Kirjoitukset avainsanalla Kasvuhaaste

Kuva: Jarkko Vertanen

Muistan, kuinka minulle ojennettiin syliin mustatukkainen nyytti. Olin hätäsektion jälkeisessä tokkurassa, enkä meinannut tunnistaa vauvaa omakseni. Olin aina ollut blondi – miten ihmeessä minussa kasvaneella voi olla tuuhea tumma tukka?

Erilaisuutemme ihmetteleminen ei suinkaan jäänyt tähän. Meissä on tyttäreni kanssa paljon samaa, mutta erojakin on runsaasti. On ollut hilpeää seurata, mitä piirteitä esikoiseen on tarttunut omasta, mitä miehen suvusta. Olemme kaikki hioneet toisiamme ihmisiksi.

Heti ensimetreillä nyytti haastoi kohtaamaan keskenkasvuisuuttani. Samalla kun vauva huusi omaa ikäväänsä, itkin hiljaa mielessäni turvattomuuttani.

Miten ikinä minä, avainkaulalapsena betoniviidakossa asunut peppityttö, osaisin tarjota toiselle turvaa?

Vuodet vierivät, lapsi kasvoi ja puoliso pysyi rinnalla. Perheeseen syntyi vielä kaksi veljeä. Tehtiin töitä ja aherrettiin kotiarkea. Aikaisin ylös, aamukahvit, halit ja ovesta ulos, paluun hetket oven raossa, harrastuksiin, päivällinen, iltasiivous, roskat roskakatokseen ja nukkumaan. Vuosien toistossa meissä kaikissa tapahtui huomaamatonta kasvua. Esikoinen löysi oman polkunsa aikuisuuteen. Itseluottamukseni ihmisenä, äitinä ja puolisona vahvistuivat. Nyt voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että kaikki yövalvomiset vauvojen ja murkkujen kanssa kannattivat. Öitä läpielettäessä ei siltä yhtään tuntunut.

Parisuhteen hyvinvoinnin vahvistamisesta muodostui itselleni ammatti huomaamatta. Aloitin vertaisryhmien ohjaajana, vertaisluennoitsijana, parisuhdetapahtumien luotsina. Kehitin materiaaleja, kirjoitin kirjoja ja väittelin erokriisin työstämisestä toimivaksi parisuhteeksi. Löysin itseni puhumasta löydöistäni myös muille. Ja lopulta luotsaavani parisuhdejärjestöä, joka organisoi vuosittain useita kymmeniä parisuhdetapahtumia niin nuorille kuin vanhoille parisuhteensa kehittämisestä kiinnostuneille pareille.

Parisuhteen huoltamisesta ja kriisien ylittämisestä on tullut itselleni intohimo.

Niin palkitsevaa on nähdä parin, joka on ehtinyt etääntyä jo kauas toisistaan, palaavan toistensa syliin ja syleilyyn. Kirjoitan Rakkauden roihussa blogeja joka toinen keskiviikko. Usein lähden liikkeelle henkilökohtaisista huomioista, joita raamittavat muiden parisuhdekokemukset sekä tutkimuksissa tehdyt havainnot. Annetaan rakkauden roihuta läpi vuosien niin isolla kuin pienellä liekillä!

Kommentit (2)

Hanna Ranssi-Matikainen
Liittynyt11.1.2018

Moi Sarianna! Anteeksi, että kommenttiin vastaaminen on jäänyt! Tämä bloggailu tällä alustalla on vielä niin uutta, että vähän joudun hakemaan rutiineja ;) Juu, hurjaa oli se, ettei väliä kahdelle vanhimmalle lapselle jäänyt kuin vuosi ja kymmenen kuukautta. Jotenkin sen ekan kokemuksen hautasi ajatuksissaan taka-alalle. Toki kävin synnytystapa-arviossa ja siellä kaikki tuntui olevan ok. Toivottavasti löydät itsestäsi voimaa ensimmäisestä kokemuksesta huolimatta niin, että uskaltaudut kokeilemaan uudestaan sitten kun sen aika on. Seuraava kerta voi olla ihan erilainen!

Parisuhdetohtori Hanna Ranssi-Matikainen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat