Kirjoitukset avainsanalla inhimillisyys

Avalla pyörii transsukupuolisesta Caitlyn Jenneristä kertova sarja I Am Cait. Maanantain jakso kantoi nimeä "Ikuisesti sinkku?" ja käsitteli muun muassa paljon deittailuun liittyviä kysymyksiä. Jakso herätti minussa paljon tunteita ja ajatuksia. Minua sattui, kun ensimmäisessä kohtauksessa ollut Johnie sanoi, että tuntuisi petokselta, mikäli toinen ei kertoisi taustastaan heti. Kirjoitin ensimmäisessä blogitekstissänikin siitä kuinka loppujen lopuksi meillä kaikilla on asioita, jotka voisivat olla jollekin syy kääntyä pois, emmekä silti kerro niitä heti vaan haluamme ensin tutustua toisiimme. Joillekin transtausta tuntuu kuitenkin olevan yhä erillään näistä kaikista muista asioista ja jotain, josta toinen olisi velvollinen kertomaan heti. Johnie jatkaa, että mikäli tällainen asia tulisi ilmi, ei hän enää tahtoisi jatkaa parisuhteessa. Tähän kokemukseen hänellä on täysi oikeus, mutta minua jäi harmittamaan, ettei syytä kerrottu. Hän kyllä sanoi, että siinä muuttuisi se millaisena hän näkisi toisen. Ilmoille jäi kuitenkin yhä valtava kysymys "Miksi?" Mikä minussa muuttuisi taustani myötä? Minusta oli mielenkiintoista seurata Caitlinin pohdintaa omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Muistan kuinka itse mietin ennen prosessia, että muuttuisikohan seksuaalinen suuntautumiseni prosessin myötä. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat kuitenkin kaksi erillistä asiaa. Seksuaalinen suuntautuminen voi toki elää sukupuolenkorjausprosessinkin aikana, kuten missä tahansa elämän vaiheessa. Ne eivät kuitenkaan ole kytkettynä toisiinsa. Iloitsin kuinka hienosti myös tästä aiheesta osattiin sarjassa puhua. Minua suututti kuinka julmasti seurustelukumppanit ja deitit olivat naisia kohdelleet. Ei voi olla riipimättä sydämestä, kun joku joutuu toteamaan "Elämme maailmassa, jossa ei ole paikkaa meille". Ne asiattomat kohtelut tai kommentoinnit, lähentelyt, väkivalta tai yliseksualisointi, mitä nämäkin naiset ovat joutuneet kokemaan vain taustansa vuoksi, eivät kerro heistä vaan ympäröivästä maailmasta. Maailmasta, joka on aivan liian julma ja epäoikeudenmukainen. Yhdenkään ei tulisi joutua kokemaan sellaista kohtelua mitä nämä, tai lukuisat muut transihmiset, ovat joutuneet kokemaan vain taustansa vuoksi. Yhdenkään ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa päätyy ajattelemaan, että hänen täytyy kestää toiselta ihmiseltä mitä tahansa vain, koska on kuka on, tai ettei hän voisi koskaan löytää rakkautta, koska on oma itsensä. Minua ahdisti tieto siitä, että jaksossakin näkyvä todellisuus on kuitenkin lopulta vain murto-osa siitä kaltoinkohtelusta ja niistä ennakkoluuloista, joita transihmiset voivat joutua kohtaamaan deittailunkin parissa ympäri maailmaa. Tunsin jakson aikana kuitenkin myös valtavat määrät iloa ja toivoa. Iloitsin kaikista kohteliaista ja kannustavista sanoista ja teoista, mitä ihmiset sanoivat ja tekivät toisilleen. Iloitsin siitä, että kaiken ikävän kohtelun jälkeenkin naiset ymmärsivät, että heissä on asioita, mistä kannattaisi kiinnostua. Tunsin toivoa tulevaisuudesta kuunnellessani transnuortenleirillä oleiden puheita. Maailma voi muuttua. Nauroin ja hymyilin varmasti koko loppuillan, kun jaksossa oleva ruokapäytäkeskustelu kääntyi siihen, kuinka ihania seurustelukumppaneita transmiehet ovat sekä meille kohotettuun maljaan ja toivotukseen, että jokainen saisi kokea transmiehen elämänsä aikana. Niin monet kerrat olen itsekin kokenut epävarmuutta ja alemmuudentunnetta taustani vuoksi, ettei tuo voinut kuin tuntua hyvältä, vaikka olihan se toki myös yleistämistä. Tunnen kiitollisuutta heidän sanoistaan. Vappuna lupaankin kohottaa maljan transnaisille, mutta myös niin muun sukupuolisille, transmiehille, sukupuoleltaan määrittelemättömille, sukupuolettomille kuin cis-sukupuolisillekin. Kokekoon jokainen rakkautta elämässään!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat