kuva: Päivi Stelin-Valkama
Alussa oli kaksi rakastunutta ihmistä. He halusivat tutustua toistensa kehoon ja mieleen. He koskettelivat ja kokeilivat, olivat sopivalla tavalla itsekkäitä ja anteliaita rakentaessaan yhteistä seksielämäänsä. Kummankin tapa toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan laajeni toisen kautta. Elämään mahtui seksuaalisuuden iloja.

Sitten kahdesta tuli kolme, neljäkin. Aikaa ei enää mitattu päivissä ja tunneissa vaan syöttöväleissä ja päiväunten kestossa. Oli väsymystä ja huonosti nukuttuja öitä. Tuli tiuskittua toiselle, kun lapselle ei voinut.

Ajatus seksistä alkoi tuntua työltä ja oma keho synnyttäneen mielestä roikkuvalta ja rupsahtaneelta.

Miten säilyttää seksuaalinen kipinä, kun aikaa ja voimia on vähän?

A eli arkiläheisyys on kaiken perusta.

Kun osutaan ovelle yhtä aikaa, siitä voidaan kulkea  kahdella tavalla: joko omissa ajatuksissa, toista väistäen ja etäisyyteen katsoen tai sitten ohimennen sipaisten, katseella kohdaten. Aamulla voidaan erota päivän töihin joko kiireisesti ovenraosta ynähtäen tai sitten halaten ja suukotellen. Töistä palattaessa jo kotona oleva voi tulla ovelle vastaan, ottaa kontaktia ja kysyä, miten päivä meni. Toisaalta hän voi istua somettamassa selkä oveen päin ja olla edes huomaamatta puolisoa. Entä kohdataanko illalla vuoteessa? Vaikka toinen olisi jo nukahtanut puolison laittaessa lapsia unille, voidaanko käpertyä hetkeksi lusikkaan yhteiseen lämpöön?

L niin kuin lukko makuuhuoneen ovessa voi antaa hallinnan tunnetta. Ei seksistä tietenkään mitään tule, jos taapero huutaa toisella puolella ja hakkaa ovea molemmin käsin. Lukko estää kuitenkin yllätyshyökkäykset ja lisää siten rentoutta. On helpompi keskittyä kahdenkeskiseen nautintoon ilman takaraivossa tykyttävää huolta keskelle aktia säntäävästä lapsesta.

K eli kosketus on askel eteenpäin arkiläheisyydestä. Ohikulkuhipaisujen ja yhden käden halausten lisäksi kosketus voi olla tietoista yhteyden ylläpitämistä.

Voidaanko välillä nukkua alasti?

Sängyn lisäksi sauna on suomalaisittain luonteva paikka olla kosketuksessa toisen kehoon. Selänpesu on palvelus, jonka voi aina tarjota. Lauteilla lämmössä ja hämärässä molempien on helpompi katsoa hellästi itseään ja toista. Keskustelukin saattaa lähteä vaivattomammin vauhtiin.

Vartalon koskettelu ja hieronta tekee hyvää jumittuneille lihaksille, mutta siitä voi muodostua laajempikin aistillinen kokemus. Mukaan voi liittää kynttilöitä, musiikkia, tuoksuvia voiteita. Niin ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos se ei tunnu luontevalta. Jos edellisestä seksikerrasta on kulunut kauan ja kynnys seksuaaliseen läheisyyteen on kohonnut, vartalon koskettelun voi ottaa harjoituksena, joka auttaa rakentamaan hiipunutta yhteyttä uudelleen. Tällöin voidaan etukäteen sopia, että kumpikin koskettelee ja hieroo vuorotellen toista, mutta erogeenisiin alueisiin ei kosketa eikä tilanne johda yhdyntään. Yhdyntäkielto voi olla tarpeen siksi, että kummankaan ei tarvitse pelätä toisen odottavan jotain, johon ei itse ole tässä kohdassa valmis. 

U merkitsee uskaltautumista seksiin.

Seksiä voi alkaa viritellä, vaikka se ei aina johtaisi orgasmiin asti.

Pienikin eroottinen virittely antaa energiaa ja jättää kehoon latauksen seuraavaa kertaa varten. Keho ja mieli alkavat muistaa, että me olemme edelleen rakastavaisia emmekä ainoastaan vanhempia lapsillemme. Seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä. Se on monenlaista seksuaalista toimintaa, joka tuottaa mielihyvää. Toiselta voi kysyä, millaista seksiä hän toivoo ja samoin itse kertoa hänelle toiveistaan. On tärkeätä säilyttää arvostava ja myönteinen asenne. " Kun et sinä koskaan..." johtaa harvoin hyvään keskusteluun, mutta " Tykkäisin, jos kokeilisit..." saattaisi toimia.  

Aki Sirkesalon laulu muistuttaa siitä, että pikkulapsiarjen keskelläkin elämä on nyt. Tartu siis hetkeen!

Lämpimin terveisin

Päivi Stelin-Valkama

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat