Kirjoitukset avainsanalla avioliitto

Kuva: Jaakko Kaartinen

Huokaisin aamulla rakastetulle, että hän on kerta kaikkiaan ihana. Oli niin mukavaa olla.

Oletko sä käynyt jonkin ihanuusakatemian, että sinusta on tullut näin ihana”, kysyin.

Joo, tämän avioliiton”, hän vastasi.

Se oli tietysti oikein kaunis vastaus. Hän sillä tavalla sirotti saamiaan ihanuuskehuja meidän molempien päälle.

Ajattelin samaa asiaa myöhemmin päivällä lisää. Tulin siihen tulokseen, että se oli häneltä tyypillisesti myös taitava oivallus. Ja minulla on samansuuntainen kokemus. Tämä avioliitto, tämä rakkaussuhde tuo minussa esille niitä kaikkia puolia, joita pidän itsessäni parhaimpina. Jos minussa on jotain ihanaa, se on tämän suhteen vahvistamaa ja syventämää.

Rakastettuni, ja tämä meidän välisemme suhde on minun suurin voimavarani. Tämä on minun näköalapaikkani elämän tärkeimpiin asioihin. Minä palaudun tässä, jos olen tullut uupuneeksi, jos olen väsynyt, tämä kannattelee minua.

Kaikenlaisessa elämän iloisessa ja riemuisassa, tämä rakkaussuhde heittää minua vielä korkeammalle. Tämä on kuin vahvistin, joka saa minut soimaan voimakkaammin ja helkkyvämmin.

Lisäksi minä voin kertoa asioistani ja kysyä kysymyksiäni avoimesti, ja pyytää neuvoa ja mielipiteitä. Rakastettuni jaksaa kuunnella ja vastata viisaasti.

Tämä on minulle verraton suhde. On hämmästyttävää, että on käynyt näin hyvin. Olen päätynyt siihen joukkoon, jolla on erittäin hyvä rakkaussuhde, parisuhde, avioliitto. Minulla tosiaan on ihanuusakatemia.

Me jotenkin vain sovimme toistemme seuraan näin hyvin. Meillä on sopivat ja riittävät valmiudet olla onnellisia, näinä kahtena ihmisenä ja yhdessä. Meillä sattuu olemaan kaksi samansuuntaista vapaata elämänasennetta.

Luin juuri loppuun Yuval Noah Hararin Sapiens-kirjan. Se on minusta sisällöllisesti epätasainen, mutta kyllä kiintoisa analyysi ihmisyydestä; siitä, mistä ihminen on tullut ja minne menossa. Kirjan loppupuolella Harari hieman kompastelee onnellisuuteen liittyvien näkökulmiensa kanssa, mutta tulee ohimennen ottaneeksi esiin asian, joka on varsin merkittävä. Se on yleinen tutkimusten antama viite siitä, että hyvissä parisuhteissa olevien ihmisten kokonaishyvinvointi on merkittävästi parempi kuin toimimattomissa.

Minun on vaikea mitata kokonaishyvinvointini määrää. Keksin elämästäni ja tekemisistäni monia asioita, jotka voisivat olla vielä paremmin tai aivan toisinkin. Mutta parisuhteen osalta saan kyllä täyden buustauksen hyvinvointiini.

Harari miettii sitäkin, että tekeekö parisuhde ihmiset onnelliseksi, vai päätyvätkö onnelliset ihmiset parisuhteisiin. Onnellisuuden ja parisuhteen välillä voidaan nimittäin todeta olevan vastaavuutta, mutta on hyvä kysymys, mikä johtuu mistäkin.

Ehkei tuohon ole yleistä vastausta. On vain yksittäisiä parisuhteita ja niiden uupumisia. Omalta osaltani jos pitäisi vastata, niin minä sanoisin, että minut tämä parisuhde on tehnyt onnelliseksi. Ja se on kaivanut minusta esille minun oman onnellisuuteni, ja kasvattanut ja vahvistanut sen uusiin mittoihin.

Tämä on nykyaikainen parisuhde liberaalissa maailmanajassa, jossa ihmiset voivat itse valita reittejään ja tehdä ratkaisuja. Toisin kuin suurimman osan ihmiskunnan historiasta, meidän ajassamme voi käyttää yksilön vapautta. Voi hakea mahdollisuutta tulla onnelliseksi. Voi löytää ihanuusakatemian. Kullekin on varmasti juuri omanlaisensa. Minulla on tämä, rakkauden Huvikumpu.

 

Terveisin, J

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirkolliskokouksessa keskusteltiin jälleen samaa sukupuolta olevien avioliitoista. Ja jälleen käteen jäi lopulta tilanne, joka aiheutti monelle pettymystä ja ikävää oloa. Ihmisiä ja suhteita, jotka kokevat jäävänsä yhä omassa yhteisössään ulkopuolisiksi. Tulkintakysymyksiksi.

Se ei kuitenkaan tarjoa kokonaiskuvaa Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta tai sen tilanteesta. Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ole vain nuo ratkaisut. Kirkko on ihmiset, kaikki Kristuksen ruumiin jäsenet. Se on päättävässä asemassa istuva, mutta myös yhtälailla avioliittonsa vihkimystä odottava samaa sukupuolta oleva pari.

Suhteemme Jumalaan ei rakennu kirkon kokouksien asialistoilla tai päätöksissä. Onneksi. Sen suhteen väliin ei voi kukaan muu tulla. Vaikka joskus siltä meinaisi tuntuakin. Arkeemme kokouksissa ja asialistoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien kohdalla myös parisuhteen asioihin.

Kirkko on kaikki sen jäsenet, mutta valta jakautuu eri hetkissä eri henkilöille. Onneksi siihen vallan jakautumiseen voimme myös vaikuttaa. Esimerkiksi ensi syksynä tulevissa seurakuntavaaleissa. Sillä sen lisäksi, että niissä valitaan luottamushenkilöt päättämään oman seurakunnan asioista, niin nuo luottamushenkilöt ovat myös niitä, jotka ovat esimerkiksi valitsemassa maallikkojäseniä kirkolliskokoukseen.

Olo voi olla nujerrettu ja voimaton, kun oma tai lähimmäisen parisuhteen mahdollisuudet ja oikeudet ovat jonkun toisen käsissä. Emme kuitenkaan ole voimattomia tai nujerrettuja. Kirkon tulevaisuuden päätöksenteko on myös meidän käsissämme.

Toiveikkain terveisin, Mio

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva:  Aarne Ormio
Kuva: Aarne Ormio

Tervetuloa blogiimme!

Täällä annetaan rakkauden roihuta ja tarjoillaan sytykkeitä parisuhdepohdintoihin. Kiinnostava joukko eri elämäntilanteissa olevaa kirjoittajaa tuo esille ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Kirjoituksista löytyy näkökulmia muun muassa sinkkuuteen, erosta nouseviin tunteisiin, intohimon ihanuuteen sekä sitoutumisen iloon ja vaikeuteen. Pohdimme tietenkin myös lapsiperheen arkisia lmiöitä ja tarjoamme huumoria, haaveiluja ja tunteiden tutkiskelua erilaisiin elämäntilanteisiin.

Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja.  Blogista löytyy kokemusasiantuntijuutta ja tutkittua tietoa – sopivassa suhteessa. Rakkauden roihu pääsee nyt osaksi vauva.fi:n blogiyhteisöä.

Kommentoi ja elä mukana. Lupaamme edelleen roihuta!

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus on roihunnut jo vuodesta 2016. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kiinnitän nykyään parisuhteissa eniten huomiota yhteen seikkaan: avoimuuteen. Olen aiheesta paljon myös kirjoittanut. Tässäkin tekstissä on siis kyse vain minun havainnoistani, eivät ole siis tutkimustietoa tai muuta faktaa vaan omin silmin havaittua.

On ilmiselvää, kun eroseminaarityötä teen, että iso osa parisuhteiden ongelmista johtuu kohtaamattomuudesta, avoimuuden puutteesta ja puhumattomuudesta. Samaa asiaa kaikki - puhutaan yhteydestä ja sen luomisesta ja ylläpitämisestä.

Hassuinta minusta on se, että usein juuri ne, jotka eivät pysty avoimuuteen ja puhumiseen, ovat niitä, jotka sortuvat uskottomuuteen tai siihen, että siirtyvät lennosta pitkästä parisuhteesta toiseen ilman eron käsittelyä. Monelle ihmisille tuntuu olevan usein ”ihan sama” (tuskin on ihan sama, mutta siltä se usein vaikuttaa ja noilla sanoilla omaa olotilaa kuvataan), miltä siitä toisesta tuntuu. Alivastuulliset ovat alivastuullisia myös erotessaan. Ja että sitä vastuullisempaa kiukuttaa.

Monesti on varmasti vaikea nähdä omaa osuuttaan avoimuusasiassa. Jos ei näe, ei kuule eikä tiedosta, ei voi myöskään ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä. Jos syyllistä omaan huonoon oloon hakee aina muista, pysyy itse jotenkin puhtoisena, oma kilpi kiiltävänä ja inhimillisyydestä tahrattomana.

Lähes kaikilla on tarve yhteyteen ja läheisyyteen. Tervetuloa ihmisyyteen. Käytännössä yhteyteen pääseminen ei ole kovin helppoa, jos siihen ei mallia tai mitään käsitystä, mistä on kysymys. Taito on kuitenkin sellainen, jonka voi oppia esimerkiksi yhden kokonaisen elämän aikana :).

Yhteys ei minun maailmassani tarkoita järki- vaan tunnejuttuja. Omiin tunteisiin sujahtaminen, niiden aistiminen ja tunteminen, on tärkeää hyvinvointia ajatellen. Pelkän järjen varassa elävät ovat kaikkein stressaantuneimpia. Jos ei koskaan ole ollut lupa tunteille, ne voivat tuntua niin pelottavilta ja ahdistavilta, että iso osa valveillaoloajasta (tiedostamatta) menee tunteiden välttelyyn ja niiden pois työntämiseen. Toinen askel on tunteiden tunnistaminen. Ja nyt kun parisuhteesta puhutaan, kolmas askel on tunteiden ilmaiseminen ääneen toiselle ilman syytöstä.

Jos tuntuu siltä, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, käännä katseesi hetkeksi itseesi. Osaatko olla tunteidesi äärellä ja kertoa niistä toiselle? Kerro vaikka kuinka pelkäisit sitä, ettei toinen kestä. Aseta sanasi kauniisti, ole myötätuntoinen ja rohkea. Joskus voi luulla, että avoimuus löytyy aidan takaa, vaikka se saattaakin löytyä itsestä. Avoimuudessa on sellaistakin taikuutta, että se tuntuu itsestä niin hyvältä, että siinä alkaa samalla tykätä itsestäänkin <3

Kuva: Mika Wallasvaara 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat