Kirjoitukset avainsanalla Juhlat

Minulla oli eilen syntymäpäivät. Ne olivat fantastisen hienot ja hyvät. Syynä siihen on puolisoni, joka on fantastinen. Hän ei kerta kaikkiaan lakkaa hämmästyttämästä.

Hän on hauska ja mielikuvituksellinen ja perinpohjainen keksiessään aina vain uusia tapoja ilahduttaa minua, ja näkee tavattomasti vaivaa järjestääkseen jotain sellaista, jonka ounastelee erityisesti minua riemastuttavan ja liikuttavan. Ounasteluissaan hän osuu nappioikeaan siksi, että on jaksanut kaiken aikaa panna merkille kaikenlaista sellaistakin minussa, mitä itse en edes hoksaisi pyytää.

Sain syntymäpäivät, jotka kestivät aamusta yöhön. Sain lahjoja, jotka olivat ihania ja hassuja ja jotka oli laadittu huolella, ja se alkoi aamusella kotona ja jatkui heti töiden jälkeen arvoituksilla ja yllätysten reiteillä pitkin kaupunkia. Minua nauratti ja hymyilytti niin kovasti, että kasvot tuntuivat helliltä.

Kaiken aikaa koko päivääni valaisi kokemus siitä, että hän nautti siitä, miten minä iloitsen ja kuinka hauskaa minulla on. Minun riemastukseni oli hänen riemunsa, ja sen huomaaminen hänen kaikesta myhäilystään ja nauravaisuudestaan teki minut syvästi onnelliseksi.

Ja sitten hän oli tuonut mukaan kaikkeen ensin lapseni ja sitten ystäviä ja lopulta koko joukon ystäviä ja minut yllätettiin uudestaan ja uudestaan. Hän oli järjestellyt asiat taitavasti ja kaikki olivat puijanneet minua herttaisesti etukäteen.

Muistatteko vesiliukumäet: aina uusi ja uusi mutka ja huljahdus ja lopulta oikein iso loiskahdus. Semmoista oli, ja joka mutka oli mahtavan kiva ja loppuloiskahdus suurenmoiset juhlat parhaaseen tapaan.

Kaikki tuo siksi, että olen hänen rakastettunsa. Se on ainutlaatuista se.

Sanoin iltamyöhällä ääneen kaikille yhteisesti, että olen etuoikeutettu. Arvelisin, että olen ainakin Helsingin etuoikeutetuin mies.

Minä annoin itseni ottaa sen kaiken vastaan. Olen opetellut sitä taitoa viime vuosina paljon, koska tämä rakkaussuhde ja parisuhde ja kumppanuus on jatkuvasti asettanut minut tähän asemaan. Joskus taannoin kirjoitin Facebookin päivitykseen, että rakastettuni on sellainen, että hän tekee minustakin kauniimman. Niin se nimittäin on. Hän näyttää minulle jatkuvasti, että olen enemmän kaikkien niiden elämäämme kuuluvien pienten ja suurten juhlien arvoinen kuin itse uskaltaisin ajatella.

Hänen rakkautensa on niin luovaa ja häkellyttävää ja hänen persoonansa niin suloinen rikas!

Minun rakkaudentekoni itselleni ja meille kahdelle, ja itse asiassa sitä kautta myös perheenjäsenille ja ystävillenikin, on ottaa vastaan se, että olen kaiken tämän erityisen arvoinen. Se sopii erityisen hyvin syntymäpäivien juhlimiseen. Jotain elävää elämää minussa juuri syntyy vastaanotetun rakkauden voimasta.

<3

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Aktiivisena lapsiperhejuttujen seuraajana tiedän, että synttärijuhlat ovat vanhemmuuden suorittamisen huipentuma ja juhlavalmistelujen ylikuumenemisesta varoitellaan ja ylilyönneillä pelotellaan tuoreita äitejä. Tiedostan tämän, mutta elämässäni olen oppinut, että elämää pitää juhlia. Se on kiitollisuutta se. Juhlia ei tosin järjestetä siksi, että suoritetaan tai pädetään. Juhla merkkaa hetken. Arkipäivien ketju pysähtyy hetkeksi, josta voi ottaa suuntaa uuteen.

Ajattelin, että tähän asiaan voisi olla jokin muu ratkaisu kuin tarkastella rahankäyttöä, juhlatrendejä ja teemoja. Tässäkin asiassa kannattaa miettiä ennenkaikkea se, että mitä tekee ja miksi. Itse kehittelin lapseni ykkössynttäreitä valmistellessa reseptin, jonka ajattelin jakaa muillekin.

Ensinnäkin kannattaa miettiä, mikä on tärkeintä. No tietenkin on tärkeintä sankari, jonka elämää juhlitaan. Hänellä tulee olla kiva päivä. Ensimmäinenkin ikävuosi on tärkeä. Ja sankari on tärkeä monelle. Mummit kameroineen ja lahjapusseineen. Niin, juhlat ovat tärkeitä muillekin kuin sankarile.

Juhlia järjestäessä on tärkeää, että on suvun lisäksi ystäviä jakamassa tärkeitä hetkiä. Juhla on yhteinen.

Tiedosta kuitenkin rajasi. Ihan kaikkia ei voi kutsua, ja toisaalta muista olla pettymättä, ihan kaikki eivät pääse.

Ihmiset auttavat juhlavalmisteluissa mielellään. Onko siskosi tehnyt hyvää raparperihilloa, jota hän voisi tehdä juustojen seuraksi juhliin? Onko isäsi on innostunut savustuksesta? Jospa hän savustaisi juhliin kalaa.  Valmisteluihin ja loppusiivoukseen voi myös pyytää apukäsiä. Muista vain pyytää ja kiittää avusta!

Ennen juhlia puhu ääneen puolisosi kanssa mikä etukäteen jännittää. Sitten toinen muistaa aamulla halata ja uskoa, että kaikki onnistuu.

Hulinatahan se on: lasien täyttöä, puheen sorinaa, katettuun pöytään kutsumista, kuulumisten vaihtoa, unohtamista ja muistamista, halauksia, hymyjä ja kuvia.

Ne ovat hienoja hetkiä, jopa ikonisia. Aika pysähtyi omalla kohdallani hetkeksi silloin, kun ensimmäinen kynttilä sytytettiin. Juhlia pitää!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat