Kirjoitukset avainsanalla rakkauden kieli

Kuva: Mika Wallasvaara

Kosketus on yksi rakastamisen kielistä

Moni sinkku varmaan allekirjoittaa sen, että kaikkein kipein asia yksinolossa on kosketuksen puute. Ja parisuhteessa elävillä ja silti kosketusta vailla elävillä tuska saattaa olla jopa suurempi. Moni kaipaa kosketusta; suukkoa, halia ja rakastelua, joka tekee parisuhteesta parisuhteen ja on liima kumppaneiden välillä. Rakkauden kieliä on monenlaisia ja kosketus on yksin niistä.

Kosketus ja sisäinen lapsi

Turvallinen syli on paikka, jossa vauva kasvaa itseään rakastavaksi aikuiseksi. Ja sylin puute tuntuu kipeänä asiana alusta loppuun asti. Yksi juttu kosketuksessa voi olla sisäisen lapsen hoitamisen ulottuvuus. Kaikissa meissä aikuisissa asuu se pieni tyttö tai poika, joka, erityisesti elämänkolhujen sattuessa, mielellään kiipeäisi syliin ja turvaan. Syli on kuin laastari, joka hellii, kun kovasti sattuu ja vavisuttaa.

Keholla ihminen aistii ulkomaailmaa

Olemme pitkälti ajatuksia, tunteita ja kehontuntemuksia. Ajatukset ovat asioita, joiden avulla voimme matkustaa pitkien matkojen päähän itsestämme, suunnitella, pähkäillä ja pyöritellä. Tunteet ovat signaaleja sisimmästä. Tunteet yrittävät kertoa meille sitä, missä vaellamme – itselle oikeassa tai väärässä paikassa, keveissä tai raskaissa kokemuksissa, energiaa tuovien tai energiaa vievien ihmisten läheisyydessä.

Kehotuntemukset ovat aina mukana, vaikka emme niitä läheskään aina tiedostakaan. Usein vasta kehon äärelle pysähtyminen antaa tilaisuuden havainnoida kehoa ja sen hienovaraisia viestejä. Kun ollaan aistien äärellä, sisäinen puhe vaimenee ja laskeudutaan läsnäoloon.

Kosketus vie läsnäoloon

Iho on iso elin, jonka kautta olemme jatkuvassa kosketuksessa ulkomaailmaan. Kehontuntemukset ovat suora väylä tunteisiin. Kun sattuu jotain ikävää ja tunnereaktiot ravisuttavat, on halille käyttöä. Sylissä tunnereaktio usein hiljenee, hengitys syvenee ja mieleen asettuu toisenlainen rauha, ainakin jos kyse ei ole liian isosta tunteesta eikä jollain tavalla ikävistä sylikokemuksista, niitäkin on.

Turvallinen syli on läsnäolon paikka, jossa voi levätä ja hengittää. Rakkauden tankkauspaikalta on hyvä ottaa vauhtia kaikkeen siihen, mitä elämä vaatii.

Terveisin, Miia Moisio

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen mietiskellyt viime aikoina rakkauden kieliä eli tapoja, miten koemme tulevamme rakastetuiksi. Jokainen kaipaa rakkautta, mutta kaikille se ei mene perille samalla tavalla ilmaistuna.

Gary Chapman on jakanut nämä tavat viiteen rakkauden kieleen. Joku kaipaa eniten kosketusta, toinen lahjoja. Yhdelle tärkeää on yhdessä vietetty aika, kun taas toinen arvostaa eniten pieniä arjen palveluksia ja kolmas rakastavia, arvostavia sanoja.

Minulle yksi tärkeimpiä rakkauden kieliä on lahjat. Minusta on ihana saada ja antaa lahjoja. Yllätykset ovat kaikkein parhaimpia ja joskus olen niitä myös puolisolleni tehnyt. Ostanut kauppareissulta salmiakkia tai tuonut risteilyltä hänen lempidödöään.

Muutama vuosi sitten entisöin talomme keskeneräisessä yläkerrassa vanhaa pöytää, jonka olin perinyt aikanaan sukulaistädiltä. Pöydän pinnassa oli monta kerrosta maalia ja yritin käsin hiomalla, raaputtamalla ja maalinpoistoaineella saada sitä pois. Työ eteni, mutta erittäin hitaasti.

Mieheni ilmaisi minulle hyvin usein ja hyvin suoraan, miten paljon tärkeämpiäkin projekteja meillä oli kesken ja mihin olisin voinut panostaa (se talo). Minulle pöydän kanssa näpertäminen oli kuitenkin kiireisessä pikkulapsivaiheessa ihan omaa aikaa ja jonkinlaista terapiaa.

Kun sitten eräänä päivänä mieheni tuli kauppareissulta tasohiomakoneen kanssa, melkein purskahdin itkuun. Onnesta. Koin syvästi, että hän oli nähnyt minun tarpeeni ja ymmärtänyt minun unelmaani. Tunsin, että hän oli halunnut auttaa minua saavuttamaan tavoitteeni ja saamaan pöydän valmiiksi.

Kyseessä ei todellakaan ollut maailman romanttisin lahja, mutta viesti ja merkitys lahjan takana oli vahva; sinun projektisi on tärkeä sinulle ja siksi se on tärkeä myös minulle. Haluan, että työsi etenee. Toki hän halusi myös itse päästä hiomakonetta käyttämään.

Sen sijaan, että vain odotan tulevani rakastetuksi toivomallani tavalla, yritän sanoittaa tarpeeni toiselle. Sen sijaan, että tarjoan toiselle sitä, mitä itse eniten kaipaan, kysyn häneltä, miten hän toivoisi itseään rakastettavan. Se tarkoittaa minulle ehkä omalta mukavuusvyöhykkeeltäni poistumista, mutta rakentaa siltaa minun ja rakkaani välille.

Pohjimmiltaan tässäkin on kyse tahtomisesta. Tahdonko minä sitoutua puolisoni kukoistukseen rakastamalla häntä niin, että se on mahdollista?

Jos et vielä tiedä, mikä on oma rakkauden kielesi, tee testi: http://www.5lovelanguages.com/

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Ihmissuhteissa lienee kysymys yhteydestä; sen luomisesta, rikkomisesta ja rakentamisesta. Näen mielessäni kuvan sillasta, joka kulkee kaarevana joen yli. Parisuhdetta jos pidetään mielessä, seisoo se toinen joen toisella rannalla ja toinen sillä toisella puolella. Sillan ei tarvitse edes olla kovin pitkä. Ehkä silta kulkeekin pienen puron yli.

Yhteyden hetkellä pariskunnan osapuolet voi kuvitella seisomaan sillalla toisiaan vastakkain taikka vaikka katsomassa samaan suuntaan. Seisooko pari lähellä toisiaan vai vähän kauempana riippuu varmasti siitä, mikä on etäisyyden tai läheisyyden tarve juuri sillä hetkellä.

Parisuhteessa taidetaan tanssia jatkuvasti läheisyyden ja etäisyyden tanssia – tarpeet vaihtelevat ja keskinäinen oleminen muuntautuu tarpeiden mukaan. Joskus lähellä on hyvä olla, joskus se tukahduttaa, joskus ollaan vähän etäämmällä vetämässä happea ja joskus mennään niin etäälle, että tarvitaan yhteistä työtä, jotta yhteys pääsisi taas rakentumaan.

Onko suhteessasi niin paljon turvaa ja luottamusta, että se sallii etäisyys-/läheisyystanssin?

Parisuhteen kestävyys taidetaan mitata ainakin osittain sillä, miten yhteys rakennetaan aina uudelleen. Sekä hyvissä että huonoissa suhteissa yhteys välillä särkyy. Hyvissä parisuhteissa tiedostetaan yhteyden särkyminen ja lähdetään rakentamaan sitä määrätietoisesti uudelleen. Kun ollaan eri rannoilla, on tärkeää, että molemmat ottavat vastuun yhteyden rakentamisesta ja ottavat askeleita toista kohti ilman ylpeyttä tai katkeruutta. Lempein ja ymmärtäväisin askelin toisen luo pääsee helpommin kuin hyökkäämällä tai omaa etua etsimällä.

Kirjassa Rakkauden kieli, joka on minun mielestäni yksi parhaista parisuhteisiin liittyvistä kirjoista, puhutaan niistä tavoista, joilla ihmiset kertovat rakkaudestaan. Näitä kieliä ovat sanat, yhdessä vietetty aika, lahjat, auttaminen ja palveleminen sekä fyysinen kosketus.

Kielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jota ihminen käyttää osoittaakseen rakkautta. Rakkauden kieli on myös toisensuuntainen eli kun toinen käyttää jotain kieltä, ihminen tuntee saavansa rakkautta. Joskus käy niinkin, etteivät kumppanit ymmärrä tai tunne toistensa kieliä vaan erehtyvät luulemaan rakkauden loppuneen.

Mikä on sinun kielesi, kun osoitat rakkautta?

Mikä kieli saa sinut tuntemaan itsesi rakastetuksi?

On tärkeää oppia tiedostamaan oma ja toisen rakkauden kieli. Kielet eivät ole hyviä tai huonoja, vertailukelpoisia, pääasia kai on, että rakastetaan monin eri tavoin ja rakennetaan yhteyttä aina uudelleen ja uudelleen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Sini Saavalainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat