Kirjoitukset avainsanalla hääpäivä

Kuva: <span class="photographer">Stocksnap.io</span>
Kuva: Stocksnap.io

Meillä on tällä viikolla 22.vuotishääpäivä. Kuulostaa aika pitkältä ajalta mielestäni. Vuosimäärät saavat ajattelemaan, että jotain pitäisi jo avioliitosta ymmärtää. (paineita)

Samaan aikaan teen tässä esitelmää parisuhteen tuesta pikkulapsivaiheessa. Eteeni  on osunut erinäisiä tutkimuksia. Niiden perusteella tiedän nyt, että tärkeimmät parisuhdeonnea tukevat asiat pikkulapsiperheissä ovat:

  • Kumppaneiden osallistuminen toistensa elämään; tunnetason tuki, läsnäolo, apu käytännön arjessa
  • Rakentava ja arvostava vuorovaikutus ja ristiriitojen sopiminen
  • Hellyys ja seksuaalisuus (siis, että niitä on ja ainakin riittävästi)

Mietin omaa 22-vuotista taivaltani. Näitä avainmittareita katsoessani, tunnistan ne tärkeiksi ja koen syyllisyyttä, ainakin vähän. Olisin voinut olla kaikissa avainmittareissa parempikin kumppani.  Käytännön arkea on lapsiperhehässäkässä ollut viime vuosina paljon. Jos molemmat eivät olisi osallistuneet arjen pyörittämiseen, olisi suhde varmasti kaatunut tai ainakin katkeroitunut.

Monet kuormittuvat ja tappelevat juurikin kotitöistä ja niiden epäoikeudenmukaisesta jaosta. Tähän osuuteen olen tyytyväinen. Tiedän, että meillä molemmat tekevät parhaansa. Aina ei näytä siltä, sillä joskus jaksamme siivota vain vähän. Olen oppinut hyväksymään väsymystä itsessäni ja kumppanissa. Siivoaminen ei ole prioriteettilistani ykkösasia.

”Tiedän, että meillä molemmat tekevät parhaansa. ”

Vuorovaikutuksesta olemme jauhaneet niin paljon, että sen merkityksen ainakin teoriassa tiedämme.  Koska olemme puhuneet ja puhuneet ja puhuneet, luulen, että me tiedämme missä olemme toisissamme tyytyväisiä ja mitkä asiat harmittavat. Mutta täytyykin hääpäivänä ottaa tämä teema päivitetysti esille: Mihin olet minussa tyytyväinen? Mitä muutosta toivoisit?

Joskus minulta kysytään pitkään suhteen salaisuutta. Ajattelen, että jokaisen parin on luotava oma suhteensa salaisuus (ja nimenomaan keskinäisiä salaisuuksia olisi hyvä olla, sellaisia, joita muut eivätkä tiedä). Ne ovat liimaa ja kipinää. Seksuaalisuuden osa-alueeseen liittyvät viestit ja kokemukset ovat meidän oma juttu, en lähtisi niistä edes muille kertomaan. Miksi suhteemme ulkopuolisten pitäisi tietää meidän fantasioista?

”Miksi suhteemme ulkopuolisten pitäisi tietää meidän fantasioista? ”

Mutta hellyydelle ja seksuaalisuuden vaalimiselle tahtoisin enemmän aikaa. Stressi, ruuhkavuodet ja rahahuolet syövät seksuaalisuuden spontaaniutta. Olenkin miettinyt, että onkohan eläkeläisillä onnellisia seksivuosia kun muita vastuita on vähemmän?

Aikuisuudessa vastuuta on paljon ja olen (jälleen kerran)  oivaltanut, että olen ihan itse vastuussa omasta hyvinvoinnistani. En ole uhri, vaan voin vaikuttaa suurelta osin omaan elämääni puolisoni valinnoista riippumatta. Päätän itse mitä syön ja liikunko vai en. Pystyn myös vaikuttamaan siihen, kuinka paljon kuormitun negatiivisista ihmisitä. Joitain kannattaa vain vältellä. Nuorempana ihan aidosti ajattelin, että oli äitini vika jos olin tyytymätön. Saman valitusvirren kanssa tulin parisuhteeseen.

Viestini oli karrikoituna: Sinun tehtäväsi on tehdä minut onnelliseksi. Ei ole. Oikeampi kysymys on toisinpäin: Miten minä voin tehdä sinut onnelliseksi? Kerro se minulle!

 ”Sinun tehtäväsi on tehdä minut onnelliseksi.
– Ei ole.”

Nykyisin ajattelen, että puoliso ei voi täyttää kaikkia elämäni osa-alueita – ja siksi olen iloinen esimerkiksi ystävistä, joiden kanssa voin käydä shoppailemassa tai harrastaa tarinateatteria. En ajattele, että minun pitäisi jakaa puolisoni kanssa kaikki elämän osa-alueet. Enkä ainakaan voi vaatia, että hänen pitäisi tehdä minut onnelliseksi. Toivottavasti hän pyrkii siihen vapaasta tahdostaan.

Vastuunottamista on myös se, etten sysää puolisoni päälle tai syyksi kaikkea elämäni kuormaa. Parisuhteeseen me kannamme mukanamme koko eletyn elämän. Osa kipupisteistäni on heijastumaa lapsuudestani ja esimerkiksi työelämän paineista. En voi silloin ajatella, että puolisoni tehtävä olisi kantaa ne. En ajattele myöskään, että voin automaattisesti kiukutella harmitukseni hänelle.

Olen kiitollinen, että hän usein kyllä kuuntelee harminpuuskiani ja pohtii myös kanssani ratkaisuja. Mutta ei hänkään aina jaksa kuunnella. Nykyisin ajattelen, ettei hänen tarvitsekaan olla minua varten kokoajan. Ei kukaan voi jaksaa kuunnella aina ja kokoajan.

Toki miehestäni on ollut ja on iso tuki, silloin kun huolet syöksyvät niskaan. Läsnäolo, kuuntelevat korvat ja olkapää, johon nojata ovat helpottaneet taakkaa.

Mutta, olipahan hyvä taas lukea parisuhdetutkimuksia ja laatia luentoa. Kyllä on hyvä, että meillä tehdään tutkimuksia myös parisuhteista. Eikö?

Muistuttelevin terveisin,
Minna Tuominen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt kun sattuu olemaan hääpäivä, on hyvä seisahtua miettimään toista puolisona. Millaisen ihmisen kanssa oikein olen naimisissa, ja millainen hän on avioliitossa?

Heti voin sanoa saman, minkä hänellekin toisinaan muistan todeta: hän on hirmu hyvä parisuhteessa. Hän on minusta aivan täydellinen puoliso: kokonainen, avoin ihminen, aito ja herkkä ja rehellinen, tunteva ja todellinen. Hän on omalla olemisellaan lahjoittanut puitteet sille, että minä voin koettaa osaltani rakentaa hyvää yhteistä elämää.

Kun solmii elämän yhteen toisen kanssa, ei voi tietää, millaisena toisen persoona ja oleminen siinä aukeaa. Se paljastuu sitten kaiken syvetessä ja hiertyessä päiviin, viikkoihin ja vuosiin. Hääpäivän kunniaksi totean, että kiitos! Minulle on paljastunut tämän sattuman syvä onnekkuus. On ihanasti sileää ja kutkuttavasti karheaa. Vaimoni on kuin kevät ja kesä, niiden voima ja tuntu ja heleys.

Minusta hän on tavattoman hyvä rakkaudessa ja parisuhteessa. Hän osaa ja uskaltaa.

Parisuhteelle ja onnellisuudelle on kyllä tosi tärkeää se, miten taitava toinen osapuoli on. Sillä on peruuttamattoman suuri vaikutus kaikkeen, millainen toinen on puolisona.

Olimme lomailemassa kevätretkellä Itämeren saarella. Meillä oli paikka merenrannan ja sisäjärven välissä. Toiselta suunnalta kuului kurkien huutoa ja kuovin laulua, toiselta haahkojen mouruntaa, meriharakoiden ja tyllien piipitystä, lokkeja ja tiiroja. Kahden suunnan äänet sekoittuivat ihanaksi maisemaksi. Jos toiselta puolelta olisi kuulunut moottorien ääniä, mekkalaa ja jäätelöautojen pimputusta, olisi mielessä pitänyt sovitella kakofoniaa.

Toisen parisuhde- ja tunnetaidot ovat lahja. Ne ovat syli, johon asettua. Ne ovat avoin kysymys, johon voi vastata avoimesti. Ne ovat tanssiinkutsu. Ne ovat leikki ja lepo. Ne ovat mahdollisuus aloittaa kasvaminen yhdessä ja rinnakkain.

Pidän vaimoani viisaana ihmisenä. Hänen kanssaan avioliitossa eläminen on paljastanut hänestä sen, mitä etäältäkin ounastelin. Hän on tietysti myös hauska, ehkä hauskoin ihminen jonka olen koskaan kohdannut.

Luotan häneen ja hänen naurahduksiinsa ja kysymyksiin, jotka päättelevät pitkät polveilevat pohdintani selkeään maaliin. Luotan lempeään hellästi huvittuneeseen katseeseen, jonka turvissa saan selostaa ja pulputa kaikkia ajatuksia ja olla oma itseni.

Tunnen rakkauden synnyttämää varmuutta vastata hänen odotuksiinsa ja ottaa hänet syliin, seurata, kuunnella, vastata, pitää lähellä, olla rauhassa, olla, sillä tavalla kuin hän minulle näyttää. Hän uskaltaa näyttää, mitä hän tarvitsee. Se on puolison taidoista suurimpia.

Kaikilla näillä lahjoillaan ja taidoillaan rakas puolisoni on rakentanut moniulotteisen, syvän, rikkaan ja vahvan perustan minulle tarttua ja asettua vastinpariksi. Rakastettuni, sellainen kuin hän on ja miten hän sen osaa; siksi kaksi aikuista ihmistä, yhdessä kuin linnunlaulut.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Sini Saavalainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2019
Syyskuu
2018
2017
2016

Kategoriat