Kirjoitukset avainsanalla väsymys

Palikkatalo tekee näkyväksi parisuhteen monet ulottuvuudet. Kuva: Parisuhteenpalikat.fi

"Läpystä vaihto" alkaa olla melkoinen klassikko sanonnaksi. Lapsiperheen arjessa kumpikin singahtelee töihinsä, salille hikoilemaan, päiväunille tai kauppaan- vuoronperään. Eräs tuttavani totesi, ettei hän niinkään puolisoaan kaipaa arjen hulinassa, vaan pikemminkin omaa aikaa. Itse tunnistan kaipaavani molempia varsin tasaisesti. Kaipuun tunnistaminen jo sinällään on tärkeää. Kaipuu näyttää suuntaa sille, mikä tuntuu tavoittelun arvoiselta. Kun tupa iltaisin hiljenee voi kuitenkin kummasti tuntua, että jäljellä on vain voimien rippeet. Puolison huomioiminen voi tuntua ponnistamiselta. Kunhan nyt arjen juoksevat asiat ja aikataulut saadaan jotakuinkin ojennukseen. Välillä elämässä ärsykkeiden määrä voi hengästyttää. Itseaiheutettua tai ei- happi vähenee ja liikkumatila kutistuu. Kaipuu kohdistuu yksinkertaisiin arjen asioihin. "Kunpa kukaan ei puhuisi minulle kahteen tuntiin sanaakaan", "Olisipa hetki aikaa syödä lounas yhdessä kumppanin kanssa - tai juoda edes kahvit", moni lausahtaa.

Katson kumppania pätkäunien siivittämänä kuin likaisen ikkunan läpi. Siellä se kallisarvoinen seisoo, vaikka en kirkkaasti näe.

Parisuhteen palikat- työkalu  konkretisoi ja tekee näkyväksi parisuhteen osa- alueita. Ehkä talo on sinullekin tuttu? Valkoisen palikan voi nimetä kulloisenkin parisuhteen äärellä työskentelyn-  tai tarpeen - mukaan. Valkoinen niinkuin Väsymys. Tänään nimeän sen niin. Rakkaus pikkuihmisiin tuntuu syvällä ytimessä - parisuhde sen sijaan voi olla möykkyistä matkantekoa. Katson kumppania pätkäunien siivittämänä kuin likaisen ikkunan läpi. Siellä se kallisarvoinen seisoo, vaikka en kirkkaasti näe. Miten samaistuinkaan myös Ile Uusivuoren mietteisiin parisuhteen laatuajasta ja väsyneen vanhemman tarpeista. Siihen, miten kumppanin tyhjä katse voi olla vastassa kahdestaan ollessa - ja kuinka yhteinen hetki typistyykin haaveeseen nukkumaanpääsystä.

Erityisesti vaikeuden hetkissä usein korostuu, miten tärkeää on valita kumppanin hyvä. Sitoutuminen on valintaa. Tahdon tänäänkin olla yhteisellä matkalla.

Mikä riittäisi kokemukseen riittävästä yhteydestä ? Lapset haastavat ja horjuttavat palikkataloa - katse kääntyy harmaaseen kivijalkaan. Miten sitoutuminen kannattelee parisuhteen "taloa"? On eri asia olla väsynyt parisuhteessa kuin parisuhteeseen. Silmäpussit ja  "läpystä vaihto" - arki voi kirvoittaa huudahduksen "En jaksa ja halua tällaista!". Erityisesti vaikeuden hetkissä usein korostuu, miten tärkeää on valita kumppanin hyvä. Sitoutuminen on valintaa. Tahdon tänäänkin olla yhteisellä matkalla. Tunteet tulevat ja menevät. Riidat syttyvät ja sammuvat- ja värittyvät väsyneinä. Seksuaalisuus elää ja muovautuu. Teot voivat näyttäytyä valmiina voileipänä jääkaapissa tai puhtaiden petivaatteiden vaihtona? Ehkä välillä voisin hymyillä kun katseemme kohtaavat. Sanojen palikka voi olla kysymys, miten kumppani sai nukuttua. Jaksaisinko tänään kuunnella toisen kertomusta hänen kolotuksistaan tai etsiä yhdessä hukassa olevaa lompakkoa? Kaikki elämässä on suhteellista ja suhteessa. Jos on väsymystä on myös virkeyttä. Kun on kuormittavaa on olemassa myös keveää. Aika ja tila parisuhteelle voi olla vähäistä ja runsasta, riittävää ja riittämätöntä.  Muistutan itseäni siitä, että elämänvaiheiden ohikulkeva luonne haastaa poimimaan talteen helmet. Nyt. Tänään. 

Tekeekö väsymys - omani ja toisen - minusta parisuhteessa armollisemman vai piiskaavan vaatijan?

Olisiko siis mahdollista asettua elämään juuri tätä vaihetta rauhassa- vaalien sitä, että yhteys puolisoon pysyy auki? Huolehtien, että olemme toisillemme olemassa myös väsyneinä haahuilijoina. Tekeekö väsymys - omani ja toisen - minusta parisuhteessa armollisemman vai piiskaavan vaatijan? Tuntuu tärkeältä nähdä metsää puilta ja luottaa hyvään lopputulemaan, kun puolisokin tekee voitavansa. Yhdessä kaivatut ja perheeseen saadut lapset ovat monin tavoin keskiössä. Tuntuu kuitenkin tärkeältä vahvistaa omilla toimillaan parisuhteessa olemassa olevaa hyvää. Se, mistä on aina yhdessä tykätty voi olla jossain muodossa mahdollista toteutua nytkin. Samalla kysyn itseltäni, mitkä parisuhteeseen liittyvistä tarpeistani voivat mainiosti vielä odottaa aikaansa? Jonain päivänä valkoinen palikka on jollain muulla nimellä.

Lämmöllä tervehtien, Päivi

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuva: Quin Stevenson / Unsplash

Olen varma, että maailmassa olisi vähemmän sotia, jos kaikki nukkuisivat kunnolla. On ihmeellistä, miten huonot unet vaikuttavat ihmiseen.

Kahdeksan vuoden staattisen väsymyksen kokemusasiantuntijana tein väsymyksen viisi eri tasoa.

Millä tasolla väsymyksesi menee nyt?

Taso 0: Normaali olotila, jonka olemassaolon saatat unohtaa. Väsymykseen tottuu ja voi unohtaa, että on olemassa muutakin. Tämä olotila tuntuu taivaalta, kun palaat tähän väsymyksen jälkeen.

  1. Väsyttää, mutta ei se mitään. Kahvia naamaan ja mukavia ihmisiä ympärille niin et edes muista, että edellinen yö meni vähän heikosti.
  2. Toimintataso lievästi heikentynyt. Läpät hulvattomia. Kaikki naurattaa. Liikunta ei enää oikein innosta. Lasten huuto ärsyttää aikaisempaa enemmän.
  3. Vituttaa. Ja on nälkä. Etenkin herkkuja tekee mieli paljon. Joudut sinnittelemään kokouksessa, että et sano viidettä kertaa samaa juttua kertovalle Matille, että “ME KUULTIIN TOI TARINA JO TIISTAINA!! OLE HILJAA!” Hillitseminen onnistuu, mutta kasvoillesi nousee vinoutunut maaninen hymy. Lapset huomaavat, että kaatunut maito voi saada aikuisessa aikaan kohtuuttoman reaktion. Puoliso ärsyttää tahallaan.
  4. Kaikki on perseestä. Kaikki. Aivan kaikki. Tuntemattomat ihmiset, tutut ihmiset, ystävät, kaverit ja sukulaiset. Linnut. Bussit. Some. Korkit ja ovenkahvat. Ja etenkin puoliso ja lapset. Kokouksessa Matin tarina ei enää ärsytä vaan painaa luomesi kiinni. Heräät pomon yskähdykseen pää pöydässä, kokouspaperit kuolassa – etkä välitä. Raajasi ovat tunnottomat ja silmien liikuttaminen sattuu. Alat haaveilla pienestä onnettomuudesta (esim. katkennut jalka), että pääsisit sairaalaan nukkumaan.
  5. Taso, jolla ihmiset tekevät odottamattomia ja peruuttamattomia tekoja. Oikeasti. Raja on ylitetty jo liian kauan sitten. Nyt unta!

Väsynyt vanhempi näkee tulevaisuuden kapeana, lapset kauheina ja puolison ilkeänä.

Itsesi, lastesi ja parisuhteesi vuoksi: puhu väsymyksestä viimeistään, kun olet tasolla kaksi. Uni on tärkeää. Todella tärkeää. Väsynyt vanhempi näkee tulevaisuuden kapeana, lapset kauheina ja puolison ilkeänä. Nuku. Jos et voi, pyydä apua. Ajoissa.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Sini Saavalainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen
Liisa Valila

Teemat

Blogiarkisto

2019
Marraskuu
Syyskuu
2018
2017
2016

Kategoriat