Kuva Joona Kotilainen, kuviasuomesta.fi

- Mikä sinussa on tällä hetkellä parasta parisuhteen kannalta, kysyn aika usein työhuoneessani istuvilta puolisoilta. Vastaus alkaa yleensä hämmentyneellä hiljaisuudella tai vastakysymyksellä: - Ai jaa, siis minussako?

Hyvätkin yritykset tuntuvat riittämättömiltä: ruoka lämpenee liian vähän tai liikaa, vaikka herään yöllä viidennen kerran, tulee vielä kuudes ja seitsemäs herätys. Tuntuu, ettei minulla ole riittäviä taitoja tai ymmärrystä. Riittämättömyys luo ikävän kuvan itsestä ja riidat syventävät sitä.

Tuntuu, ettei minulla ole riittäviä taitoja tai ymmärrystä. Riittämättömyys luo ikävän kuvan itsestä ja riidat syventävät sitä.

- Minä olen niin pettynyt itseeni. Toimin juuri sillä tavalla, mitä en halunnut, sanoittaa moni kokemustaan, jonka läpi on vaikea nähdä hyvää itsessään.

Moni kokee, että olisi helpompi puhua toisen hyvistä puolista ja antaa hänelle tunnustusta ristiriitojenkin keskellä. Tunnistan tästä sekä halua antaa reilu tunnustus että suomalaista vaatimattomuutta. Samalla mietin, mikä on kohtuullista itseä kohtaan? Miksi kuva toisesta säilyy parempana kuin kuva itsestä? Miten korkealla on  vaatimustaso itseä kohtaan? Miten syvälle arvostelu voi sattua, kun on jo valmiiksi matalalla?

Miksi kuva toisesta säilyy parempana kuin kuva itsestä? 

 

Parisuhde on aikuisiän suhteista se, missä itsetuntemusta luodataan kaikkein syvimmältä. Tuntuu hyvältä huomata, miten puoliso tulee auttamaan, kun huomaa toisen hämmennyksen.

-Onhan sinussa paljon hyvää. Vaadit liikaa itseltäsi, alkaa puhe. Se voi jatkua kuvauksella, mistä toisesta arjessa iloitsee ja mikä toisessa saa hyvälle mielelle, mihin aikoinaan ihastui.

Olen miettinyt, tekeekö kysymyksen vaikeaksi sen ankkuroiminen tähän hetkeen. Olisiko helpompi kaivaa esille ihastuksen hetkiä ja niiden kuvaa itsestä ja toisesta. Tai tulevaisuutta ja mihin on matkalla. Mutta samalla ajattelen, että nyt-hetkestä voi  syventää minäkuvaa. Siitä käsin olen ihminen, joka voi selviytyä, joka löytää uutta, joka osaa nähdä toisen ja säilyttää itsensä.

Blogin kirjoittajana olen tässä joukossa ensikertalainen. Teen työtä Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa. Omassa elämässäni teen paluuta kahdenkeskisyyteen puolison kanssa, kun neljä lasta ovat tulleet täysi-ikäisiksi. Erityisesti minua kiinnostaa, miten ihmisen sisällä oleva maailma, mitä hän on, ajattelee muista ja kokee elämänsä tulee näkyväksi parisuhteessa ja vuorovaikutuksessa ihmisten välillä.

Terveisin Anna-Riitta Pellikka

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat