Kirjoitukset avainsanalla kommunikaatio

Kuva: Jaakko Kaartinen

Toimivien parisuhteiden ominaisuudeksi mainitaan usein se, että voidaan puolin ja toisin sanoa se, mitä ajatellaan. Kun väleissä ei ole liikaa hiertäviä asioita, niistä ei kerry estettä tunteiden ja ajatusten ilmaisemiselle.

Tuntuu, että aika usein tällä mahdollisuudella kertoa suoraan se, mitä ajatellaan, viitataan erityisesti negatiivisten tai varauksellisten asioiden kertomiseen. Eli että kun on mutkattomat välit, on mahdollisuus sanoa se, mikä muuten jäisi hampaankoloon. Ei kerry pahaa verta, kun sanoo sen, mitä ajattelee. Ja niin edelleen.

Toivoisin ainakin yhtä usein nostettavan esille sen, mitä toimiva parisuhde yhtäläisesti mahdollistaa – nimittäin positiivisten asioiden sanomisen toiselle suoraan. Rakastavan puheen ilman esteitä.

Kun ei ole esteitä minun ja sinun välillä, on mahdollista sanoa se, miltä tuntuu. Toisin sanoen, on mahdollista kuvata rakkauttaan ja rakastamisen tunteitaan toista kohtaan, sekä niitä kaikkia muita myönteisiä aistimuksia ja kokemuksia, joita toinen omassa itsessä herättää.

Hyvien asioiden sanominen ääneen juuttuu helposti kurkkuun aivan samalla tavalla kuin minkä tahansa emotionaalisesti kallisarvoisen asian kanssa käy. Kaikenlainen epävarmuus ja varauksellisuus patoaa tehokkaasti niiden asioiden ilmaisemisen, jotka muuten nousisivat sisimmästä.

Ihailun ja rakkauden kuvaaminen ääneen toiselle on uskaltautumista. Sen keskeisenä ehtona on, että uskoo itse olevansa riittävän arvokas, kuvatakseen omassa sisimmässään olevia asioita. Että on rakastetun itsetunto.

Toimivassa parisuhteessa molemmille osapuolille välittyy kokemus siitä, että on toisen silmissä arvokas. Ja ennen kaikkea molemmista tosiaan tuntuu, että on arvokas – on sellainen sisäinen olo. Silloin voi sanoa: ”olet kaunis”, ja olla siitä ajatuksesta lämmin ja onnellinen.

Toimivassa parisuhteessa on varaa tuntea ja sanoa hyviä asioita toiselle. On toki varaa sanoa sekin, mikä ahdistaa tai harmittaa tai epäilyttää ja pelottaa. Parisuhde voi kuitenkin olla rakkaussuhde, ja rakkaussuhde sanotaan sellaiseksi toiselle. Siksi minusta on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti tähänkin, kun korostetaan, miten tärkeää sanominen ja itsen ilmaiseminen kahden ihmisen välillä on.

Hän rakastaa minua. Olen arvokas. Minun ajatukseni hänestä ovat kallisarvoisia. Ne ansaitsevat tulla hänelle sanotuiksi, kaikessa herkkyydessään ja suorasukaisuudessaan. Sanon, koska voin: olet ihaninta, villi hurmaavin.

 

Terveisin, J

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuva: Jaakko Kaartinen

Viime viikonloppuna rakastettuni kertoi minulle kirjasta, jonka oli valinnut kirjastosta kansitekstin perusteella. Se kertoi miehestä, joka erinäisten vaiheiden jälkeen päätyy keräämään eroottisia vaikutelmia puolisostaan. 

Tämä kuvaus juonesta riemastutti minua kovasti. Minulle itselleni nimittäin tuollaiset vaikutelmat rakastetustani ovat jokapäiväinen ilo. Uskaltaisin itsekin sanoa, että jos en varsinaisesti ihan keräile niitä, kiinnitän noihin vaikutelmiin huomiota tarkasti. Eroottiset vaikutelmat puolisostani ovat rakkaussuhteen ainesosia.

Niin, itse asiassa juuri tuollaiset vaikutelmat tekevät yhdessä olemisesta niin houkuttelevaa ja antoisaa. Toisen havainnointi ja tarkkaileminen eroottisessa mielessä on osa sitä virettä, joka ylipäätään muodostaa rakastavaiset.

Meidän parvekkeemme pöydällä on kukkaruukun aluslautanen, jonka rakastettuni on täyttänyt vedellä ja asettanut lintuja varten. Siinä käy aamuisin ja päivisin sinitiaisia, jotka ottavat kylpyjä. Ne seisovat astiassa ja kylpevät päristelemällä siivillään vinhasti. Vesi siroaa kimaltelevina pisaroina kaikkiin suuntiin.

Juuri samanlaisella tavalla rakastetustani siroaa eroottisia vaikutelmia. Hän tekee tavallisia asioitaan: kulkee portaissa edelläni, laittaa tavaroita reppuunsa huomista aamua varten, käy kasvopesulla, lukee kirjaa, syö iltapalaa ja siemaisee vesilasista. Samalla hänen sitä sen kummemmin tarkoittamatta, eroottisia vaikutelmia siroaa kuin kimmeltäviä pisaroita. Jos katson hänen suuntaansa, tai jos kuulen hänet tai aistin muilla tavoin, minä saan ne talteen, itseeni.

Koska olen rakastunut häneen, näen hänet sellaisessa valossa. Vai olenko rakastunut häneen, koska hänestä siroaa sellaista kimmeltävyyttä, joka lumoaa minut? Sekä että, varmaankin. Molemmat vahvistavat toisiaan. Onnellinen kierre!

Minua ei lakkaa hämmästyttämästä, miten merkitsevää ja kohtalokasta on se, mihin kiinnittää huomiota. Kun kiinnittää huomiota eroottisiin vaikutelmiin rakastetussaan, ne ovat tässä ja sävyttävät ihanuudella koko vuorovaikutusta. Sinnepäin näkee, minne katsoo. Eroottisten vaikutelmien suunnassa näkyy kiehtova halu ja suuret tunteet ja rakkauden asetelmien väkevyys. Siellä suunnassa näkyy rakastettunikin.

 

Terveisin, J

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Coline Hasle, Unsplash

Minulla ei ole vuosikymmenien parisuhdekokemusta tai parisuhdetyön vankkaa ammattitaitoa, mutta yhden asian tiedän jo nyt varmaksi. Kommunikaatio ja asioista puhuminen suhteessa on ehdottoman tärkeää. Asioista, niistä vaikeimmistakin, on hyvä voida puhua jo ennen kuin tilanteet räjähtävät käsiin tai ongelmat kasvavat ylivoimaisiksi. Pieneen haavaan kun on huomattavasti helpompaa laittaa laastariin, kuin suureksi revenneeseen avohaavaan.

Aina asioiden puheeksi ottaminen ei ole helppoa. Siitäkin voisin joskus kirjoittaa vaikka kuinka monta blogi-tekstiä, mutta tänään tahdon pysähtyä erityisesti sen ääreen mitä tapahtuu sen jälkeen, kun jokin asia on otettu puheeksi. Haastavaa ei nimittäin ole ainoastaan nostaa jotain teemaa esiin vaan myös pitää siitä kiinni keskustelun edetessä. Suhteisiin liittyvissä kysymyksissä on mukana usein niin paljon tunteita ja mahdollisesti paljon, niin jaettua kuin erillistäkin, historiaa asioista, että keskustelu voi helposti ajautua sivuraiteille. Silloin on vaara, ettei itse asia saakaan enää sitä hoivaa ja huomiota, jota se olisi tarvinnut.

Joskus asioiden kuuleminen kirpaisee. Suhteet herättävät meissä suuria tunteita eikä ole aina helppoa kuulla toisen pohtivan niihin liittyviä kysymyksiä. Toisen kommentit saattavat kaikua korvissa riskinä menettää hänet tai suorana arviona omaan ihmisarvoon, vaikka oikeasti voi olla kyse jostain pienestä ja arkisesta teemasta. Kyse voi olla vain asiasta, jonka toinen tahtoi vaan jakaa ja nostaa esille ennen kuin se muuttuu miksikään isommaksi tai haitalliseksi. Tuntea saa, mutta joskus käy niin, että tunteemme, pelkomme ja ahdistuksemme saavat niin vahvasti vallan, että hitaasti valummekin keskustelemaan niistä oikean aiheen sijaan. Puhumme siitä onko toinen jättämässä vai ei, onko itse riittävä vai ei, millainen on itse tai millainen toinen on. Katoamme alkuperäisestä aiheesta, eikä se näin ollen saa sitä huomiota ja käsittelyä, jota se tarvitsisi parantuakseen.

Toisinaan esiin nostetut teemat muistuttavat meitä jostain mitä olemme tunteneet tai kokeneet tässä tai aiemmissa suhteissa, tai kenties elämässä ylipäätänsä. Niinpä päädymme nostamaan esiin vanhan riidan tai tilanteen, purkamaan vanhojen suhteiden jälkiä tai puhumaan jostain aivan muusta. Päädymme asioiden äärelle, jotka voivat myös kaivata huomiota ja hoitamista, mutta jättävät nyt täysin sen alkuperäisesti esiin tuodun teeman varjoon.

Asioiden, teemojen, kysymysten ja tunteiden esiin nostaminen on haastavaa, mutta niin on niissä kiinni pysyminenkin. Niin aiheen esiin tuoja kuin sen kuulijakin saattaa keskustelun edetessään huomaamattaan kuljettaa keskustelun ennenaikaisesti muihin aiheisiin. Suhteen osapuolten eteen on siis kenties tuotu esimerkiksi jokin haaste, joka olisi hyvä yhdessä ratkaista, mutta ratkaisua etsiessä päädytäänkin puhumaan joukosta muitakin haasteita, suhteen sisältä tai ulkopuolelta, niin ettei alkuperäiseen aiheeseen kenties enää edes palata saatikka ratkaista. Mahdollinen pieni haava, jota oltaisiin haluttu hoitaa jää pahimmillaan hoitamatta ja kenties jopa unohtuu sivuun, kunnes oirehtii taas suurempana.

Nostaessasi jonkin teeman esiin suhteessasi, tai kun kumppanisi ottaa jonkin asian puheeksi, niin ole tarkkana. Pysähdy jossain vaiheessa katsomaan minne olette keskustelussanne edenneet. Tarkastamaan, ettei eteen ole tuotu pientä ja helppohoitoista haava, joka onkin vaarassa unohtua kaikkien muiden esiin ilmestyneiden teemojen ja tunteiden alle. Pidä huolta, että oikea asia tulee käsiteltyä. Niiden muidenkin aiheiden ääreen voitte pysähtyä sitten myöhemmin, mutta aloittakaa nyt ainakin siitä, joka juuri on nostettu esiin. Pitäkää huolta, ettei vaivalla eteen tuotua haava jätetä hoitamatta. Se on koko suhteenne hyödyksi.

Muistuttavin terveisin, Mio

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Kristina Flour, Unsplash

Joskus elämässä on asioita joista ehdottomasti tahtoisi tai olisi hyvä puhua, muttei syystä tai toisesta voi, saa tai uskalla. Silloin niistä voi kasvaa elefantteja olohuoneeseen. Niin valtaisia elefantteja, ettei niiden takaa meinaa nähdä enää mitään muuta. Kuulumisia kysyttäessä ei keksi mitä vastaisi, kun yhtäkkiä mielessä on vain juuri ne teemat, joista ei viitsi tai voi puhua. Kyllä elämään yhä muutakin kuuluu, mutta niitä ei enää näe elefanttien takaa.

Joskus noita elefantteja voi ilmestyä suhteeseenkin. Yhdessä tai vain yhden osapuolen suunnalta todetaan, että jostain asiasta tai joistain asioista ei voi tai ole hyvä puhua. Joskus ne ovat kuitenkin sen verran tärkeitä, että tekevät hiljennettyinä itsensä entistä näkyvämmiksi. Voi olla, että ne ovat alunperin jopa varsin pieniä, mutta vaiennettuna alkavat viedä yhä enemmän ja enemmän tilaa, kunnes tuntuu, ettei niiden takaa enää muuta näekään. Ne ovat hetkiä, kun istuu kumppanin vieressä hiljaa ja ihmettele, mistä sitä oikein ennen puhuttiin. Tuntuu, ettei ole muuta sanottava akuin se mistä ei puhuta.

Kun suhteessa on sen osapuolten lisäksi myös valtavia elefantteja ei itse suhteelle jää paljoa tilaa. Elefantit vievät huomion ja energiaa. Jos yrität olla ajattelematta niitä, muistat ne varmasti. Katsoessasi kumppaniasi näet myös elefantit ja ajatellessasi suhdetta muistat myös niiden olemassaolon. Ne kuihduttavat keskustelun, kun muut teemat pakenevan niiden taakse ja niistä itsestäkään ei voi puhua. Ne tekevät olemisen hankalaksi ja tilan ahtaaksi. Hitaasti elefantit voivat viedä tilan suhteelta ja hiljentää sen lopulta kokonaan.

Suhteessakaan ei tietenkään tarvitse puhua kaikesta. On asioita, joiden käsittely voi olla viisastakin jättää vähemmälle, mutta jos vaiennetuista teemoista alkaa syntyä elefantteja, voi olla viisasta katsoa niitä silmiin. Nuo elämän elefantit eivät nimittäin katoa ohitse katsomalla tai hiljaisella sivuuttamisella. Ne kasvavat kasvamistaan, kunnes saavat sen huomion, jonka ne tarvitsevat. Vasta huomioituasi ne voit nähdä jälleen sen kaiken muunkin niiden takaa. Muun elämäsi, muut osat suhteestasi. Sillä siellä ne kaikki kuitenkin ovat; teemat joita tiedät, että elämässäsi on ollut ennen elefantin ilmestymistä. Ne kaikki ovat yhä olemassa, mutta jokin muu kaipaa nyt ensin aikaa ja huomiotasi. Sen jälkeen voit keskittyä jälleen paremmin kaikkeen muuhunkin.

Mietiskelevin terveisin, Mio

 

Kommentit (4)

Vierailija
2/4 | 

Meillä asui vuosia elefantti nimeltään lapsettomuus. Se ei koskaan lähtenyt, joten minä lähdin.

Mio Kivelä
Liittynyt12.1.2018

Niin. Joskus elefantti vie niin paljon tilaa, ettei sen seuraan enää oikein muita mahdu. Ja jos ei sitä poiskaan saa niin ei oikein muukaan auta.Ikävää, että olet sen joutunut kokemaan.

Mio Kivelä

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat