Kuva: Katianna Ruuskanen

Mietin sinua vanhempi, joka pelkäät kertoa lapsillesi väistämättömästä perheen hajoamisesta. Ero näyttää nyt oikealta tai ainakin kaikista ratkaisuista vähiten väärältä.  Lapsetkin aistivat asioita: Vatsaan sattuu ja kurkussa on kummallinen pala. Keho aavistaa jo, vaikka kukaan ei uskalla sanoa pahinta ääneen.   

Mietin sinua puoliso, joka salaat toiselta  tärkeän asian. Se voi olla  outo kyhmy kainalossa ja lääkäriaika ensi viikolla, tai se, että rahat näyttävät loppuvan tai tunne siitä, että toinen ei tunnu enää arvostavan. Toisen lähelle on ikävä, mutta sellaista ei ole tottunut ilmaisemaan. Koska pelko. Niin se on muuttanut teidän väliin.  Miten läheisin ja rakkain voi muuttua niin pelottavaksi?

Pelko on salakavala vieras. Joidenkin talojen seiniin se on kovasti pinttynyt. Jos se on kauan saanut olla vieraana, sen poisajaminen on vaikeaa. Ja kun sen saakin hetkeksi  ulos, löytää se kuitenkin pian takaisin. Lamaannuttavaa.

Monille meille on sanottu sanat: Älä nyt pelkää. Silloin kun sanoissa on vähättelevä sävy, sanat eivät lohduta.

Ja mitä enemmän yritän olla pelkäämättä, sitä lujemmin pelko pitää otteessaan. Välttely on pelolle mannaa. Mitä kauemmin välttelen vaikkapa puolisoani, sitä pelottavammaksi hän muuttuu.  Pelon tehtävä on varoittaa vaarasta. Kyllä, mutta aika usein hälytysmerkki sisällä on liian suuri. Jos en olisi pelossa kiinni, tajuaisin, että nyt tunne on mennyt överiksi. Pelko pitää otteessaan silloin, kun sen viestiä kuuntelee liikaa kohtaamatta pelkoa silmästä silmään. Mitä jos uskaltaisinkin kohdata pelon? Tuntea sitä hetken hajoamatta siihen? Miten se on mahdollista? 

Kuva koirasta ja Älä-pelkää tatuoinnista puhuttelee minua. Toiset pelkäävät koiria, toisille mikään tai kukaan ei annan enemmän lohtua kuin koira. Toiset pelkäävät tatuointeja, toiset tulevat niiden kautta näkyviksi.  

Useimmille sekä sanat että kosketus yhdessä luovat sisäisen turvan.  Koiran kosketus ja elämän motto tatuoituna käteen tai jalkaan voivat olla "oman elämän voimahali".  Ihmisen kosketus rauhoittaa toki.  Toisen käden silitys silittää huolia pienemmiksi. Mutta aina ei ole ihmistä lähistöllä koskettamaan. Silloin koira on kyllä mahtava kosketusvoimakaveri. 

Kuvan tatuointilause Älä pelkää  löytyy Raamatusta. Väitetään että se lukee siellä  365 kertaa.  Niin monta kertaa toistettuna yhdessä ainoassa kirjassa johtuu ehkä siitä, että ihmiset pelkäävät niin paljon. Ovat aina pelänneet.  Rohkeudesta sanotaan, että se on rukoukseksi muuttunutta pelkoa. Minulle on ainakin käynyt juuri niin. Vaikka pelkään yli kaiken, voin turvautua itseäni Suurempaan ja  kohdata ne asiat ja ihmiset, jotka ovat mieleni sopukoissa muuttuneet möröiksi.  Yhdessä toisen kanssa kohtaaminen on helpompaa.

Kohtaamista toivovin terveisin,

Minna Tuominen

  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Sini Saavalainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat