Menimme treffeille Korkeasaareen. Borealiassa tyttöystäväni ihaili lintujen ulkomuotoa, mutta minä huomasin jotain muuta. Huomasin kuvaukset Suokukoista ja ne lumosivat minut täysin. Suokukko, eli Calidris pugnax ja aiemmalta nimeltään Philomachus pugnax, on keskikokoinen kurppien heimoon kuuluva kahlaaja. Korkeasaaren info-tekstit kertoivat, että koiraita on kolmenlaisia: Satelliittikoiraiden kauluri on valkoinen, eikä niillä ole omaa reviiriä vaan ne liikkuvat vapaasti ympäriinsä. Muut koiraat eivät aja niitä pois, sillä suuri koiraiden määrä houkuttelee myös naaraita paikalle. Satelliittikoiraat parittelevat soitimelle saapuneiden naaraiden kanssa kun muiden koiraiden silmä välttää. Reviirikoiraiden kauluri on tumma ja ne puolustavat soitimelta valtaamiaan, noin neliömetrin kokoisia, reviirejä. Reviirikoiraat taistelevat reviireistään tanssien ja nokillaan miekkaillen. Ne saavat paritella omalle reviirilleen saapuvien naaraiden kanssa. Valepukuiset koiraat näyttävät naarailta myös soidinaikana. Niitä on alle 1% koiraista. Kauluria niille ei kasva, mutta sen sijaan niiden kivekset ovat isommat kuin muilla koirailla. Valepukuiset koiraat pääsevät soluttautumaan naaaraiden seuraan huomaamattomasti ja samalla parittelemaan heidän kanssaan. Muut koiraat eivät häädä niitä pois, vaan yrittävät paritella niiden kanssa. Katsoin satelliittikoirasta. Se on kuin villi sinkku. Ei tahdo sitoutua tai asettua aloilleen vaan lentää vapaana paikasta ja hekumasta toiseen. Se kuuluu sen luonteeseen. Muista tuntuu, että sellainen voisi saada kenet tahansa, jopa heidän omat rakkaansa silloin, kun silmä välttää. Toisaalta sellainen voisi olla kyllä myös hirmuisen hyvä wingman, eli  kaveri, joka auttaa toiminnallaan pääsemään esimerkiksi kiinnostuksen kohteen kanssa juttusille. Reviirikoiraat ovat puolestaan sitoutuvampaa sorttia. Tahtovat löytää oman paikkansa ja asettua aloilleen. Siihen pisteeseen päästyä muualle ei tarvitse enää oikeastaan edes lähteä, paitsi ehkä talvilomalle jonnekin lämpimämpään. Kilpailu asemasta on kuitenkin kovaa. Täytyy voida todistaa taitonsa ja voimansa, oma ainutlaatuisuutensa tai erinomaisuutensa. Valepukuiset koiraat eivät herätä muissa uhkan tunnetta, sillä ne eivät vastaa muiden käsitystä siitä millainen pitäisi olla, jotta olisi haluttava. Kyse on kuitenkin arvioijien omista käsityksistä, eikä totuudesta. Valepukuiset koiraat, kuten esimerkiksi miehet, joita jotkut pitävät "liian tunteellisina, arkoina tai pehmeinä", voivatkin joskus päästä etenemään paritumisessa sukkelaan sillä aikaa, kun muut koiraat keskittyvät toistensa kanssa miekkailuun tai ulkonäkönsä esittelyyn. Koiraina valepukuisilta koirailta odotetaan jotain muuta kuin he ovat. Sellaisessa tilanteessa ei aina ole itsestäänselvää, että uskaltaa olla oma itsensä; you gotta have some balls. Tuijotin suokukkoja suu auki. Kuka olisikaan arvannut, että deittailumaailman karikatyyrit löytyisivät suomalaisilta soilta. Enää en sano, että käyttäydymme kuin villieläimet. Kun kyse on deittailusta, käyttäydymme kuin suolinnut.  

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat