Kirjoitukset avainsanalla hygge

Kuva: Jaakko Kaartinen

Raskaan luokan parisuhdetaitojen rinnalla rakkauselämässä kasvaa pienten taitojen kirjava joukko.

Raskaan luokan taidot ovat sellaisia välttämättömiä taitoja kuten rehellinen tunteiden ilmaiseminen, toisen kuunteleminen, ääneen toiselle puhuminen, hellyyden jakaminen, seksi, empatia ja niin edelleen. Jos niitä ei hallitse kohtalaisesti, kriisiin joutuu.

Pienet taidot eivät ehkä ole samalla tavalla välttämättömiä selviytymiselle, mutta ne tekevät rakastavaisten elämästä hauskempaa, parempaa ja nautinnollisempaa. Ne ovat joko kummankin osapuolen henkilökohtaisia taitoja tai sitten yhteisiä, ja niitä voi kertyä jatkuvasti lisää pitkin elämää.

Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi vapaa leikkiminen, monipuolinen suullinen ilmaisu, vieraiden kielten taito (hassujen ja eroottisten kohteliaisuuksien esittämiseen), hyvä mimiikka (naurattamiseen), puutarhanhoidon tuntemus (yhteisten kukkien kasvattamiseen), ääneen lukeminen, muotokuvien tekeminen kameralla tai piirtämällä, persoonallisten syntymäpäivälahjojen keksiminen, hartiahieronta ja niin edelleen ja niin edelleen.

Nostan esimerkiksi hyvin pienen, mutta silti mukavan taidon muodostaa sydän kahvin maitovaahtoon. Olen itse harjoitellut sitä nyt kolmen vuoden ajan useana päivänä viikossa. Taito alkaa vähitellen olla hyppysissä arviolta puolen tuhannen kahviannoksen jälkeen.

Maitovaahtosydän vaatii muutamia hallittuja vaiheita. Kahvia pitää ensin olla sopivasti. Vaahdotettavaa maitoa sopiva määrä suhteessa kahviin. Vaahdotus pitää tehdä rauhassa ja sopivaan asteeseen. Vaahdotetun maidon kaataminen vaatii sopivan korkeuden ja vauhdin, ja lopuksi itse sydän huolellisuutta ja rauhallisuutta.

Taito voi vaikuttaa turhanpäiväiseltä, mutta olen itse todistanut, ettei se ole ollenkaan turha. Aamukahvin tarjoileminen toiselle tuottaa hyvän mielen molemmille. Maitovaahtosydänkahvin tarjoileminen tekee mielen vielä iloisemmaksi. Se on vähän kuin vaivihkaa kahvikupin ohessa ujutettu ”rakastan sinua” -lappu. (Sellaisten yllätyslappujen keksiminen, tekeminen ja toisen tavaroihin piilottaminen on muuten sekin tietysti sellainen pieni taito, jota kannattaa harjoitella.)

Tänä aamuna sydänkahvia tehdessäni tosiaankin siis mietin, kuinka moni mahtaa pitää tällaista touhua turhanpäiväisenä ja on halukas käyttämään saman ajan johonkin mielestään arvokkaampaan. Arvelin, että kenties monikin, mutta että se vain kertoo siitä, miten yksityisillä tavoilla rakkaussuhteiden onnelliset rituaalit ja kallisarvoiset tottumukset rakentuvat.

Tässä rakkaussuhteessa on löydetty pikku ihanuus maitovaahtosydänkahvista. Jossain toisessa jostain aivan muusta. Paremmuudesta ei hyödytä kiistellä. Pääasia on, että jotain löytyy, ja pariskunnat saavat iloa. Ja kyse on oikeastaan siitä, miten käyttää mitä tahansa taitojaan toisen iloksi.

Sen uskaltautuisin kuitenkin väittämään, että mitä enemmän löytyy ja mitä enemmän käyttää, sitä parempi. Hyvän ja hauskan ja onnellisen suhteen enemmän on aina selkeästi parempi.

Rakastettu ansaitsee mahdollisimman paljon, ihan kaiken! Ja ihmisen mieli ja mahdollisuudet ovat mittavat. Aina voi opetella jotain uutta tai entistä paremmin, jolla sitten voi toista riemastuttaa, hoitaa, sykähdyttää.

Miten mahtavan paljon kaikkea mukavaa toisillemme osaammekaan tehdä. Ja niinhän me haluamme tehdä, rakastetullemme. Vai mitä?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 Oletko jo tutustunut hyggeen? Tanskassa hygge on levinnyt kansalaistaidoksi ja koska tanskalaiset ovat  onnellisimpia ihmisiä maailmassa, hyggeä ei ole hyvä ylenkatsoa. Mikäli ymmärsin oikein, hygge on sitä, että osaa nauttia elämästä ja arvostaa läheisiään ja piknikkejä heidän kanssaan. Omaa hyggeä pitäisi lisäksi osata suojella.

Hyggen toimivuus tulee esille eritoten säännöllisesti nautittuna. Toistuvuus ilonpidossa on tärkeää.  Hyggestä mitään tietämättä, olemme ylläpitäneet  jonkinlaista suomalaista vastaavaa tapaa jo monta vuotta. Hyggen suomalaiseen metsästykseen on kuulunut visiitti kesämökkipaikkakunnan kesäteatterissa.

Raskasmieliselle ihmiselle hygge on silti haastavaa. Hyggestä tulee mieleen kevyt ja pinnallinen, ei  kovin syvällisellä tavalla onnellinen.

Vakavahenkisenä ihmisenä paheksuin siis tänäkin vuonna esityksen jälkeen sitä, että siinä harrastettiin ns. halpaa huumoria nauramalla ruotsalaisille ja homoille ja tänäkin vuonna esityksen kohokohta näytti olevan se, kun mies pukeutui naiseksi. Paheksuin perheelleni, ettei tuollainen huumori ole suotavaa eikä minua ainakaan naurata tuollainen. Ihmisille nauraminen ei ole hauskaa. Poikani tuijotti minua ja sanoi: "Ei se ollut äiti totta, se oli vain esitys". Aivan. Tämä vahvisti käsitystäni, etten ensi kesänä ainakaan vie lapsia enää  ala-arvoisen huumorin äärelle. Ja olen tosissani. Luultavasti kesäteatterin esittäjät ja yleisö eivät ensi vuonnakaan innostu ajatuksestani, jos tarjoaisin esityksen jälkeen luento- tai keskustelutilaisuuden aiheesta " miten seksuaalisuus ja sukupuoliroolit näyttäytyvät tässä esityksessä ja miten kohtaan omat käsittelemättömät puoleni ts.  mitä homoseksuaaleille nauraminen kertoo minusta". Session toiminnallisessa osuudessa voisimme kaikki pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja kuulostella omaa kadonnutta naiseutta/mieheyttä itsessämme.  Minulle tuonkaltainen tilaisuus olisi enemmän hyggeä kuin huono kesäteatteri. (Ja tätä kirjoittaessani tunnen itseni vanhaksi tiukkapipoksi ja se tuntuu niin hyvältä).

Aamulla tytär heräsi iloisena ja kiherteli eilisillan hauskalle esitykselle, jossa miehellä oli ollut sukkahousut päässä. Näinhän meillä kaikilla on tapana kuljeskella vai mitä? Intouduin miehen kanssa muistelemaan nuoruutta, jolloin minulla oli useinkin bileissä tapana toimia kesäteatterimiehen tavoin. Ja yhdessä meillä oli  tapana käydä tavarataloissa kokeilemassa hassunhauskoja asusteita. Niistä on tuhat vuotta.

Kesäteatteri toimi sittenkin jotenkuten hyggenä.  Vaikka esitys oli surkea ja moraaliltaan ala-arvoinen, olimme siellä kuitenkin perheenä yhdessä.  Se sai meidät muistelemaan menneitä.  Jatkossa haluan nähdä kuitenkin jotain, josta ei jää paha mieli jonkin ihmisryhmän puolesta. Olkoonkin huonoa näyttelemistä tai huono käsikirjoitus, mutta muille ei naureta. Huumorin varjolla on saatu aikaiseksi niin paljon pahaa. Myös parisuhteissa.

 

 

Minna T.

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat