksytyksi myös seksuaalisen suuntautumisemme tai identiteettimme kysymyksissä, pohdinnoissa ja ratkaisuissa. Mitä lujemmille joudumme oman elämämme kysymysten kanssa sitä enemmän tarvitsemme rohkaisun ääntä läheltä; jotakuta, joka uskaltaa sanoa oman kipuilun ylitsekin, että kelpaat sellaisena kuin olet. Etkä pelkästään kelpaa vaan olet hieno ja upea. Että on joku, joka on ylpeä sinusta.
Tätä ääntä me tarvitsemme. Kirkossa tuo ääni on tuttuakin tutumpi, Mestarin ääni. Vahvistukoon se meidänkin keskuudessamme.

Sari Sundvall-Piha

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat