Kirjoitukset avainsanalla parisuhdekriisi

Arki on rakentamista, elämän ja talon. Lähes aina se on ollut osa minun ja puolisoni yhteistä elämää. Tähän ajatukseen heräsin vähän aikaa sitten. Ensimmäinen yhdessä loppuunsaattamamme rakennusprojekti oli kesämökki, jota mieheni oli alkanut rakentaa jo ennen tapaamistamme.

Meillä motivaatio rakentamiseen on lähtenyt ehkä pääkaupunkiseudun hulppeista asuntohinnoista. Itse tekemällä voi säästää ja kun mies vielä on alan ammattilainen, niin mikä ettei. Monesti saatetaan myös ajatella, että halutaan kodista omanlainen. Kun on itse valinnut juuri sopivat tapetit, kaakelit, parketit, ovenkahvat ja niin edelleen, niin sellaisessa kodissa on mukava asua.

Talon rakentaminen on iso koitos parisuhteelle. Yleensä taloa rakennetaan silloin, kun lapset ovat pieniä. Roolit menevät helposti niin, että toinen puolisoista käy töissä ja rakentaa ja toinen hoitaa lapsia ja kotia. Eletään ihan eri maailmoissa. Menee vuosi tai kaksi, kun puolisot tapaavat toisiaan lähinnä iltaisin ennen nukkumaan menoa ja aamuisin ennen töihin lähtöä.

Elämässämme oli ensimmäisen yhteisen rakennusprojektimme aikana niin paljon kriisiä, draamaa ja ahdistusta, että stressipisteemme huitelivat varmasti paljon sallittua korkeammalla. Suurin osa draamasta ei liittynyt itse rakentamiseen, mutta ei se elämää kyllä helpottanutkaan. Huonosti toimivan parisuhteen kruunuksi syntynyt esikoisemme työllisti minua ja mieheni omistautui talollemme.

Koska halusin olla hyvä äiti ja vuorovaikutus vauvan kanssa oli hänen elämänsä kannalta ehdotonta, en voinut hänen hereillä oloaikanaan kuvitellakaan tekeväni mitään muuta kuin viettäväni aikaa hänen kanssaan. Illalla kun mieheni tuli kotiin ja vauva nukkui, minä tein täydellisiä soseita lapsellemme ja hoidin muita asioita yltääkseni asettamiini tavoitteisiin.

Mieheni yllättäen koki itsensä ulkopuoliseksi ja olisi kaivannut yhteyttä minuun eikä hän ollenkaan ymmärtänyt, miten tärkeää työtä tein. Olimme etääntyneet toisistamme jo jonkun aikaa eikä lähentyminen ollut helppoa. Ilman ulkopuolista apua sitä tuskin olisi tapahtunutkaan.

Tarkoittaako talon rakentaminen sitten aina kriisiä parisuhteelle? Riippuu varmasti paljon lähtökohdista ja omien resurssien oikein arvioimisesta. Jos asioita pystytään jakamaan sekä kotona että raksalla, se varmasti helpottaa molempien kuormaa. Yhteinen mielekäs tekeminen luo yhteyttä. Toisaalta myös ristiriitojen riski kasvaa, kun tehdään paljon yhdessä, on opeteltava luovimaan ja löytämään yhteisymmärrystä. Avioliittoleiriltä tai -kurssilta voi löytää työkaluja tähän ja saada kivan katkoksen rakentamisen täyttämään arkeen.

Perheemme on kasvanut ja osoite vaihtunut. Uusimmassa kodissamme olemme asuneet noin kolme ja puoli vuotta. Yläkerta on vielä keskeneräinen ja paljon muutakin pitäisi tehdä, mutta parin viikon päästä aiomme laittaa hanskat naulaan ja lähteä lomalle ja avioliittoleirille.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Pixabay

Olen kuluneen kevään aikana pyynnöstä useamman kerran pohtinut, mikä pusertaa puolisoiden välit kriisiksi asti ja onko suhdetta sen jälkeen mahdollista vielä jotenkin korjata. Vuonna 2012 julkaistun väitöstutkimukseni perusteella näyttäisi siltä, että vaikeudet syntyvät monesti yllättävän samankaltaisten tekijöiden summana.

Vallitseva ylikuormittava elämisen tahti johtaa helposti puhumisen vaikeuksiin.

Leo Tolstoin Anna Karenina romaanin avauslause ”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan” ei ole aivan todenmukainen. Myös onnettomuudelle löytyy silloin tällöin tunnistettava juoni.

Kukaan meistä ei elä elämäänsä kulttuurisessa tyhjiössä. Vallitseva ylikuormittava elämisen tahti johtaa helposti puhumisen vaikeuksiin. Ei ehditä eikä jakseta kuunnella, mitä toisella on oikeasti mielessä. Työn ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen höystettynä odottamattomilla kriiseillä kuten työttömyydellä, läheisen sairastumisella tai kuolemalla kiristävät puolisoiden välit äärimmilleen. Kun tähän lisätään vielä toimimaton puolisoiden välinen kotityönjako, kyvyttömyys kertoa omista parisuhdeodotuksista sekä suhteet kolmansiin osapuoliin, eron toteutuminen ei ole kaukana.

Tieto saattaa tuntua helpottavalta. Kaikki onnettomuus ja suru eivät aina osu kohdalle sattumalta. Joskus niinkin käy. Osalle vaikeuksista voidaan tehdä silti paljon.

Samaan havaintoon päätyivät Osmo Kontula ja Maaret Kallio kirjassaan Happy End (WSOY 2015). He haastattelivat tutkimukseensa pareja, jotka olivat onnistuneet säilyttämään seksuaalisen lämmön ja läheisyyden pitkissä parisuhteissaan. Parit olivat tietoisesti panostaneet suhteensa hoitamiseen ja vaikeuksien selättämiseen. Merkittävä osa heistä oli osallistunut vuosien saatossa erilaisille parisuhdekursseille ja avioliittoleireille.

Kaikki onnettomuus ja suru eivät aina osu kohdalle sattumalta.

Viimeisimmän Väestöliiton perhebarometrin mukaan suomalaiset saavat yhä vähemmän lapsia. Lapsiperheen arki houkuttelee entistä harvempia. Yhtenä tärkeänä syynä lapsenhankinnan lykkäämiseen pidetään kumppanin puutetta.

Tällä hetkellä varsinkin nuorilla sekä monilapsisilla perheillä on toimeentulovaikeuksia. Jotta perheyhteisö voisi vallitsevissa olosuhteissa riittävän hyvin, se tarvitsee ympärilleen kaiken mahdollisen tuen. Perheen merkitys on yksilöllisen hyvinvoinnin kannalta kiistaton. Vertaisten ja muiden yhteisöjen antama tuki on niin tavallisen arjen kuin vaikeiden kriisienkin työstämisessä verraton apu. Miten, sitä aion tulevissa blogeissa pohtia.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat