Kirjoitukset avainsanalla hellyys

Rakastelu on intiimiä kohtaamista, nähdyksi ja arvostetuksi tulemista. Kuva: Pixabay

Miltä kuulostaa seksi, jossa ei pyritä mihinkään ennaltamäärättyyn maaliin? Olisikin lupa kokeilla ja leikkiä! Kosketuksesta ei tarvitsisi ennalta tietää, mihin se johtaa. Voisi vaikka viipyillä halauksissa, silitellä eri paikkoja tai katsoa toista lempeästi silmiin.

Minulle on nuorena opetettu, miten rakastelu etenee. Että on tietyt vaiheet, joiden kuuluu seurata toinen toistaan kuin junan raiteita. Jotkut ajattelevat, että jos seksi ei johda orgasmiin, se on jotenkin huonoa. Mielestäni ulkopuolelta annetut kaavat ja tavoitteet sopivat seksiin huonosti.

Mielestäni ulkopuolelta annetut kaavat ja tavoitteet sopivat seksiin huonosti

Halu, esileikki, kiihottuminen, yhdyntä ja orgasmi. Näin etenevässä seksissä ei ole mitään huonoa tai väärää, jos se toimii ja on molemmille nautinnollista. Tällaisesta kaavasta voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun tutustutaan oman ja toisen kehon seksuaaliseen vuorovaikutukseen.

Mutta mitä sitten, kun tämä kaava on jo opittu? Onko seksi sen ikuista toistamista? Sitä samaako pitäisi aina haluta suorittaa? Tai mitä jos tämä kaava ei toimikaan meidän kohdalla – onko meissä jotain vikaa?

Parhaimmillaan intiimi läheisyys on turvallista leikkiä, jossa voi tapahtua mitä vain

Parhaimmillaan intiimi läheisyys on turvallista leikkiä, jossa voi tapahtua mitä vain, mikä molemmille sopii. Joskus leikki voi johtaa kiihottumiseen, mutta ei sen tarvitse. Joskus päädytään yhdyntään, mutta mikään ei siihen velvoita. Joskus jompikumpi tai molemmat saattavat saada orgasmin, mutta se ei ole lainkaan välttämätöntä.

Mitä jos yhdyntä ei huvita?

Monilla tuntuu olevan ikään kuin sanaton sopimus, että läheisyys johtaa yhdyntään. Silloin kun kumppani ehdottaa läheisyyttä sanoin, elein tai teoin, toinen saattaa kieltäytyä ja torjua ehdotuksen vain siksi, ettei hän voi luvata olevansa valmis yhdyntään tällä kertaa. Ei sellaista kuulukaan voida luvata etukäteen.

Turvalliseen seksuaaliseen läheisyyteen pakko ei kuulu missään vaiheessa

Joskus ajatus yhdynnästä tuntuu niin kaukaiselta, että sen takia ei suostuta minkäänlaisen läheisyyteen, jotta toinen ”ei ymmärtäisi väärin”. Jos tästä ei puhuta, kynnys fyysiseen läheisyyteen kohoaa. Haluttomuus yhdyntään voi johtua eri elämänvaiheissa monista eri syistä. Näistä syistä kannattaa jutella, etteivät ne muodostu syyksi vältellä muunlaista intiimiä läheisyyttä.

Joskus haluttomaksi itseään nimittänyt löytää halun, kun kumppanin kanssa sovitaan, että tällä kertaa, tällä viikolla tai tässä kuussa ollaan lähekkäin, mutta ei päädytä yhdyntään. Jos tällaiseen päädytään, sen pitää olla yhteinen sopimus. Kokeilu auttaa keskittymään päämäärän sijasta läheisyyteen. Kumppaneiden välinen tunneyhteys ja turvallisuus vahvistuvat ja niiden myötä myös seksuaalinen nautinto kasvaa.

Rakasteluun kuuluu hellyys, toisen huomioiminen ja omista toiveista kertominen

Turvalliseen seksuaaliseen läheisyyteen pakko ei kuulu missään vaiheessa. Yhdessä ollaan tässä hetkessä, läsnä toiselle juuri nyt. Joissain elämäntilanteissa tämä onnistuu parhaiten, kun sovitaan kalenteriin seksitreffit. Anja on kirjoittanut synnytyksen jälkeisestä seksistä ja Päivi seksin aakkosista pikkulapsivaiheessa.

Rakasteluun kuuluu hellyys, toisen huomioiminen ja omista toiveista kertominen. Aina on lupa sanoa ”kyllä”, ”ei” tai ”ehkä”. Tärkeintä on molemminpuolinen nähdyksi, arvostetuksi ja rakastetuksi tuleminen.

Terveisin,

Sini Rantakari

Kommentit (2)

Käyttäjä28603
Liittynyt20.5.2019
1/2 | 

Joo mitäs siinä tapauksessa kun toisen haluttomuus satuttaa päivästä, viikosta kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Aina puhutaan haluttoman oikeudesta kieltäytyä.. Kyllä toki se on totta, mutta millä oikeudella hän vie kumppaniltaan oikeuden nauttia seksistä? Meidän tapauksessa minä jolla haluja oli olin lopulta siinä pisteessä että suutuin jos se että mies koski ei johtanut hänen kiihottumiseen/haluun. Tarpeeksi pitkään tilanne jatkui niin välttelin läheisyyttä. Kaipasin toki myös hellyyttä. Mutta en halunnut itse kiihottua ja ottaa riskiä tulla taas torjutuksi ja kyllä siinä tilanteessa se oli torjunta.

Sini Rantakari
Liittynyt15.2.2018
2/2 | 

Haluttomuuden taustalla voi olla hyvin monenlaisia asioita. On hankalaa, jos haluttomuuden syistä ei päästä puhumaan. Torjutuksi tulemisen kokemukset voivat olla hyvin haavoittavia, varsinkin, jos ei yhtään tiedä, mihin se liittyy. Joskus tarvitaan ulkopuolista keskusteluapua, jotta voidaan palata intiimiin läheisyyteen pitkän tauon jälkeen.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetä ja muumien rakkausfilosofiaa. Kuva: Paula Ruotsalainen

Keräilen muumimukeja. Niinpä niitä onkin kertynyt, no, aika paljon. Valitsen käyttämäni mukin aina vuodenajan, kattauksen ja etenkin mielialani mukaan. Yksi suosikeistani on (yllätys, yllätys!) Rakkaus-muki. Se oli myös ensimmäinen hankintani aikoinaan. Tämä sama muki on monen muunkin suosikki ja ainoa, joka on ollut tuotannossa 1990-luvulta saakka . Rakkaus-muki onkin pieni taideteos; triptyykki, joka kuvaa hienosti rakkaussuhteen tärkeimpiä elementtejä.

Kahvasta oikealle katsottuna avautuu ensimmäinen näytös: Kohtaaminen. Muumipeikko ja Niiskuneiti katselevat toisiaan matkan päästä. Kumpikin on kulkenut omaa polkuaan, joka on nyt johtanut teiden risteyskohtaan. Niiskuneidin ilmeestä voi lukea arkuutta, varovaisuutta ja epävarmuutta. Silti hän on jo kohottanut kätensä vastaantulijaa kohti. Muumipeikon ilmeessä on hämmästystä, ihmettelyä ja ihastusta. Hän on pysähtynyt paikoilleen, mutta silti koko hänen hahmonsa näyttää kurottuvan Niiskuneitiä kohden.

  • Oppi nro 1. Kohtaa toinen avoimin mielin. Vaikka pelottaisi, uskalla mennä kohti. Ei väliä, onko kohtaaminen ensimmäinen vai tuhannes. Näe toisen ainutlaatuisuus, kiehtova erilaisuus ja turvallinen tuttuus. Kohtaa toinen hyvin aina kun tulette yhteen.

Kupin oikeassa ulkolaidassa, triptyykin keskellä on toinen näytös: Yhdessäolo. Muumipeikko ja Niiskuneiti istuvat vierekkäin maalaustelineellä. Molemmilla on oma sivellin ja maalipurkki. Yhteinen tekeminen sujuu leppoisasti ja hyvän yhteishengen vallitessa.

  • Oppi nro 2.Yhdessä vietetty aika on kallisarvoista. Se, mihin käytämme aikaamme, kertoo sanoja paremmin arvoistamme ja siitä, mitä oikeasti pidämme arvokkaana. Yhdessä oleminen ja tekeminen on tärkeää. Välillä se on hyödyllistä ja pakollista puuhailua, välillä huvittelua. Vaikka työskennellään vierekkäin, molemmilla on lupa olla erillinen ja maalata omalla pensselillä. Mielenkiintoisin ja kaunein on yhteinen seinä (lue: elämä), jota molemmat värittävät oman palettinsa väreillä.

Kuva: Tove Jansson: Talonrakennus (1956)

 

Viimeinen näytös on Läheisyys. Muumipeikko ja Niiskuneiti halaavat. Molempien silmät ovat suljetut. He ovat keskittyneet vain toisiinsa ja tähän hetkeen. Suuri hehkuva aurinko ilmentää tilanteen lämpöä ja onnea.

  • Oppi nro 3. Kosketa, pidä lähellä, halaa ja helli. Ilman hellyyttä parisuhde kuihtuu ja näivettyy kuin kukka ilman valoa. Hyvä päivä alkaa ja päättyy halaukseen, oli siinä välissä mitä tahansa.

Tove Janssonia ja Tove Slottea kiittäen,

Paula, perheneuvoja

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

kuva: StockSnap

Syli on kierrettyjen käsivarsien ja vartalon etupuolen välinen suljettu tila. Se voi olla myös syleilyssä tai huomassa istuvan kokemus tästä. Hanna Rytin romaanissa Syli etsitään juuri tätä. Kirjassa kuvataan eri henkilöiden avulla, miten voi olla helpompi haluta, antaa ja vastaanottaa seksiä kuin syliä.

Voi olla helpompi haluta, antaa ja vastaanottaa seksiä kuin syliä.

Romaanin päähenkilö, keski-ikäinen eronnut Ritu kaipaa yhteyttä lukiokäiseen poikaansa Pietuun ja on hukassa oman elämänsä kanssa. Seksin puutteen hän tunnistaa polttavana. Siitä fantasioiminen ja sen pyytäminen on hänelle helppoa. Kirjan alussa Ritun seksuaalisen nälän herättää hänen hierojansa Jorman kosketus.

Ritulle Jorman vaimo Katri ja lapset ovat pelkkä hidaste hänen halunsa tiellä. Sekä sattuman sekä oman aktiivisuutensa kautta hän ystävystyy Katrin kanssa. Vertaillessaan Katrin elämää omaansa hänen tyytymättömyytensä ja tyhjyyden tunteensa tulevat silmille: ”Minulla ei ole mitään. Jorman vaimolla on kaikki.”

Tarinat linkittyvät, kun Pietu tahollaan haaveilee lämpimästä ja läsnä olevasta äitihahmosta. Hän löytää sen opettajastaan, joka sattuu olemaan juuri Katri. Kadulta talon ulkopuolelta Pietu katselee sisään herttaista perheidylliä, jossa äiti hymyillen hoivaa lapsiaan. Ritun yritykset osoittaa rakkautta pojalleen näkyvät satunnaisina aamiaisvoileipien tekemisenä. Äidinrakkautta on paljon vaikeampaa osoittaa sanoilla ja kosketuksella.

Äidinrakkautta on paljon vaikeampaa osoittaa sanoilla ja kosketuksella.

Naispuolisen työkaverin halaus herättää Ritussa kaipuun syliin. Se on lohdutuksen ja hyväksynnän kaipuuta, ehkä toivetta paluusta hyvän äidin syliin. Aikuisuudessa sekin on helpompi seksualisoida. Toverillinenkin halaus herättää seksuaalisen halun. Siihen tulee nälkä. Sitä haluaa lisää. ”Voisitko sä ottaa mut kainaloon”, Ritu pyytää, ”voisitko sä silittää mua”. Saadessaan hieman sylin lämpöä ja kauniita sanoja naiselta, hän on valmis muuttamaan seksuaalista suuntautumistaan.

Tuu istuun mun viekkuun”, pyytää Pietun koulukaveri Tarina. Tarina järjestää myös tempauksen kaupungille, jossa nuoret jakavat halauksia vastaantulijoille. Halaukset tekevät kauppansa ja lämmittävät sekä antajaa että vastaanottajaa. Tarina haluaa halata, hän kaipaa syliin saamaan lohtua rankkaan elämäänsä. ”Se ite soitti ja sano, et se tarttee jonkun, joka halaa sitä” , kertoo Pietun kaveri. ”Sitä paitsi ei se mitään halaile vaan paneskelee”, kertoo kaveri vähän myöhemmin. Hellyyden tarve ajaa ja altistaa Tarinan tilanteisiin, jossa syli on sama kuin seksi. Pahimmillaan syli jää kokonaan puuttumaan ja sen tilalle tulee seksin rinnalle väkivalta ja hyväksikäyttö.

Pahimmillaan syli jää kokonaan puuttumaan ja sen tilalle tulee seksin rinnalle väkivalta ja hyväksikäyttö.

Aikuisuuden kynnyksellä elävän Pietun keho reagoi Tarinan halaukseen kiihottumalla seksuaalisesti. Vaikka keho huutaa seksin perään, hänen mielensä tarvitsisi silti hitaampaa etenemistä. Pietu kiintyy Tarinaan ja haaveilee yhteisestä tulevaisuudesta Tarinan elämän kulkiessa ihan toisenlaisia polkuja.

Äiditön Tarina ja äitiydessään epäonnistuneeksi itsensä kokeva Ritu löytävät toisensa Pietun kautta. Aika, jolloin Tarina asuu Ritun olohuoneessa, on korjaava kokemus, joka antaa heille molemmille hetkellisesti sitä, mitä he tarvitsevat. Pietussa se sen sijaan nostaa ulkopuolisuuden ja mustasukkaisuuden kokemuksia suhteessa näihin kahteen naiseen, jotka molemmat ovat omalla tavallaan kieltäneet häneltä sylinsä.

Työpaikalla Ritulle syntyy suhde leskeksi jääneen työkaverinsa Petrin kanssa. Ritu pitäisi sen mieluiten seksisuhteena, mutta Petri haluaa enemmän. Vasta kohdatessaan teatterin katsomossa tilanteen, jossa kuoleman varjo käy lähellä, hän herää havaitsemaan muutkin tarpeensa. ”Minä en halua vanhentua yksin. Minä en halua olla yksin tyhjässä asunnossa. Minä en halua aloillaan tylsinä roikkuvia verhoja, elotonta hiljaisuutta.” Jotain hänessä muuttuu. ”Puristan Petrin kättä koko esityksen loppuun. Minä haluan puristaa Petrin kättä vielä huomennakin ja ylihuomenna.” Hän on valmis sitoutumaan. Hän on löytänyt sylin.

Kirja päättyy koskettavaan kohtaukseen, jossa Ritu pitelee ystävättärensä vastasyntynyttä lasta. ”Siinä me olemme sylikkäin, minä ja kummityttöni. Minä katson sitä silmiin, eikä millään muulla ole siinä hetkessä väliä.” Ja niin Ritu itse on toiselle syli.

Pienelle vauvalle syli on elintärkeä turvapaikka ja kasvun kehto. Sylissä, hoitajan turvallisessa läheisyydessä, lapsi rauhoittuu ja oppii vuorovaikutusta. Se taas mahdollistaa tutustumisen lajitovereihin ja koko ympäröivään maailmaan. Suunta kehitykselle on sylistä maailmaan. Sama pätee kaiken ikäisiin. Kun on saanut tankattua turvaa läheisen ihmisen sylissä, on taas enemmän voimia selvitä arjen haasteista ja elämän eteen tuomista vastoinkäymisistä.

Kun on saanut tankattua turvaa läheisen ihmisen sylissä, on taas enemmän voimia selvitä arjen haasteista ja elämän eteen tuomista vastoinkäymisistä.

Tätä selittää myös se, että sylikontaktissa, niin halauksessa kuin rakastellessakin, elimistö alkaa tuottaa mielihyvähormoneja. Ne saavat aikaan monenlaista hyödyllistä: mm. vähentävät ahdistusta, poistavat stressiä ja vahvistavat puolustuskykyä. Ihokontakti saa ihmiset kiinnittymään toisiinsa tunnetasolla ja vahvistaa sitoutumista. Tarve päästä toisen turvalliseen ja hyväksyvään syliin ei katoa koskaan.

Syli voi olla myös mielen tila. Syvä kokemus jostain sanojakin suuremmasta: tässä sylissä tunnen olevani kotona. Rakastetun syli on turvapaikka ja latauspiste. Paratiisi maan päällä.

 

Terveisin perheneuvoja Paula

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

kuva: Katianna Ruuskanen

Surullisina päivinä haluan, että minua pidetään hyvänä. Ja iloisina päivinä myös. Jokainen meistä haluaa. Hyvänä pitäminen on hellyyttä, lämpöä, rakkautta. Kunnioittavaa kosketusta, jossa toisen rajoja ei koskaan ylitetä. Se on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin hyväksi käyttäminen, jossa joku (subjekti) käyttää toista (objekti) omien tarpeittensa ja etujensa välineenä. Hyvänä pitäjä ei vaadi mitään, ei aseta ehtoja eikä odota vastapalvelusta.

Hyvänä pitäminen on hoitavaa ja suojelevaa kosketusta silloin, kun toinen on lapsi, vanhus, sairas tai muuten apua tarvitseva. Rakastettujen kesken hyvänä pidettävänä on koko ihon laajuus. Siinä kehon jokainen hermosolu lähettää ja ottaa vastaan viestejä hyväksyvästä rakkaudesta. Hyvänä pitäminen näkyy ja tuntuu paitsi kosketuksessa, myös katseessa, sanoissa ja teoissa. Ne kaikki puhuvat samaa hellyyden ja hyväksynnän kieltä.”Pidän sinua hyvänä” on myös vastaus kysymykseen ”millaisena minua pidät?”.

”Pidän sinua hyvänä” on myös vastaus kysymykseen ”millaisena minua pidät?”.

Se kiinnostaa jokaista. Kaikki haluamme tulla nähdyksi ja kohdatuksi hyvänä. Pitämällä sinua hyvänä, viestitän, että näen ja koen sinut kauniina ja arvokkaana.

Näillä molemmilla tavoilla haluan tulla pidetyksi: nähdyksi ihmisenä, joka on riittävän hyvä ihan sellaisena kuin on ja hellin käsin kosketetuksi. Ja niin haluan myös kohdata toiset.

 

terveisin perheneuvoja Paula

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat