Kirjoitukset avainsanalla kommunikointitaidot

Kuva: Jaakko Kaartinen

Yksi seikoista, jotka yhdistävät minua ja rakastettuani, on syvä kiintymys sanoihin, tekstiin, kielelliseen ja kirjalliseen ilmaisuun. Se on oikeastaan yksi niistä asioista, jotka vetivät meidät yhteen, ja kielen taioin me olemme toisemme toisiimme punoneet.

Juuri tänä iltana olimme katsomassa Juha Hurmeen Lemminkäinen-näytelmää kaupungilla. Hurmeen kyky kirjoittaa on niin mahtava! Nautimme ja nauroimme makeasti. Välillä katselin rakastettuani vieressäni, koska hän oli niin hirmuisen kauniina siinä. Sitten ajattelin, miten valtavan onnelliseksi minut on tehnyt se, että saan jakaa hänen kaltaisensa ihmisen kanssa kaikki tällaiset tekstit.

Näytelmässä sanottiin, että kieli on tavallaan meidän ulkopuolellamme, ja toisaalta meidän sisällämme. Kielen kautta ajatuksia koetetaan muotoilla ja toiselle välittää. Ne tulevat meihin sanoissa ja sanomisen tavassa.

Että jakaa toisen kanssa ilon sanojen mahdollisuudesta ja täysosumista, on nautinnon jakamista. Me kahdestaan paikallistamme maailmaa ja sen loputonta komiikkaa ja vakavuutta aika paljon sanojen kautta. Tekstinsirpaleiden, ajatuksen mittaisten tekstien, säkeiden, iskusanojen, riimin sointujen ja vanhojen mainosten nostalgisten sloganien kautta. Osoittelemalla ja jakamalla niitä toisillemme, jakamalla sanat maailmassa me jaamme keskenämme maailmaa.

Minulle on myös nautinto saada seurata sitä, miten hauskasti, kirkkaasti ja oivaltavasti rakastettuni käyttää kieltä. Miten tarkasti hän kykenee käyttämään sanoja.

Hänen sanojensa kautta minä seuraan hänen ajatuksiaan, niitä pitkin yritän hänen sisäiseen maailmaansa. Kun hän puhuu tai kirjoittaa minulle, toinen kokonainen havainnon ja mielteiden maailma on minulle esillä.

Jotta voi nauraa samalle asialle, se pitää ensin jakaa. Tai että voi innostua samasta ideasta, se pitää yhdessä puhua selväksi. Että hän puhuu minulle, jakaa minun kanssani ja tekee minun kanssani selväksi, tekee minusta hänen omansa.

Minulla itselläni on niin paljon kerrottavaa hänelle. On niin paljon sanottavaa, ja koko ajan sitä tulee lisää. Elämä on niin monipuolinen ja innostava ja värikäs, ja minä tunnen sisälläni niin runsain mitoin, että voisin puhua ja tekstata ja muotoilla lauseita hänelle lähes lakkaamatta. Tasapaino löytyy siitä, että pidän kuitenkin hänen sanoistaan vielä enemmän kuin omistani. Voisin kuunnella häntä paljon pidempään kuin puhua itse.

Niin sanat soljuvat. Yhteisen innostuksen, innoituksen, syvän vakavuuden, hupsuuden, erotiikan virityksen sanat. Onneksi, onneksi meillä on kieli.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuvaaja Zoriana Stakhniv/Unplash. Mitätöinti, alistaminen ja kontrollointi parisuhteessa ovat erityisen haavoittavaa, koska silloin tekijä on se kaikkein läheisin ihminen.

Olen kohdannut viimeisen kahden vuoden aikana paljon miehiä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa parisuhteessaan. Väkivalta on ollut sekä henkistä että fyysistä ja useimmiten tekijänä on ollut joko ex-puoliso tai nykyinen kumppani.

Tämä vähän tunnettu asiakaskunta on löytänyt tiensä Miessakkien Väkivaltaa Kokeneet Miehet -hankkeen pariin, jossa tarjotaan keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattua vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kadulla tai kotona kokeneille miehille. Apu on luottamuksellista ja maksutonta, rahoittajana toimii STEA.

Ja onhan miesten kokema väkivalta yleistä myös tilastojen valossa. Noin joka toinen mies on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa 15 vuotta täytettyään. Joka kuudes on kokenut sitä viimeisen vuoden aikana. Parisuhteessa naiset kokevat miehiä enemmän väkivaltaa, mutta vakavassa parisuhdeväkivallassa eroa ei ole. Kyselytutkimuksissa näyttää siltä, että molemmat sukupuolet ilmoittavat kokevansa parisuhteessa suurin piirtein yhtä paljon väkivaltaa.

Läheisen tekemä väkivalta satuttaa

­Väkivalta aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi miehille myös psyykkisiä oireita, kuten pelkoa, vihaa, huolta ja ahdistusta. Lähisuhteissa koettu väkivalta koetaan erityisen haavoittavana, mikä yhdistää molempia sukupuolia.

Väkivalta synnyttää häpeän kokemuksen, ja miehet vaikenevat kokemastaan pitkään. Työssäni olen kuitenkin huomannut, että miehet kyllä puhuvat, kun siihen tarjoutuu turvallinen ja arvostava ympäristö.

Kysy väkivallasta


Tärkeää on, että läheiset ja ammattiauttajat ovat kuulolla, kun mies kertoo kokemastaan väkivallasta. Silloin kannattaa kysyä siitä lisää, jotta asiaa päästään käsittelemään. Tärkeää on, että mies puhuu kokemastaan, sillä puhuminen auttaa.

Mitä useampi mies kertoo kokemastaan väkivallasta, sitä matalammaksi häpeän ja avunhakemisen kynnys hioutuu myös muille vastaava kokeneille miehille – ja naisille.

Tommi Sarlin


Kirjoittaja tekee kriisityötä väkivaltaa kokeneiden miesten parissa.

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Koirani on mestariflirttailija. Jokaisen lenkin aikana hän tutustuu ainakin yhteen uuteen ihmiseen. Hän lähestyy jokaista omasta mielestään kiinnostavan näköistä ihmistä, jos en ehdi sitä estää. Usein jo kaukaa koirani aloittaa hännän heilutuksen ja silmiin tuijottelun niin, että vastaantulija pysähtyy kohdallamme eikä minulla ole muuta mahdollisuutta kun antaa koirani nuoleskella taas yksi uusi tuttavuus ystäväkseen. Piirre on ihailtava. Samanlaista horjumatonta itseluottamusta voi tavata myös joillakin hyvin rakastetuilla pikkulapsilla.

Koirani viehätysvoimasta huvittuneena kirjoitin facebookiin: Kaiken mitä tiedän flirttailusta olen oppinut koiraltani.
Johon kaveri vastasi: Jotkut miehet saattavat kavahtaa, jos käyt suoraa päätä hanuria nuuhkimaan. Alan ymmärtää paremmin sun parisuhdeproblematiikkaa.
Minä: Siis hääääääh? Mikä vika suorassa toiminnassa on?
K: Haha, ei mitään mun mielestäni, mutta multa taitaakin puuttua muutamia yleisiä estoja. Oon opetellut niitä, etten herättäisi niin usein pahennusta.
M: Mä oon kans opetellut sellaista hienovaraisempaa lähestymistapaa, mutta en oo vielä kovin hyvä siinä. Siinä vaiheessa kun mun mielestä jutellaan vielä ihan normisettiä, niin toisen mielestä mä avaudun liikaa tai liikun ylipäänsä sellaisilla taajuuksilla joille ei deittailuvaiheessa kuulu mennä.
K: Kysyminen ja kuunteleminen toimii yleisesti ottaen tilanteessa kuin tilanteessa paremmin kuin puhuminen. Oon oppinut jo hyödyntämään sitä työssäni, muissa konteksteissa vaatii vielä harjoittelua.
M: Ongelma on siinä, että mä myös kysyn ihan vääriä asioita. Mua kiinnostaa ihmisissä niiden syvät pohjavirrat ja oon ihan liian kärsimätön enkä jaksa odottaa, että josko joskus ens vuonna toinen haluaisi jakaa niitä asioita, joilla todella on merkitystä.
K: Hmmm, sit on vaan väärät tyypit sattuneet kohdalle!
M: Kyllä mä aika vakuuttunut olen, että ongelma on ennemmin minussa.
K: Mun mielestä sussa ei ainakaan ole mitään vikaa. Mietin, että voiko miehelle tulla riittämätön olo sun vahvan ideologisuuden rinnalla ja hän vetäytyy, koska ei usko voivansa täyttää odotuksia tai nousta samalle "tasolle"? Elämänkymppanillehan riittää periaatteessa vaatimukseksi mukavuus ja ettei ihan natsi ole, tiedostavuus yms. on vaan plussaa ja saattaa heräillä ajan kanssa. Huom, voin olla ihan hakoteillä, en ole ollut sun treffejä todistamassa enkä tiedä mihin teemoihin sun tiukat kysymykset liittyy! Kunhan täältä lonkalta heittelen.
M: Hyviä heittoja. Pitäis ehkä tägätä joku treffikumppani tätä keskustelua kommentoimaan. Ite on paha mennä sanomaan, miksi mun deittailut ei etene seurusteluun asti. Jos tietäisin vastauksen, asia vois kenties muuttua. Kenties. Ehkä. Voi myös olla, että asia vaatisi niin perustuvanlaatuista muutosta minussa itsessäni, että mieluummin hengailen itsekseni tällaisena kuin alan persoonaani treenaamaan.

Flirttailuneuvoja ja deittailuohjeita otetaan vastaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat