Kirjoitukset avainsanalla kiittäminen

Eräässä tärkeässä ihmissuhteessani tultiin vuosia sitten kohtaan, jossa eron jälkeen mietittiin, mitä suhteen aikana tapahtui. Tuon keskustelun aikana kerroin, että minulla oli suhteessa jatkuvasti sellainen olo, että tein ja huolehdin paljosta, mutta toinen ei huomannut vaivannäköäni. Olin toiminut rakkaudesta käsin, mutta kaipasin kuitenkin sitä, että toinen olisi ymmärtänyt kiittää. Oikeasti hiljaa itsekseni mietin, että tunnen varmasti väärin – kyllä toinen varmasti on nähnyt ja on kiitollinen siitä, että olin huolehtinut niin paljosta.

Ei kannattaisi luulla tai olettaa tai uskotella itselleen muuta mitä sydämessään tuntee. Mies totesi tuohon, että hänen mielestään en ollut tehnyt mitään kovin erityistä. Hänen äitinsäkin on aina tehnyt samat jutut ja hänellä oli mielestään oikeus tekemiini palveluksiin.

Kyllä tuntui ja tuntuu vieläkin, kun miehen kommenttia ajattelen. Minulle syntyi allergia kaikenlaista minun arvoani kyseenalaistavaa käyttäytymistä kohtaan.

Eipä tämäkään tarina olisi ollut opettavainen, ellen olisi kääntänyt katsettani peiliä kohti. Kuinka monta auton renkaiden vaihtoa tai maalattua seinää olin jättänyt kiitoksella huomioimatta. Ehkä kiitin, ehkä en, en enää muista, mutta todennäköistä on, että varsinkin suhteen loppuaikoina kiitos on jäänyt ihan liian vähälle.

Suhteessa ei kenenkään pitäisi joutua kokemaan olevansa itsestäänselvyys. Ei pitäisi sanoa toiselle, että ei tarvitse kiittää – tämä kuuluu sinulle itsestään selvästi. Mikään rakkaudenosoitus ei ole itsestään selvä vaan kiitoksen aihe. Alun perin sinulle vieras ihminen halusi ottaa sinut omakseen vapaaehtoisesti ja asettua rinnallesi kulkemaan, tulla tutuksi, mutta ei niin tutuksi, ettei kiitosta enää tarvitsisi ääneen lausua.

On tärkeää nähdä ja tulla nähdyksi. Kiitos on parisuhteessa (ja muissakin ihmissuhteissa) maailman kaunein sana. Kiitos on pieni sana sanoa ja tarkoittaa: minä näen sinut.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Moni varmaan tietää sen hetken, kun isä tulee töistä. Voisi olla viisasta antaa isän hetken hengähtää, mutta vaippa olisi niin helppo uuden käsiparin vaihtaa... ja no nyt pikkutyyppi itse konttailee vastaan kädet ojossa, että minkäs teet...

Tottakai on kivaa, että tulee toinenkin hoitelemaan näitä vauva-arjen juttuja, mutta oikeastaan kaikkein parasta on istahtaa sohvalle ja salakuunnella noita kahta, isää ja tytärtä.

Vaipan vaihdon lomassa kuuluu maailman suloisin ääni: se miten isä puhuu tyttärelleen. Se ei ole liian imelä, vaan sopivan pehmeä, sellainen hyväksyvä ja ihaileva. Ääni vaan puhuu kauniisti, vaikka pieni neiti vikuroi ja venkoilee. (ehkäpä siksi, että toimitus kestäisi kauemmin) Mitä enemmän meno villiintyy, sitä kauniimmin isä puhuu. Ja minä salakuuntelen ja hymyilen.

Kaikilla tyttärillä pitäisi olla tuommoisia hetkiä. Odotteluaikana näin tuollaisen kuvan kuin tuossa yllä, tuolla tekstillä: ”The way we talk to your children becomes their inner voice.” Silloin mietin huolestuneena, että osaanko minä olla sellainen vanhempi, jonka ääni ei vaadi. Nyt joka päivä sohvalla minulla on syy hymyillä.

Näin äitienpäivänä ajattelen myös niitä kaikkeja tekstejä ja kiitoksia mitä lapset kirjoittelevat äideilleen. Ne ovat ihania ja liikuttavia, mutta mietin kuitenkin, että tärkeintä olisi meidän aikuisten muistaa kiittää toisia äitejä ja isiä, niin ettei lapsille tulisi sellainen kiitollisuuden taakka, tahi aikuiset marttyyrimaisesti odottelisi vuosi vuodelta vuolaampia kiitoksia, ja sitten tuntisi itsensä huonoiksi, kun ei lapsi muistakaan kiittää, vaan vaikka vaan huutaa.

Tajusin minäkin viimein sanoa ääneen, miksi minä sohvalla salaa hymyilen.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat