Kuva: Wonderwoman

Mitä se oikeastaan tarkoittaa, että rakastaa toista, intohimoisesti?

Seisoin kerran parvekkeella elämäni mutkikkaassa vaiheessa, ja kävin puhelimessa keskustelua rakastamisesta. Minun kysymykseni oli, mistä ylipäätään tietää, onko rakastunut? Puhelimessa sain neuvon, että sen vain tietää. Jos on rakastunut, se tuntuu ihmisessä.

Ne kaikki erilaiset kehon olot, vatsan puristus, jatkuvasti hiukan kohonnut pulssi, kauhean suuri energian määrä, joka teki levottomaksi, ajatukset, jotka pyörivät kehää oman itsen ja toisen ihmisen ympärillä, jano puhua itseä auki, asioiden ja todellisuuden tiivistyminen ja merkityksistä painavaksi tuleminen, unettomuus ja aistien herkistynyt tila – kaikki saikin yhtäkkiä selityksensä ja koostui yhteen. Rakkaus iski.

Rakastaminen on etuoikeutettu tila. Se on arkinen todellisuus laajentuneena ylimaalliseen. Kun rakastaa, saa elää enemmän kuin yhtä omaa elämäänsä.

Ainakin minulla on niin. Tuo ihminen, jota rakastan, saa minut rakastamaan niin kovin paljon, että kaikkea on paljon enemmän. Maut ovat enemmän, tuoksut ja äänet ovat enemmän kuin ne olivat. Kaikki minun tekemäni on saanut suuremman merkityksen, koska minä olen tässä rakkaudessa.

Ei siinä ole sinällään mitään yllättävää. Todellisuus on ihmisen kokema. Kun kokemusta muokkaa, vahvistaa ja sävyttää rakastaminen, todellisuus muuttuu. Silloin elää rakkauden todellisuudessa.

Joku elää onnettomassa todellisuudessa. Maailma silloin yleensä kapenee, vaihtoehdot tuntuvat sammuvan ja on synkkää. Kaikilla on kokemus siitä. Jokainen on joskus ollut tuo joku.

Toivoisin, että kaikki saisivat myös joskus rakastaa. Koska tällainen rakastaminen tekee maailmasta hyvin ihanan. Se on onnellista kokea. Yksikään tämän rakkauden aikaisista keväistä ei ole tuntunut kylmältä ja sateiselta; minusta ne ovat olleet lähes kesäisiä. Se, että rakastaa, on tullut tarkoittamaan minulle, että elämä näyttäytyy optimistisessa valossa. Siitä seuraa monta myönteistä kierrettä ylöspäin.

Se että rakastaa, tarkoittaa mullistavia asioita omalle itselle. Jos kykenee antautumaan rakkaudelle, omasta itsestä tulee rakastaja.

Että rakastaa, että on rakastaja. Miltä tuntuu sanoa ääneen keskustelussa jollekulle, joka kysyy, mitä teet, että ”olen rakastaja”. Minusta se tuntuu vakavalta ja suurelta ja riemukkaalta. Ja todelta. Jos rakastaa, se on todellisinta.

Kun menen töihin, kun pyöräilen kaupungilla, kun ostan kahvin, kun jonotan narikassa, kun olen seisahduksissa puistossa, olen kaiken aikaa rakastaja. Se on ehkä salaisuus maailmalta, ei se ehkä näy ulospäin, mutta kuljetan sitä kokemusta, asennetta, hahmotusta mukanani kaikkialle, minne menen.

Että rakastaa toista intohimoisesti, tarkoittaa sitä, että saa elää rakastajana. Se on etuoikeus, jonka se toinen itselle lahjoittaa. Koska hän on sellainen, että se saa minut onnellisesti sekoamaan, minä saan rakastaa.

Niin ihmeen paljon on tunnettavana ihmisen elämässä. Niin ihmeellisesti voi käydä, että saa rakastaa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat