Kuva: Wonderwoman

Parasta on… hauskojen uusien asioiden tekeminen ensimmäistä kertaa, yhdessä rakastetun kanssa. Sellaista sattuu aikuisuudessakin aina silloin tällöin. Palasimme juuri sellaiselta retkeltä, jossa tehtiin hauska asia yhdessä ensimmäistä kertaa, ja siitä jäi iloinen ja riemukas mieli.

Menimme veneretkelle, ja ajoimme läpi kanavasta sulkuineen. Käännyimme ja tulimme toiseen suuntaan. Yhteen suuntaan vesi solisi alas, toiseen suuntaan se nousi kohisten. Ensimmäinen sulku molemmille.

Minusta se oli älyttömän hauskaa. Hauskuus oli vielä hauskempaa jakaa rakastettuni kanssa, jota puolestaan minun innostukseni syvästi huvitti, kuten monesti vastaavanlaisissa tilanteissa.

Sitä paitsi hauskuus meni vielä tuota hetkeä pidemmälle. Minusta tuntui samalla tavalla innostuneelta kuin silloin, kun lienin kuusi-seitsenvuotias. Olin innostunut sellaisella tavalla, että minusta tuntui koko kehossani siltä pojalta.

Sellaisia kokonaisvaltaisia muistumia meissä on tallentuneena – kun voi aika tarkalleen muistaa, millaiselta tuntui olla siinä ja siinä tilanteessa ja millainen itse oli. Tuo uteliaan kuusi-seitsemänvuotiaan riemastuneen ihmettelyn kokemus on minulle kallisarvoinen muistuma. Siinä on tallentuneena jotain olennaista hyvästä elämästä.

Rakastettuni kanssa emme ole jakaneet yhteistä lapsuutta. Tapasimme, kun olimme aikuisia. Olemme tietysti jakaneet kertoen elämäämme varhaisimpia muistoja myöden, mutta sellainen jakaminen tapahtuu puhuen ja kuvailuina. Muistoihin eläytyminen kuunnellen on vain osittaista.

Mutta nämä hetket, joissa se, mitä parhaillaan tapahtuu, yhdistyy muistumaan siitä, millaista oli olla kauan aikaa sitten, ovat erikoista ajan alkemiaa. Niissä hetkissä vanha ja uusi sulautuvat yhteen. Olen taas tenava, elän viimeistä vapaata kesää ennen koulua, ja minulla on älyttömän hauskaa, ja tuossa on tuo tyttö, josta tykkään. Olen tässä ja menneessä. Tänään meillä oli kuin olikin yhteisen lapsuuden hetki.

On jotain perin juurin onnellista meidän olemisessa, kun voi kokea tällaista aikojen sekoittumista juuri hauskuuden äärellä. Merkityksellisesti onnellisen mukana kannetun menneen ja ensimmäistä kertaa koetun hauskuuden perfect mix. Ihan kuin kahden järven vedet kanavan sulussa, tai kahden pallon jäätelö, supertiikeri ja vanilja. Tyttö, josta tykkäsin ja nainen, jota rakastan.

 

Terveisin, J

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat