Kirjoitukset avainsanalla Perhe

Mökki on lämmennyt sen verran että ikkunan yläreunasta näkee ulos, mutta suurin osa ruudusta on vielä paksun kuuran peitossa. Tuli rätisee kamiinassa, mökin lämpötila kohoaa hitaasti mutta varmasti. On jouluaaton aatto. Tämä on meidän ensimmäinen joulu kahden, ilman lapsia. Me päätimme viettää sen meidän erämaamökillä.

Yhden yksinäisen joulun muistan erityisen hyvin.

Minulla erosta on jo yli kymmenen vuotta. Sinä aikana ehdin kokea jouluja lasten kanssa, mutta myös jouluja ilman lapsia. Yhden yksinäisen joulun muistan erityisen hyvin. Vettä satoi kolme päivää.

Vaimolle tämä joulu on ensimmäinen, kun lapset ovat poissa, toisen vanhemman luona. Joulun herättämistä tunteista, peloista ja suruista, alettiin meillä puhua jo syyskuussa. Tunnot olivat puolisolle uusia ja vaikeita. Itsestäni huomasin, että minun oli näin vuosien jälkeen vaikea tavoittaa enää noita tunteita. Yritin parhaani mukaan kuunnella, mutta huomasin, että minun kohdalla elämä on selvästi mennyt eteenpäin, ja eron lyömät haavat umpeutuneet.

Vaimolle tämä joulu on ensimmäinen, kun lapset ovat poissa.

Syksyllä teimme harjoitusreissun mökille. Se oli hyvä kokemus molemmille. Vaimo heittäytyi rohkeasti uusiin asioihin, minä kuulemma olin rauhallista ja turvallista seuraa, kun mökkielämää ei tarvinnutkaan suorittaa. Mökin yksinkertaiset askareet, puiden kanto, lämmittäminen, vesien haku antoi voimia enemmän kuin kulutti niitä. Mökin hiljaisuudessa, ilman kännyköitä, päästiin käsiksi johonkin olennaiseen.

Kun tuo vannoutunut kaupunkilaistyttö mönki kokeeksi makuupussiin urheilukaupan lattialla, huomasin liikuttuvani.

Minulle oli iso juttu, että vaimo halusi lähteä kanssani keskelle Lapin korpea. Minulle luonto, metsä, on aina ollut toinen koti, ja haave joulusta erämaamökillä syntyi kauan sitten. Puolisoni on ollut toista maata, luonnossa liikkumiseen ehti hänellä tulla pitkä tauko. Kun tuo vannoutunut kaupunkilaistyttö mönki kokeeksi makuupussiin urheilukaupan lattialla, huomasin liikuttuvani. Tämä on rakkautta, ajattelin.

Joulu on antamisen juhlaa. Tänä jouluna meidän lahjat on huomaamattomia ja kuitenkin suuria - aikaa, huomiota, kiireetöntä yhdessä olemista. Uskon että tällaisesta vastavuoroisesta antamisesta ja saamisesta kasvaa yhteys, joka kantaa parisuhdetta, ei vain jouluna vaan vuoden jokaisena päivänä.

Hyvää joulua sinulle toivottaa

perheneuvoja Pekka Puukko

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista rakkaus joulutouhujen keskelläkin. Kuva: Pixabay/Catkin

JOULURAKKAUTTA ON

  • … on löytää joulun tunnelma pienestä hetkestä hälinän keskellä.
  • … vaihtaa musiikiksi jouluradio, koska Hän niin toivoo.
  • … antaa suukko kynnyksen kohdalla, oli mistelinoksaa tai ei.
  • … viedä tai lähettää joulutervehdys sille, joka sitä odottaa ja myös sille, joka sitä vähiten odottaa.
  • … viedä yhdessä kynttilät edesmenneiden rakkaiden haudoille.
  • … koristella ensimmäistä kertaa yhteinen joulukuusi.
  • … käyttää enemmän aikaa juhlasta nauttimiseen kuin sen valmistelemiseen.
  • … on antaa joululle uusi mahdollisuus. Vaikka menneisiin jouluihin liittyisi ikäviä muistoja, voi tänä vuonna luoda uusia ja itselle sopivampia jouluperinteitä.
  • … nauttia jouluyön rauhasta hälinän hiljennyttyä ja pikkutonttujen poistuttua unten maille.
  • … juoda glögiä yhdessä saman viltin alla.
  • … ummistaa silmänsä sotkuisilta kohdilta ja kohdistaa katse siihen kaikkeen, mikä on hyvää, ihanaa ja omanlaista.
  • … pitää mielessä, että epätäydellisyys on elämän merkki.
  • ... huomata, että joulu tulee, vaikka olisit väsynyt tai sairas.
  • … muistaa, että omanlainen joulu on juuri se oikea.

Armollista joulun aikaa jokaiselle!

t. Paula, perheneuvoja

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kauneutta kaaoksen keskellä. Kuva: Anja Nwose.

Avaan ulko-oven ja meinaan kaatua kenkiin. Oloani ei helpota, että kurkkaan sotkuiseen keittiöön, jossa näkyy välipalansyönnin epämääräiset jäljet.

Sotkuisen arjen aiheuttaman ärsytyksen ratkaisemiseksi on erilaisia keinoja. Toiset siivoavat päivittäin. Jotkut nauttivat siitä. He järjestelevät siivotessaan omia ajatuksiaan. Jotkut puunaavat kotia, vaikka ovat uupumuksen rajamailla.

Sitten on tällaisia laiskoja siivoajia kuten minä, jotka päätyvät vain valittamaan ja saavat koko perheen huonolle tuulelle. Olen yrittänyt opettaa lapsille siivoamista, tulokset ovat olleet laihoja. Sitten aloin seurata tyttäreni tapaa suhtautua sotkuun ja opin kolme asiaa. 

Silloin kun en voi tehdä sotkulle mitään, opettelen kiinnittämään katseeni  kauniiseen yksityiskohtaan.

Tyttäreni aloittaa leikin keskellä sotkua. Silloin eivät lattialla lojuvat roskat tai pöly haittaa.

Kaiken epämääräisen tavaran keskelle syntyy tila, jossa on lelujen, värien ja muotojen harmonia. Leikissä kaikki on järjestyksessä ja siistiä.

 

Opetus nro 1: Keskity kauneuden luomiseen, älä sotkun poistamiseen

 

Lukuisten ärsyyntymisten jälkeen olen alkanut ihailla hänen taitoaan sulkea pois epämääräinen sotku ympäriltä. Mikään ei häiritse, hän keskittyy luomaan kauneutta.

Tytär ei noudata vanhaa oppia, että ensin työ ja sitten huvi. Hän hyppää suoraan huviin, energiat kanavoituvat luovuuteen.

 

Opetus nro 2: Arvojärjestys uusiksi

 

Mitä jos me aikuisetkin opettelisimme joskus tekemään toisinpäin? Loikoilen hetken sohvalla ennen kuin aloitan siivouksen. Luen mukavan jutun lehdestä ennen kuin täytän tiskikoneen. Hupsuttelen perheen kanssa, ennen kuin alan raivata pyykkivuorta. Tai kun puoliso tulee kotiin, annan suukon ja pysähdyn hänen kainaloonsa. Unohdan tekemättömät työt hetkeksi.

 

Tyttäreni ei yritä hallita koko huonettaan. Hän keskittyy yhteen nurkkaan. Jospa minunkaan ei tarvitse ajatella, että siivoan kaiken. Voin luoda yhden siistin kohdan, olkoon sitten tiskipöydän nurkka tai kenkäteline. Antaa muun sotkun olla. 

 

Opetus numero 3: Älä yritä hallita liian isoa kokonaisuutta

 

Silloin kun en halua tai voi tehdä sotkulle mitään, opettelen kiinnittämään katseeni  kauniiseen yksityiskohtaan. Tutkailen tapetin viehättävää kuviota, kukan terälehteä tai rakasta taulua. Herkistän aistini hyvälle. Keskityn siihen, miten kahvi tuoksuu keittiössä ja sohvatyyny tuntuu lempeältä poskea vasten.

Kun puoliso tulee kotiin, annan suukon ja pysähdyn hänen kainaloonsa. Unohdan tekemättömät työt hetkeksi.

Näitä taitoja voi harjoitella. Osaan yhä paremmin sulkea sotkun pois mielestäni. Voin jättää tiskikoneen täyttämättä.

Kun tänään tulen kotiin, en katso epäjärjestyksessä lojuvia kenkiä vaan seinällä roikkuvaa taulua, joka tuo mieleeni mummolan.

 

Yksityiskohdista iloiten,

Anja Nwose

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Herra Tossavainen kumppaneineen nauttii sokeriöverit. Kuva: Oona Valkama

Nykysuomen sanakirjan mukaan sana kiltti tarkoittaa hyväkäytöksistä, kohteliasta ja tottelevaista ihmistä. Se kuulostaa monin tavoin hyvältä, mutta silti mielikuvani kilteille ihmisille asetetuista odotuksista ovat ulkokohtaisia. Kiltti on se, joka noudattaa annettuja ohjeita, tekee kuten käsketään eikä kyseenalaista mitään. 

Joulun alla tonttujoukotkin on valjastettu vakoilemaan lasten kiltteyttä. Aikuiset kai saavat mellastaa, miten lystäävät. 

Naisidolini Peppi Pitkätossu on paitsi maailman vahvin tyttö, myös tarkkanäköinen sovinnaisuuksien kyseenalaistaja. Kahvikutsuilla Peppi pudottelee kuppiinsa kuusi sokeripalaa ja ottaa ensimmäiseksi täytekakkua. Tunnistan tämän kulttuurisen maiseman omasta lapsuudestani. Kutsuilla aikuiset ottivat tarjottavia ensin, sitten vasta lapset. Ensimmäisen kahvikupillisen kanssa kuului ottaa pullaa, toisen kanssa kuivaa kakkua ja pikkuleipää. Vasta kolmannella kupilla otettiin täytekakkua, kun ensin oli käyty pitkä kursailu siitä, kuka oli arvokkain henkilö aloittamaan kakun.Tapakulttuuri oli vahva ja aina ennen kyläilyä lapsia muistutettiin siitä, miten piti käyttäytyä.

Joulun alla tonttujoukotkin on valjastettu vakoilemaan lasten kiltteyttä. Aikuiset kai saavat mellastaa, miten lystäävät. 

Kun naapurin poika oli lainannut kirjastosta Peppi Pitkätossu -kirjan ja luki sitä ääneen meille nuoremmille lapsille, maailmani mullistui. Peppi rikkoi kaikkia jäykkiä perinnäistapoja vastaan, mutta oli samalla ystävällinen, iloinen ja jopa oman henkensä uhalla muita auttava ihminen. Lastenpsykiatrit kauhistelivat Peppi-kirjoja ja luonnehtivat päähenkilöä häiriintyneeksi ja sairaaksi. Miten ihmeessä nuo mukamas viisaat aikuiset eivät osanneet erottaa satua ja todellisuutta? Peppihän oli leikkiä, hän oli mielikuvitushahmo! Juuri sellaisena hän saattoi nostaa esille tärkeitä asioita. Niinhän kaikki sadut toimivat.

Naisidolini Peppi Pitkätossu on paitsi maailman vahvin tyttö, myös tarkkanäköinen sovinnaisuuksien kyseenalaistaja

Ehkä aikuisia pelotti se, että Pepin seikkailut tapahtuivat heidän omassa ajassaan ja nostivat esille sen kummallisuuksia, Silloin lukija ei voi välttyä näkemästä kirjan peilistä myös itseään. -  Maailman muutos ei myöskään pysähtynyt Pepin syntyaikoihin, Uusissa painoksissa kieltä on korjailtu eikä Pepin isää enää nimitetä neekerikuninkaaksi, mutta kirjojen roolituksessa johtajahahmot ovat edelleen valkoihoisia. Astrid Lindgren, Peppi-tarinoiden äiti, oli hänkin oman aikansa kasvatti.

 Ihmiset voisivat toteuttaa hyvää tahtoa ja lähimmäisenrakkautta monilla tavoilla ja yrittää elää sen kanssa, että toisen ymmärtäminen on joskus vaikeaa.

Maailma on muuttunut ja muuttuu vastakin. Minun elämässäni Peppi Pitkätossu on ollut  tärkeä esikuva. Hän herätti lapsenmielessäni tajun siitä, että ihmisen hyvyyttä ei ehkä mitattaisikaan kahvikutsuetiketillä. Ihmiset voisivat toteuttaa hyvää tahtoa ja lähimmäisenrakkautta monilla tavoilla ja yrittää elää sen kanssa, että toisen ymmärtäminen on joskus vaikeaa.

Kaikki kunnia tonttujoukoillekin  porojensa  kanssa, kunhan muistavat, että lahjaa ei koskaan tarvitse ansaita. Jokainen ihminen on lahjan arvoinen ihan itsenään,

Hyvää joulun odotusta!

Päivi 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat