Kirjoitukset avainsanalla sateenkaariperheet

Kuva: <span class="photographer">Unsplash</span>
Kuva: Unsplash

Suhteemme ovat suhteessa myös toisiin suhteisiimme. Oli kyse sitten rakakussuhteesta, vanhemmuudesta, sisaruudesta tai mistä vain läheisestä ihmissuhteesta. Rypyt ja ilot niissä voivat vaikuttaa suoraan tai välillisesti toisiin. Siksi iloitsen ja hehkutan aina mahdollisuuksien mukaan kuinka ihana on, että esimerkiksi sateenkaari-ihmisille ja heidän läheisilleen suunnattu Perhesuhdekeskus, tarjoaa tukea niin laajalla skaalalla. Esimerkiksi pariskunta, joiden lapsen seksuaalinen suuntautuminen tai sihen suhtautuminen aiheuttaa skismaa pariskunnan välillä, voi hakeutua perhesuhdekeskukseen puhumaan. Kiista yhdessä suhteessa voi heijastua toiseen tai onni kolmannessa vaikuttaa oloomme tässä. Pitämällä huolta kaikista läheisistä suhteistamme huollamme myös yksittäistä suhdetta sekä siinä olevien yksilöiden hyvinvointia.

Sillä on merkitystä miten suhteiden verkko ympärillämme värisee vaikkei rakastettuni niihin kaikkiin suoraan linkittyisikään. 

Sillä on merkitystä miten suhteiden verkko ympärillämme värisee vaikkei rakastettuni niihin kaikkiin suoraan linkittyisikään. Ihmisten kokonaisvaltaisuuden psyko-fyysis-sosiaalisina olentoina opin nopeasti, mutta tämän läheisten suhteiden kokonaisvaltaisuuden alan hahmottaa vasta nyt. Näkemään millaisia merkityksiä ja heijastuksia niillä voikaan olla toisiinsa. Kuinka tärkeää on kunnioittaa ja hoitaa niitsä jokaista yksittäisesti ja kokonaisuutena jos tahtoo pitää hyvää huolta yhdestä. Domino-efekti tämä suhteiden verkosto ei kuitenkaan onneksi ole. Joskus tietyt läheiset suhteet katkeavat tai ovat kipeitä tai etäisiä. Ne eivät kuitenkaan automaattisesti vedä muita mukanan ja niistä muista suhteistaan pystyy silti pitämään yhä hyvää huolta. Samoin kuin ei perussairauskaan yhdellä osa-alueella välttämättä lamauta koko terveyttä.

Joskus voi olla vaikeaa hamottaa kuinka asiat vaikuttavatkaan toisiinsa tässä läheisten ihmissuhteiden monimutkaisessa verkossa. Miksi jokin, mikä ei näytä koskettavan mitenkään rakastettuani ja suhdettamme, siihen kuitenkin vaikuttaa. Onneksi löytyy ammattilaisia, joiden kanssa sitä sitä voi tarvittaessa tutkia ja ihmetellä. Ammattilaisia, jotka auttavat etsimään ymmärrystä ja keinoja tilanteen helpottamiseksi tai korjaamiseksi. Samaan aikaan me voimme kuitenkin jo valmiiksi oppia näkemään tuon vaikutusten verkon merkityksen, hyväksymään hetket, jolloin se vaikuttaa sekä hoitamaan jokaista läheistä ihmissuhdettamme kuin rakkaintamme.

p.s. Perhesuhdekeskus tarjoaa ilmaiseksi niin neuvontaa (puhelimitse kuin tapaamisia), erilaista vertaistoimintaa yhteistyökumppanien kanssa sekä kerää materiaaleja teemasta sivuilleen itse sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön kuluvia, heidän läheisiään sekä perhetyötä tekeviä ammattilaisia varten. Kannattaa käydä tutustumassa jos edes etäissti koskettaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuinka moni teistä on tullut jätetyksi niin, että jättäjä sanoo sinun olevan kaikin puolin hyvä tyyppi ja hän toivoo, että pysytään kaikesta huolimatta ystävinä? Minä olen. No lohduttiko, auttoiko? Ei lohduttanut eikä auttanut. Päinvastoin. Se oli nöyryyttävää ja loukkasi sekä satutti entistä enemmän. Se sai minut vihaiseksi. Hän halusi minut ystäväkseen syyllisyyttään, itsekkyyttään, mutta ei minua kokonaisuutena, minun naiseuttani, seksuaalisuuttani, minun tapaani rakastaa. Hän ei halunnut minun ydintäni. Häneenkö minun pitäisi voida luottaa ja tukeutua? Häntäkö minun pitäisi pitää ystävänäni?

Tämä tuli mieleeni kun luin tämän viikkoisia uutisia piispankokouksen selonteosta kirkollisesta avioliitto-opista. Selonteossa sanotaan, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, eivätkä papit saa vihkiä tai siunata samaa sukupuolta olevia pareja. Nyt kun kirkko piispojensa johdolla, on jättämässä homoparit, se lätisee hyvin kliseisiä pysytään ystävinä olette hyviä tyyppejä -puheenvuoroja.

Kuulkaapa jättäjät! Nuo ”pysytään ystävinä”, ”sä oot kuitenkin hyvä tyyppi” puheenvuorot eivät vakuuta, lohduta, eivätkä auta. Ne tuntuvat maireilta, valheellisilta ja itsekkäiltä, oman syyllisyyden hoitamiselta. Jos jätätte, niin älkää sanoko, että olette tukenani tai että voin milloin tahansa kääntyä puoleenne. Sillä sehän ei ole totta. Yksipuolisen eron jälkeen ei olla ystäviä. Ainakaan minä en pysty olemaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

Blogia kirjoittavat:
Paula Enckell
Elina Holappa
Satu Huttunen
Jaakko Kaartinen
Mio Kivelä
Miia Moisio
Päivi Nurmi
Ulla Oinonen
Hanna Ranssi-Matikainen
Annele Rantavuori
Sini Saavalainen
Tommi Sarlin
Minna Tuominen

Teemat

Blogiarkisto

2019
Syyskuu
2018
2017
2016

Kategoriat