Kun ryhtyy kirjoittamaan blogia parisuhteestaan, sitä joutuu tarkastelemaan omia tekojaan. Sehän ei ole aina kivaa, sillä en läheskään aina toimi esimerkillisesti. Pohdinnoissani olen tullut siihen tulokseen, että on tärkeämpää toimia rehellisesti kuin esimerkillisesti, niin suhteessa itseensä kuin myös suhteessaan puolisoon ja lapseen.

Ennen lasta minulla oli tyypilliseen tapaan kovat tavoitteet kasvatuksen suhteen, mutta vähitellen valkeni totuus minulle tässäkin.  Lapsen kanssa elämä on myös kaikin tavoin helpompaa kun ei aseta suuria tavoitteita, joissa epäonnistuessaan sitten rypee huonon äitiyden sohjossa.

Minusta on helpompi olla äiti ja puoliso, kun ihan rehellisesti myönnän, että meillä on perheessä rennompi ote. Karkkipussia ei meillä syödä salassa, koska en halua luoda pohjaa ehdottomuuksille.

Miksipä tästä sitten avaudun? Ajattelen niin, että myöntämällä oman epätäydellisyytensä, on herkempi kuulemaan sen mitä toinen tarvitsee.  Myöntäessään virheitään kasvaa kohti toista. Epätäydellinen tarvitsee myös toista.

Epätäydellinen on täydellistä. Arki on juhla ja maljan arvoinen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat