Kirjoitukset avainsanalla viestintä

Kuva: Mikko Huotari

”Jokainen on vastuussa omista tunteistaan”, näin usein sanotaan. Olen samaa mieltä. Jos minussa itsessäni herää tunne, on se minun tunteeni siitä huolimatta, että toinen ihminen on se ehkä minussa herättänyt.

Jokaisella tunteella on oma sanomansa.

Ilo kertoo siitä, että sielu kuplii mielihyvästä. Suru kertoo siitä, että olemme joutuneet luopumaan jostain meille tärkeästä. Syyllisyys puhuu sen puolesta, ettemme tekisi itseämme tai toisiamme kohtaan väärin. Häpeä kuiskii sitä, että koemme olevamme vajavaisia, riittämättömiä ja vääränlaisia. Viha on rajojemme vartioija ja sen kertoja, että olemme pettyneitä johonkin. Viha viestii sitäkin, että syvällä sisällämme piileskelee pelko, joka saa meidät huutamaan. Muutkin kuin nämä tunteet haluavat viestittää jotain siitä, mitä itsessä tapahtuu.

Tunteet siis lopulta kertovat aina jotain siitä, mitä koemme tai olemme joskus kokeneet. Jos minussa herää tunne, tiedän, että se on pysähtymisen paikka. Tunteelta voi kysyä: Mitä tämä kertoo minusta itsestäni?

Mitä me yleensä sanomme, kun itseen tulee osuma ja tunne herää? Syytämme toista? Oikeutamme oman ruman käytöksemme sillä, että ”vastuutamme” toista?

Tunne johtaa usein (ei-toivottuun) toimintaan.

”Pakko kai mun oli baariin lähteä, kun kotona ei kuule muuta kuin nalkuttamista”. Tai: ”Kai sitä kuka tahansa lähtee vieraisiin, jos ei kotona saa”. Joskus oma vastuuton toiminta oikeutetaan sillä, että heitetään oma tunne ja toiminta toisen niskaan. Ja mikä ihmeellisintä: varsinkin kiltit ihmiset nielaisevat tämän syötin ja tuntevat syyllisyyttä, etsivät syytä itsestään ja hiljenevät entisestään.

Ensimmäinen lause voisi mennä tyylillä ja taidolla niin, että nalkuttaja voisi kertoa omista tunteistaan ja tarpeistaan avoimilla minä-viesteillä vaikka näin: ”Minusta tuntuu yksinäiseltä ja hylätyltä, koska teet niin paljon töitä”. Johon toinen voisi vastata, että: ”Hyvä kun sanoit, miltä sinusta tuntuu. Meillä on töissä tällä hetkellä kiirettä, mutta se ei kestä ikuisesti (jos ei kestä!). Itsestänikin tuntuu inhottavalta se, ettei meillä ole yhteistä aikaa. Mietitään yhdessä, miten voidaan kiireisessä arjessa pitää toisistamme paremmin huolta”. Tämänkaltainen (myötätuntoinen) puhe riisuu aseista niin, ettei ole tarvetta lähteä valtataistelun tai kissanhännänvedon tielle.

Meissä ei herää tunnetta, joka meissä itsessämme ei ole. Minun kumppanini ei saa herätettyä vaikkapa riittämättömyyden tunnetta, jos minussa ei ole riittämättömyyttä jo valmiiksi sisällä. Hän saattaa kyllä osua riittämättömyyden kokemukseeni, joka minussa jo on ja nostaa sen pintaan. Ei tahallisesti vaan esimerkiksi katsomalla minua tavalla, jonka TULKITSEN lapsuudesta tutuksi katseeksi. 

Voin siis kiittää kumppaniani joka kerran, kun hän paljastaa oman mielenmaisemani kipukohtia. Eikä tämä kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö olisi velvollisia pitämään omista rajoistamme kiinni niin, ettei meitä kohdella henkisesti ja/tai fyysisesti väärin ja väkivaltaisesti. Tunteellisissa ja reaktiivisissa tilanteissa piilee aina, ei niinkään kärsimyksen, vaan paranemisen mahdollisuus. Tämä on muuten ihan älyttömän vaikeaa :). Opettele tunnetaito itse tai opetelkaa yhdessä? Jos kumppanisi ei halua oppia ja tulla puolitiehen vastaan (muissakin parisuhdetaidoissa), sinun päätettävissäsi on, haluatko elää ihmisen kanssa, joka ei pysty kantamaan vastuuta itsestään ja tunteistaan.

Terveisin, Miia Moisio

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bruce Fisher kirjoittaa kirjassa ”Jälleenrakennus” erilaisista suhteista. Fisherin parisuhdemallit ovat minusta aika puhuttelevia ja halusin tuoda ne tekstiksi tähän päivään.

A-kehys –riippuvuussuhde

A-kehyssuhteessa kaksi ihmistä nojaa toisiinsa. Suhteessa, kuvana ilmaistuna, kaksi ihmistä nojaa toisiinsa kämmenet vastakkain. Kun nojaa toiseen kämmenet vastakkain ja päästää irti, toinen kaatuu.

Tukahduttava suhde

Tämänkaltaisessa suhteessa rakkaussuhteen osapuolet ovat kietoutuneita toisiinsa. He pitävät toisistaan lujaa kiinni, niin ettei heidän väliinsä mahdu kovin paljon ilmaa. Tukahduttavassa suhteessa elävät tuntevat, etteivät voi elää ilman toista. Usein parisuhteen alkuvaiheet ovat juuri tämänkaltaisia, samoin teini-iän rakkaussuhteet. Tukahduttavassa suhteessa tuntuu ensin hyvältä olla lähellä, mutta aikaa myöten toinen saattaa alkaa kaivata happea ja lähtee omille teilleen. Niinkin voi suhteessa käydä, että alun jälkeen ote vähän heltiää ja kasvu mahdollistuu.

Jalusta –suhde

Tämänkaltaisessa suhteessa toinen on asetettu korkealle jalustalle ja toinen on asettunut palvonta-asentoon. Toinen ei ihaile niinkään jalustalle nostamaansa ihmistä itseään vaan itse luomaansa kuvaa hänestä. Onkin vaikea olla läheinen ja todella kohdata, jos ei oikeasti uskalla tutustua toiseen. Jalustalle nostettu voi tuntea häneen kohdistuvat odotukset raskaina.

Isäntä/orja –suhde

Suhteessa toinen on pomo, ihan kumpaa sukupuolta tahansa. Aina suhteissa jompikumpi on vahvempi, mutta ongelmalliseksi suhde muotoutuu, jos oleminen on rajoittavaa ja jäykkää niin, että syntyy epätasa-arvoa. Kun toinen pomottaa ja toinen alistuu, mutta alkaa kapinoida, voi syntyä rankkaa valtataistelua.

Selät vastakkain –suhde

Jos nojaa toiseen selkä hänen selkäänsä vasten, on aika vaikea kommunikoida ja olla avoin. Kun katsotaan eri suuntiin, on hankala löytää yhteistä suuntaa ja päämäärää. Rinnakkain tai omissa oloissa voidaan tässä suhteessa kyllä olla, mutta viestintää parin välillä on aika vähän. Miten käy, jos toinen liikahtaa; kasvaa, alkaa kehittyä?

Marttyyri –suhde

Jokainen meistä tuntee marttyyrin. Tuon joka uhraa itsensä muita palvellakseen. Vaikka marttyyri näyttää olevan palvelija parhaassa mielessä, on hän todellisuudessa aikamoinen vallankäyttäjä. Jatkuvat palvelukset aiheuttavat toisessa syyllisyyttä. Syyllisyyttä kokevan on lopulta hankala ilmaista omia toiveitaan ja tarpeitaan, koska apuun rientää se, joka parhaiten tietää, mikä sinulle on hyväksi ennen kuin ehdit edes ajatella asiaa.

Terve rakkaussuhde

Itsensä ja tarpeensa tuntevat, omin jaloin seisovat ihmiset voivat paremmin kuin edellä kuvatuissa epäterveissä suhteissa elävät ihmiset. Terveessä suhteessa ihmiset seisovat rinnakkain käsi kädessä, kommunikoivat ja ovat omasta vapaasta tahdostaan käsin yhdessä. Tällaisessa suhteessa mahdollistuvat myös kasvu sekä terve läheisyys ja etäisyys.

Tunnistatko malleista oman tyylisi?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Sini Saavalainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen
Liisa Valila

Teemat

Blogiarkisto

2019
Marraskuu
Syyskuu
2018
2017
2016

Kategoriat