Tänään, lauantaina, vietetään lapsettomien lauantaita. Kuva: Nynne Schroder, Unsplash

"Tahdotko lapsia?" on kysymys, joka nousee deittaillessa sekä tuoreissa suhteissa usein esiin. Olennainen kysymys, kun mietitään voisiko sitä lähteä viettämään tulevaisuutta yhdessä. Itselleni se on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa myös vaikea ja kipeä kysymys. Ei siksi, etten osaisi siihen vastata. Ennemminkin siksi, miten ja miksi joudun vastaustani jatkamaan. Vastauksekseni ei riitä vain "kyllä" vaan vähintäänkin jossain kohtaa joudun tarkentamaan vastaustani tiedolla, etten voi saada biologisia lapsia. Kertomaan, ja samalla muistuttaman itsellenikin, että olen hedelmätön. 

Se, etten voi saada omia biologisia lapsia on suru, joka minun tulee käsitellä. Toisaalta se voi olla suru myös kumppanilleni. Se on kysymys, jota huomasin deittaillessa myös jännittäväni. Olenhan jopa nähnyt keskustelun, jossa eräs ihminen ilmoitti, ettei voisi transihmisen kanssa koskaan seurustella, koska silloin olisi niin suuri riski ja oletettavaakin, ettei tämä voisi omia biologisia lapsia saada.

Tiedän oman hedelmättöömyyteni tosiaan jo nyt, koska se on kirjattu lakiin. En olisi voinut saada passiin oman sukupuoleni mukaista merkintää, ellen olisi osoittanut olevani hedelmätön. Kuitenkin syitä hedelmättömyyteen voi olla monia. Meistä kuka tahansa voi saada elämänsä aikana tiedon, ettei syystä tai toisesta pysty omia biologisia lapsia saamaan. Tuota aiemmin mainitsemaani keskustelua seuratessani en voinutkaan olla miettimättä, että tietääköhän kommentin sanonut vielä itsekään kykeneekö biologisia lapsia saamaan tai viekö tosiaan kumppaninsa aina heti alkuun klinikalle testattavaksi. Sillä sukupuoli-identteetistä riippumatta voi kuka tahansa kohdata tilanteen, jossa yhteisten biologisten lasten hankkiminen ei olekaan mahdollista.

Hedelmättömyys voi olla suru sekä menetys, joka tulee käsitellä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla tuomio lapsettomuuteen. Vaikkei omien biologisten lasten hankkiminen olisikaan mahdollista, voi elämään tulla lapsia muulla tavoin. Voi olla läheisten lapsia, joiden kasvussa saa olla tiiviisti läsnä. Voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Tai hankkia omia lapsia mahdollisuuksien mukaan adoptoiden tai kumppanin kanssa luovutetuilla sukusoluilla. Mikään keino ei ole toista vähäpätöisempi tai merkityksettömämpi. Lapsia elämään voi löytyä monista eri teistä. Ja uskon, että jokainen adoption tai luovutettujen sukusolujen kautta lapsensa saanut voi kertoa, ettei lapsi ole silloin yhtään sen vähempää oma. Tiedänpä jopa tarinan, jossa ulkopuoliset kertoivat toistuvasti adoptoidun lapsen näyttävän aivan (kasvatti)isältään. En siis ole sidottu pysyvään lapsettomuuteen. Elämässäni on jo nyt merkityksellisiä lapsia ja tulee varmasti olemaan. Ne voivat tulla tulevaisuudessa oleman kumppanini biologisia lapsia tai muita teitä elämäämme tulleita, mutta joka tapauksessa ne tulevat olemaan rakastettuja ja meidän omiamme. 

Hedelmättömyys ja biologisesti omien lapsien puuttuminen saavat siis olla suruja ja vaikeita asioita niin ihmiselle itselleen, kuin hänen kumppanilleen. Mitään kaiken kattavia tuomioita niiden ei kuitenkaan tarvitse olla. Kummallekaan. Lapsia voi löytyä elämään monin eri tavoin, ja niistä jokainen on aivan yhtä kaunis sekä arvokas.

Tunteikkaan terveisin, Mio

Lisätietoa ja tukea lapsettomuuteen liittyen tarjoaa muun muassa Simpukka-yhdistys
Suomen ev.lut. kirkossa järjestetään myös muun muassa tyhjän sylin messuja 
Voit myös perehtyä translain uudistusta ajavaan kampanjaan. Koska keneltäkään ei tulisi vaatia esimerkiksi hedelmättömyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Sini Saavalainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat