Kuva: oma
Turisti istuu aamiaisella eteläranskalaisen rantakaupungin kahvilan terassilla. Kesken kahvin ja croissantin kahvilan eteen kurvaa poliisiauto, joka pysähtyy renkaat kirskuen. Autosta hyppää ulos kaksi rotevaa, monissa liemissä keitetyn oloista poliisimiestä, jotka harppovat raskain askelin terassin portaille. Kaikki matkailijat jäykistyvät. Mitä nyt on tapahtumassa? Pitäisikö paeta? Poliisit marssivat tarjoilijan eteen. Taitaa olla miesparka vaikeuksissa, mitä lieneekään tehnyt. Ensimmäinen poliisi tarttuu tarjoilijaa tukevalla otteella harteista ja antaa tälle muhkeat poskisuudelmat molemmille poskille. Hänen kollegansa seuraa esimerkkiä. Miehet vaihtavat muutaman sanan, poliisit asettautuvat istumaan ja tarjoilija tuo heille kahvitarjottimen. Tavallinen kahvitauko kesken työpäivän, normaalit tervehdysseremoniat. 

Ensimmäinen poliisi tarttuu tarjoilijaa tukevalla otteella harteista ja antaa tälle muhkeat poskisuudelmat molemmille poskille.

Poskisuudelmat eivät ole kuuluneet perinteiseen suomalaiseen kulttuuriin, mutta naisten keskinäisen ystävyyden osoituksena tapa on rantautunut meillekin. Ongelmansa tuo se, että suudelmien määrä ja aloitusposki vaihtelevat kulttuureittain. Koska emme ole imeneet tätä tervehtimistapaa äidinmaidossa, yhteinen sävel pitää etsiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suomalaistenkin  sosiaalinen etäisyys on lyhenemässä perinteisestä käsivarren ja puukon mitasta ja sitä myötä halaamisen ja suutelemisen kynnys on madaltumassa,

Parisuhteessa suudelmilla on olennainen merkitys. Suhdetta aloiteltaessa, halattaessa ja suudeltaessa, toisen tuoksu viestii tietoisten havaintojen lisäksi aistikynnyksen alittavia asioita. On kyse hormoneista ja feromoneista tai hajuaistin kautta välittyvistä kemiallisista viesteistä, miten asia parhaiten ilmaistaankaan. Rakastumiseen liittyy siis kemiaa. On todettu, että  pidämme yleensä puoleensavetävinä ihmisiä, joiden ominaishaju on riittävän erilainen kuin omamme.Toisen riittävästä erilaisuudesta kertova tuoksukokemus lisää kiinnostusta, mikä palvelee  meitä biologisesti pitämällä huolta perimämme monipuolisuudesta.

Suudelman kautta tutustutaan myös toisen kehonkieleen. Onko toisen lähellä luonteva olla? Miltä kosketus tuntuu? Viriääkö kiinnostus lisää vai laimeneeko se?

Suudelma suulle kertoo monella tavalla yhteensopivuudesta tai sen puutteesta. Tinderistä tai ystävän järjestämiltä sokkotreffeiltä löydetty täydelliseltä vaikuttanut kumppaniehdokas ei ehkä fyysisesti tunnukaan  oikealta. Toisessa ei ole mitään vikaa, mutta suudelma ei sytytä. 

Kipinän sitten syttyessä ja suhteessa elettäessä suudelmia on monenlaisia. On aamu- ja iltasuukkoja, töihinlähtö- ja kotiinpaluusuukkoja. Nämä tyypillisesti lyhyet pusut halauksineen ovat tapoja vahvistaa yhteyttä ennen eroa ja rakentaa se uudelleen erossa olon jälkeen. Suuteleminen voi olla yhdyntää intiimimpi kokemus.

Pikkusuukkoa astetta voimakkaampi, parisuhteessa merkityksellinen suudelma on joskus määritelty kuuden sekunnin suukoksi.

Kuusi sekuntia  kestävä suudelma on keskittynyt ja intensiivinen mutta ei vielä suoraan seksiin virittävä kohtaaminen. Se antaa lupauksen ja ylläpitää yhteyttä. Kannattaa kokeilla - kuusi sekuntia on yllättävän pitkä aika. Vuoteen 1968 asti Hollywoodissa oli voimassa sääntö, joka rajoitti elokuvasuudelman keston kolmeen sekuntiin. Tämän kiellon poistaminen toisaalta arkipäiväisti elokuvasuudelmaa ja vähensi sen merkitystä. Mikäli kyselytutkimuksiin on uskomista, oikeassa elämässä ihmiset pitävät noin kymmenen sekunnin suudelmaa  nautinnollisimpana.

Jos kesä kuluu erossa rakkaasta, voi aina lähettää suudelmin suljettuja kirjeitä. Sähköisen viestinnän aikakaudella niiden teho saattaa yllättää.

 

Sydänkesäisin terveisin

Päivi

 
 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat